2914/SL/00

Vapauttava

Suomalaistyttöjen prostituutiosta kertoneen jutun yhteydessä julkaistiin valokuva kahdesta 14-vuotiaasta tytöstä. Kuvatekstissä todettiin, että ”kuvan tytöt eivät liity tapaukseen”. Tytöt eivät myöskään olleet tunnistettavissa selkäpuolelta otetusta valokuvasta. Vapauttava.

KANTELUIlta-Sanomat julkaisi 15.4.2000 jutun suomalaistyttöjen prostituutiosta. Jutun otsikkona oli ”Mistä on pahat tytöt tehty?”. Jutun yhteydessä julkaistiin valokuva kahdesta 14-vuotiaasta tytöstä, jotka ovat kuvassa selin. Kuvatekstin mukaan ”Nuoret suomalaistytöt ovat kaupitelleet itseään Helsingin rautatieasemalla. Kuvan tytöt eivät liity tapauksiin”. Kantelija on toisen tytön äiti. Hän kertoo tyttöjen odotelleen asematunnelissa toveriaan, kun paikalle saapui kaksi toimittajaa. Toimittajat suostuttelivat tytöt valokuvaan kertomatta, mihin kuvia tullaan käyttämään. Kantelun mukaan koululaiset ja naapurit ovat tunnistaneet tytöt kuvista, ja tytöt ovat saaneet kielteistä palautetta kärsimyksiin asti. Sama kuva on julkaistu tyttöjen tietämättä myös nuoriin kohdistuvista varkauksista kertoneen jutun yhteydessä. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa kuvaamisen julkisella paikalla olevan sallittua ilman kuvassa olevien suostumustakin. Tästä huolimatta kuvaaja ja toimittaja pyysivät lehden vakiintuneen käytännön mukaan kuvausluvan tytöiltä, jotka suostuivat kuvaan ilman minkäänlaista painostusta. Ensijulkaisun jälkeen sitä käytettiin kuvituskuvana kantelun tarkoittamassa kirjoituskokonaisuudessa. Siinä kerrotaan prostituutiosta, jota tapahtuu mm. kuvan ottopaikalla. Kantelun kohteena olevan jutun kuvatekstissä kuitenkin tähdennettiin, että ”kuvan tytöt eivät liity tapauksiin”. Henkilöt on kuvattu selkäpuolelta, eikä heitä voi tunnistaa muu kuin sellainen, joka on ollut tietoinen kuvaustapahtumasta tai jolle kuvatut ovat tapahtumasta itse kertoneet. RATKAISUKuvaaminen julkisella paikalla on sallittua ilman kuvassa olevien suostumustakin. Tässä tapauksessa tytöiltä oli kysytty erikseen lupaa kuvaamiseen, johon he olivat antaneet suostumuksensa. Vakiintuneen käytännön mukaan kerran annettu kuvauslupa kattaa myös kuvien arkistokäytön. Erityistä harkintaa on kuitenkin noudatettava käytettäessä symbolikuvia, joiden esittämät henkilöt eivät liity jutussa käsiteltävään asiaan. Kuvaa ei pidä julkaista yhteydessä, joka johtaa katsojaa harhaan. Kuvaa ei myöskään pidä käyttää asianomaista loukkaavasti. Neuvosto kiinnitti tässä tapauksessa erityistä huomiota siihen, että kuvan tytöt ovat vasta 14-vuotiaita, siis lapsia. Tyttöjen kuva julkaistiin suomalaistyttöjen prostituutiosta kertovan jutun yhteydessä. Yhteys, jossa kuva julkaistiin, oli näin ollen tyttöjä loukkaava. Vaikutelmaa pahensi kuvateksti, jonka mukaan ”nuoret suomalaistytöt ovat kaupitelleet itseään rautatieasemalla”. Toisaalta kuvatekstissä todetaan selvästi, että ”kuvan tytöt eivät liity tapaukseen”. Lisäksi asiayhteydestä selvisi heti, että kyse oli ilmiön kuvaamisesta, jota elävöitettiin symbolikuvalla. Koska tytöt eivät myöskään olleet neuvoston arvion mukaan tunnistettavissa selkäpuolelta otetusta valokuvasta, neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.