2915/SL/00

Vapauttava

Iltapäivälehti kertoi Napakymppi-ohjelmaan osallistuneen miehen rikollisesta taustasta. Lehti ei julkaissut kantelijan kuvaa tai nimeä eikä muitakaan sellaisia tunnistamistekijöitä, joiden perusteella hän olisi ollut jutusta tunnistettavissa. Vapauttava.

KANTELUIltalehti julkaisi 14.3.2000 ja 17.3.2000 uutiset, joissa kerrottiin Napakymppi-ohjelmaan osallistuneen miehen rikollisesta taustasta. Ensimmäisen jutun otsikkona oli ”MTV varoitti neiti X:ää / Napakympin matkalle valitulla raju rikostausta”. Etusivun vinkkinä oli ”Tunnettu rosvo napakympissä”. Jutussa kerrottiin, että napakymppimatkalle päässyt mies osallistui vuonna 1983 pankkiryöstöön, jonka yhteydessä poliisi ammuttiin hengiltä. Uutisen mukaan pankkiryöstäjät ampuivat pankkisalissa useita laukauksia. Tähän viitattiin myös lehden lööpissä. Jälkimmäinen uutinen oli jatkojuttu, jossa kerrottiin neiti X:n peruneen Napakymppi-matkan. Myös tässä jutussa palattiin parinkymmenen vuoden takaiseen rikokseen: ”Mies osallistui muun muassa vuonna 1983 tapahtuneeseen aseelliseen pankkiryöstöön, jonka yhteydessä hänen rikoskumppaninsa ampui poliisin hengiltä.” Jutussa haastatellun neiti X:n mukaan ”hänen valinnassaan ratkaisevaksi nousi, kun mies kertoi suorittaneensa korkeakoulututkinnon”.Kantelijan mielestä Iltalehti on leimannut hänet rosvoksi lähes 20 vuoden takaisen pankkiryöstön vuoksi. Hän kertoo, että hän ei ole eläessään tehnyt muita varallisuusrikoksia. Lisäksi lehti teki hänestä ampujan, vaikka hän ei ollut edes aseistautunut. Myös jälkimmäisessä jutussa oli virhe: kantelija ei ohjelmassa sanonut suorittaneensa korkeakoulututkintoa, vaan että hän on korkeakoulussa. Kantelijan mukaan hänet on tunnistettu Iltalehden uutisista. LEHDEN VASTAUSIltalehden päätoimittaja Pekka Karhuvaara toteaa vastauksessaan, että kantelijan nimeä tai kuvaa ei julkaistu missään yhteydessä. Henkilöllisyys suojattiin myös siten, että Napakymppi-ohjelmaa, jossa kantelija esiintyi, ei yksilöity. Kantelijan mukaan Iltalehtilehti leimasi hänet rikolliseksi 20 vuoden takaisen pankkiryöstön takia. Hän antaa ymmärtää, että hän ei ole syyllistynyt rikoksiin ryöstötuomion kärsittyään. Tämä ei lehden esittämän selvityksen mukaan pidä paikkansa. RATKAISUHyvä journalistinen tapa ei estä vanhojen rikosten tai niitä koskevien rikosjuttujen käsittelyä sinänsä, mutta se edellyttää huomion kiinnittämistä niihin riskeihin, joita esimerkiksi vanhojen oikeudenkäyntipöytäkirjojen julkaiseminen yksilön suojalle aiheuttaa. Rangaistuksensa aikanaan kärsineelle henkilölle voi olla kohtalokasta, jos rikosjuttu nimineen ja kuvineen tuodaan uudelleen esiin. Teon aikanaan herättämä suuri huomio ei enää vuosien kuluttua yksin riitä perusteeksi sen uudelleen mainitsemiselle. Pelkästään teon törkeys, raakuus tai erikoislaatuisuus eivät nekään riitä tekijän henkilöllisyyden paljastamisen perusteeksi.Tässä tapauksessa lehti ei julkaissut kantelijan kuvaa tai nimeä eikä muitakaan sellaisia tunnistamistekijöitä, joiden perusteella hän olisi ollut jutusta tunnistettavissa. Se, että lehti kertoi miehen tulleen valituksi Napakymppi-matkalle, ei sekään neuvoston arvion mukaan ollut suoraan tunnistamiseen johtanut seikka. Neuvosto otti lisäksi huomioon, että kantelija oli itse tullut julkisuuteen Napakymppi-ohjelmassa. Ampujaa koskeneen virheen lehti oikaisi jatkojutussa. Jatkojutun korkeakoulututkinnon suorittamista koskeneella virheellä ei neuvoston mielestä ollut merkitystä jutun kokonaisuuden kannalta, minkä lisäksi jutusta ilmeni, että kyse oli juttua varten haastatellun neiti X:n lausunnosta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.