2859/SL/00

Vapauttava

Kantelijan patentin alkuperästä esitetyt haastateltujen kommentit eivät edellyttäneet kantelijan samanaikaista kuulemista. Kuvateksti ei yhdistänyt kantelijaa kuvassa näkyvään henkilöön, eikä kuva ollut kantelijan kannalta kielteinen. Vapauttava.

KANTELUHelsingin Sanomien uutisessa 24.12.1999 kerrottiin kantelijan kehittämästä puuvarastointia koskevasta keksinnöstä. Kantelun mukaan uutisessa annettiin totuudenvastaisesti sellainen kuva, että kantelija olisi varastanut patentin metsäyhtiöiden pitkään harjoittamasta käytännöstä. Uutinen oli myös puutteellinen ja yksipuolinen, koska siinä ei lainkaan selostettu patenttia eikä patentin erilaisia käyttötapoja ja koska siinä esitettiin vain toisen osapuolen kannanottoja. Kantelijalta toimittaja tiedusteli puhelimitse, oliko kantelija tehnyt kyseisen patenttihakemuksen, mutta ei haastatellut kantelijaa jutun tekoa varten. Kantelijan mielestä jutun yhteydessä julkaistusta valokuvasta ja kuvatekstistä sai sen käsityksen, että kantelija olisi kuvassa oleva henkilö, vaikka näin ei ole. Kuva on myös harhaanjohtava, koska kuvassa näkyvällä puukasan peittävällä luonnonlumiharsolla ei ole mitään yhteistä patentin mukaisen puun varastoinnin kanssa.LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa kirjoituksessa kerrotun, että teollisuus aikoo ryhtyä moittimaan kantelijan patenttia. Kyseessä on uutinen, jonka kohde oli menetelmäpatentti eikä kantelijan korostama lumitykki. Virkkusen mukaan kirjoituksesta käy aivan selvästi ilmi, että kantelijaa on haastateltu ja että toimittaja on tutustunut kantelijan lähettämään patenttihakemukseen. Virkkunen toteaa, että lehden toimitus voi aivan vapaasti valita kirjoituksen näkökulman eikä sitä voi päättää kukaan muu. Haastattelussa Metsäliiton metsänjohtaja viittaa tilanteeseen, josta kantelija on voinut alkuperäisen ajatuksen saada. Myös väitteet laskujen lähettämisestä on kirjoituksessa selkeästi dokumentoitu. Kirjoituksessa ei luotu sellaista mielikuvaa, että kantelija olisi varastanut patentin metsäyhtiöiltä, eikä toimittaja ole yrittänytkään ratkaista patenttia koskevia kiistoja. Kirjoitus oli kuvitettu symbolikuvalla, jossa olevaa miestä ei tunnista. Lehti ei väittänyt, että kuvassa näkyvä mies olisi kantelija. Kokonaisuudesta ymmärtää lehden mukaan selkeästi, että kyse on symbolikuvasta.RATKAISUKantelun kohteena olleessa kirjoituksessa kerrottiin kantelijan patentista, josta kantelija ja alan teollisuus ovat eri mieltä. Patenttia arvostelleissa väitteissä oli kyse juttua varten haastateltujen metsäteollisuuden edustajien näkemyksistä. Kirjoituksesta ilmeni, että toimittaja oli juttua tehdessään kuullut molempia osapuolia. Keksinnön alkuperää koskeneet metsäyhtiöiden edustajien kommentit eivät olleet sellaisia, että kantelijan tätä kysymystä koskeneet näkökannat olisi pitänyt tuoda esiin samassa yhteydessä. Velvollisuus samanaikaiseen kuulemiseen ei tarkoita sitä, että toimittajan olisi juttua tehdessään kuultava vuoronperään kumpaakin osapuolta jokaisesta väitteestä. Aihe- ja viitekuvien julkaisemisessa on noudatettava tarkkaa harkintaa ja huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti, ja kuvateksteissä pitää myös tarpeen vaatiessa kertoa olennaiset tiedot kuvasta, jotta lukijalle ei synny väärää käsitystä siitä, mitä kuva esittää. Neuvostossa todettiin, että kuva kuvateksteineen ei ollut yksiselitteinen. Kuvatekstistä saattoi syntyä sellainenkin vaikutelma, että kuvassa olisi ollut kantelija. Kuvateksti ei kuitenkaan suoraan yhdistänyt kantelijaa kuvassa näkyvään henkilöön, eikä kuva ollut kantelijan kannalta kielteinen.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.