KANTELUSavon Sanomat julkaisi 29.8.2000 nimimerkki Konon kirjoituksen, jossa esitettiin toivomus, että ”kaupunginjohtajaksi palaava Kari Häkämies laatisi säännöt, joilla opetusneuvos Seppo Hannulan rasittaviksi käyneet valitukset pikakäännytetään kaupunginkansliasta”. Jutun otsikkona oli ”Patsas savolaisille”. Kantelija laati jutun johdosta vastineen, jonka lyhennetystäkin versiosta lehti oli jättänyt oleellisia asioita pois kertomatta siitä lukijoille. Lisäksi Savon Sanomat kertoi 14.9.2000 nimeltä mainitun kanslianeuvoksen saaneen vt. kaupunginjohtajalta huomautuksen. Kantelijan mukaan kyseistä kanslianeuvosta ei kuultu samassa yhteydessä. Kantelija laati myös tämän kirjoituksen johdosta vastineen, johon kanslianeuvos oli hänet valtuuttanut. Tämän vastineen lehti jätti kokonaan julkaisematta.LEHDEN VASTAUSSavon Sanomien päätoimittaja Tapani Lepola kertoo kantelijan tehneen vuoden 2000 aikana eri tahoille ainakin 140 valitusta, oikaisuvaatimusta tai aloitetta. Seppo Konosen pakinaluonteisessa kirjoituksessa kiinnitettiin huomiota tähän asiaan ja todettiin, millaisia toivomuksia kaupungilla asian suhteen liikkuu. Kantelijan vastine julkaistiin niiltä osin, jotka liittyvät asiaan, vaikka sitä muuten jouduttiinkin lyhentämään. Kantelija lähetti vastineensa myös kanslianeuvoksen saamasta vakavasta huomautuksesta kertoneeseen pikku-uutiseen. Sitä lehti ei kuitenkaan julkaissut, koska lehdillä ei ole velvollisuutta julkaista sivullisen kirjoittamaa vastinetta. RATKAISUNeuvoston vastineesta vuonna 1978 antaman lausuman mukaan vastineen tulee keskittyä esitettyyn arvosteluun. Se ei saa olla tiedotusvälinettä tai ulkopuolista loukkaava, eikä se saa antaa aihetta uuteen vastineeseen. Ellei vastine ole sellaisenaan julkaisukelpoinen, on sen korjaamisesta neuvoteltava kirjoittajan kanssa. Jos vastineen kirjoittaja on kieltänyt muuttamasta sitä, lyhentäminenkin on kiellettyä. Nyt kantelijan vastineessa oli kohtia, jotka eivät lainkaan kuuluneet käsiteltävään asiaan. Lehden mielipidesivun toimittaja oli ilmoittanut kantelijalle, että vastine julkaistaan lyhennettynä. Kantelija oli esittänyt toivomuksen, että hänen esittämiään, omia aloitteitaan koskevia selostuksia voitaisiin ottaa mukaan vastineeseen, mutta ei mitenkään kieltänyt julkaisemasta sitä lyhennettynäkään. Hyvän journalistisen tavan mukaan selvästi tunnistettavissa olevalle yksityiselle tai oikeushenkilölle, johon on kohdistettu asiatonta tai perusteetonta arvostelua, tulee myöntää oikeus vastineeseen. Vastineoikeus on henkilökohtainen, ja se kuuluu henkilölle, jota asia koskee. Kanslianeuvoksen saamaa huomautusta käsitellyt juttu ei koskenut kantelijaa, joten hänelle ei syntynyt siihen vastineoikeutta – ei edes kanslianeuvoksen valtuuttamana.Lisäksi kantelussa kiinnitetään huomiota siihen, että kanslianeuvosta ei kuultu uutisessa ja että uutinen julkaistiin vasta kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä. Vakavia syytöksiä esitettäessä on hyvän journalistisen tavan mukaan toista osapuolta kuultava jo kirjoituksen julkaisemisen yhteydessä. Velvollisuus samanaikaiseen kuulemiseen ei kuitenkaan koske uutisia, joissa kerrotaan tosiasiat esimerkiksi virkamiehen saamasta huomautuksesta, kuten tässä tapauksessa tehtiin.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu