KANTELUPyhäjokiseutu julkaisi yleisönosastollaan kantelijoille suunnatun avoimen kysymyksen, jossa kirjoituksen allekirjoittanut pitäjäneuvos arvosteli Totuutta etsimässä –nimistä lehtistä ja kysyy kantelijoilta: ”Koska lehteä julkaistaan ryhmänne nimissä, kysyn teiltä, arvoisat valtuutetut, oletteko näiden kirjoitusten takana? Pyydän tämän lehden palstalla vastausta em. kysymykseen”. Kantelijat antoivat vastauksensa Pyhäjokiseudun toimitukselle, mutta lehti ei julkaissut kantelijoiden kirjoitusta. LEHDEN VASTAUSPyhäjokiseudun päätoimittaja Marjaana Knuutila kertoo lehden periaatteena olevan, että suoraan henkilöille osoitettuihin mielipiteisiin pyydetään vastaus julkaistavaksi samassa yhteydessä kuin kysymyskin. Tässä tapauksessa kysymys julkaistiin päätoimittajan työmatkasta johtuen tavanomaisesta poiketen ennen kuin päätoimittaja ehti pyytää vastinetta. Päätoimittaja sopi toisen kantelijan kanssa, että hänen vastineensa julkaistaan jälkeenpäin, mutta tekstiä ei tullut lehden toimitukseen eikä sen perille tuloa varmistettu. Päätoimittaja oletti kolmannen henkilön laatiman vastineen, jossa kyseinen henkilö otti yksin vastuun lehtisestä, riittäneen myös kantelijoille. Sittemmin asia unohtui. RATKAISUKantelijoiden vastaus oli mielipidekirjoitus, jonka julkaiseminen on päätoimittajan harkinnassa. Neuvosto kuitenkin suosittelee, että lehtien palstoilla keskusteltaisiin avoimesti kaikenlaisista asioista ja että mielipidepalstoilla julkaistaisiin myös kriittisiä kansalaistekstejä. Etenkin silloin, kun lehti julkaisee nimetylle henkilölle suunnatun avoimen kysymyksen, lehden pitäisi julkaista myös kysymyksen kohteen vastaus. Kantelijoiden vastaus ei kuitenkaan saapunut lehden toimitukseen, eikä lehti näin ollen voinut sitä myöskään julkaista. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pyhäjokiseutu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu