2916/SL/00

Vapauttava

Iltapäivälehti julkaisi kaksi uutista, jotka molemmat perustuivat oikeuden pöytäkirjoihin. Liikemiehen haastattelujuttu ei ollut tuomiota ja oikeuslaitosta vähättelevä. Toisessa uutisessa tuomitun kansallisuus tuotiin neuvoston arvion mukaan esille neutraalisti ja asiallisesti. Vapauttava.

KANTELUKantelu kohdistuu kahteen Ilta-Sanomissa 14.6.2000 ”Tänään”-palstalla julkaistuun uutiseen. Ensimmäisessä uutisessa kerrottiin liikemies Peter Fryckmanin saamasta vankeustuomiosta. Jutun otsikkona oli ”Peter Fryckman Sambiasta IS:lle: Vankeustuomion perusteet kummallisia”. Toinen uutinen koski käräjäoikeuden nigerialaiselle miehelle langettamaa tuomiota. Jutun otsikkona oli ”Turvapaikan hakija murhasi vaimonsa”.Kantelijan mielestä Fryckmania koskenut uutinen oli paitsi yksipuolinen niin myös tuomiota ja oikeuslaitosta vähättelevä: jutun pääotsikko on syytetyn puolella ja juttu perustui lähes kokonaan Fryckmanin omiin lausuntoihin ilman syyttäjän kommentteja. Nigerialaista koskenut uutinen oli puolestaan rasistiseen sävyyn kirjoitettu. Jo otsikossa mies leimattiin epäselvistä oloista Suomeen tulleeksi ulkomaalaiseksi. Otsikossa oli myös virhe: tuomittu mies ei ollut turvapaikan hakija vaan oleskeluluvan hakija. Miehelle ei annettu nimeä eikä ammattia – vain kotimaa, Nigeria. Tuomitun avioliittoa kuvattiin kulissiavioliitoksi, vaikka sellaista termiä ei edes ole. Syyttäjän nimeä ei mainita, vaikka jutussa annetaan sellainen kuva, että häntä on haastateltu. Hänen suuhunsa on pantu sitaateissa teon kuvaus: ”teurastuksen luonteinen”. Lisäksi uutinen koski vanhaa asiaa sekä teon että tuomion osalta. Ennätyssuurten korvausten esille tuominen väritti lisää toimittajan antamaa kuvaa rikkaasta teurastajaneekeristä.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kertoo molempien uutisten noudattavan sisällöltään ja käsittelytavaltaan tavanomaista uutiskäytäntöä. Fryckmanin uutinen perustui edellispäivänä annettuun käräjäoikeuden tuomioon, ja juttuun haluttiin haastattelun avulla omaa, muiden tiedotusvälineiden jutuista poikkeavaa, kärkeä. Oikeudenkäyntiä koskeneen asian ja tuomittujen korvauksien ainutlaatuisuudesta johtuen oli perusteltua antaa syytetyn itsensä kommentoida asiaa. Murhatuomio oli uutinen siitä huolimatta, että tuomio oli annettu käräjäoikeudessa muutamaa viikkoa ennen kirjoituksen julkaisemista. Koska rikoksesta oli kirjoitettu tuoreeltaan lokakuussa 1999, oli perusteltua uutisoida myös tuomio. Uutisessa ei käytetty rasistisia ilmauksia. Tuomittu oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana, ja hänestä oli tehty karkotuspäätös. Tuomitun avioliitto oli aineiston perusteella voimassa vain sen vuoksi, ettei miehestä tehtyä karkotuspäätöstä olisi pantu täytäntöön. Syyttäjän arvio ”teurastuksen luonteisesta” henkirikoksesta esitettiin oikeudenkäynnissä, ei haastattelussa. Omaisille tuomittujen korvauksien mainitseminen perustui puolestaan siihen, että ne olivat suurimmat toistaiseksi tiedossa olevat vahingonkorvaukset surmatun lähiomaisille. Tuomitun ammatti ei ollut kirjoituksen julkaisuhetkellä tiedossa, eikä sillä ollut mitään merkitystä itse asian kannalta. Nimen julkaiseminen murhatuomion yhteydessä olisi ollut vakiintuneen journalistisen käytännön mukaista, mutta tässä tapauksessa sillä ei katsottu olevan erityistä informaatiosisältöä.RATKAISUNeuvoston mielestä liikemies Peter Fryckmanin haastattelujutusta ilmeni otsikkoa myöten selvästi, että kyse oli Fryckmanin omista näkemyksistä. Juttu perustui tuomioistuimen päätökseen, jota oli elävöitetty syytetyn haastattelulla. Uutinen ei neuvoston mielestä ollut tuomiota ja oikeuslaitosta vähättelevä.Myös nigerialaismiestä koskenut juttu perustui oikeuden pöytäkirjoihin. Syyttäjän arvio ”teurastuksen luonteisesta” henkirikoksesta esitettiin oikeudenkäynnissä, ei haastattelussa. Uutinen oli neuvoston mielestä kokonaisuudessaan sävyltään asiallinen, ja jutussa lueteltiin mahdollisimman vähän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella tuomittu voitaisiin jutusta tunnistaa. Tuomitun kansallisuus tuotiin neuvoston arvion mukaan esille neutraalisti ja asiallisesti. Otsikkoon sisältynyt ilmaus ”turvapaikan hakija” ei ollut varsinainen virhe, vaan epätarkkuus, jolla ei ollut olennaista merkitystä jutun kokonaisuuden ja asiasisällön kannalta. Murhatuomio ja tuomitut korvaukset olivat poikkeuksellisia, ja siksi niiden esille tuominen oli perusteltua myös jutun uutisarvon kannalta. Myöskään tuomitun avioliiton kuvaamista kulissiavioliitoksi ei voida pitää moitittavana, koska termi kuvasi olosuhdetta, jolla miehestä tehdyn karkotuspäätöksen täytäntöönpano estettiin. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.