2836/SL/99

Vapauttava

Savon Sanomien pääkirjoitussivulla julkaistuun pikakommenttiin sisältyi kantelijan mielestä joukko erilaisia virheitä. Tiedot perustuivat toisessa lehdessä olleeseen artikkeliin sekä kantelijan henkilöstön piiristä tulleeseen kirjoitukseen. Neuvoston mielestä lehdellä oli riittävät perusteet julkaista kerrotut tiedot lyhyessä kommenttikirjoituksessa, joka on yleinen ja normaali tapa herättää tai kommentoida keskustelua ajankohtaisesta asiasta. Kun arvostelu oli kohdistettu yhteisöön, olisi vastineoikeuden käyttäminen ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin, mutta kantelija ei halunnut käyttää vastineoikeuttaan. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUSavon Sanomat julkaisi 25.10.1999 pääkirjoitussivullaan pikakommentin, jossa todetaan: ”Sanonta kenkiä vailla olevista suutarin lapsista sopii hyvin mm. Suomen mielenterveysseuraan, jonka työilmapiirin sanotaan olevan huonon ja jonka henkilöstö oirehtii huolestuttavasti. Työntekijöiden mielenterveyttä koettelevat mm. työpaikkakiusaamiset. Stressi ja masennus istuvat talossa kuin tauti. Muutama on päätynyt itsemurhaan, jotkut ovat irtisanoutuneet. Pitäisikö mielenterveysseuran kääntyä asiantuntijoiden puoleen?”Kantelija toteaa, että kirjoitus sisältää koko joukon erilaisia virheitä. Kukaan lehdestä ei ottanut etukäteen yhteyttä Mielenterveysseuraan. Mielenterveysseura ei voi edes yrittää oikaisumenettelyä, koska seura haluaa suojata yksilöitä.LEHDEN VASTAUSSavon Sanomien päätoimittaja Tapani Lepola toteaa vastauksessaan, että julkisuudessa paljon esiintyvän seuran on varauduttava siihen, että sen toiminta herättää myös kritiikkiä ja arvostelua. Lepola viittaa Ilta-Sanomissa olleeseen juttuun, jossa kerrottiin Mielenterveysseuran hallituksen joutuneen käsittelemään mm. työpaikkakiusaamista koskenutta kantelua. Samassa jutussa todettiin yhden seuran työntekijän päätyneen itsemurhaan ja muutamien työntekijöiden joutuneen lähtemään seurasta ja joidenkin joutuneen uupumuksen takia sairaslomalle. Mielenterveysseuran edustajat eivät kiistäneet Ilta-Sanomissa julkaistuja väitteitä. Saman tapaisia syytöksiä on esitetty Mielenterveysseuran henkilöstön piiristä julkisen sanan yleisönosastoihin tarjotulla kirjeellä. Savon Sanomien kummasteleva PS:ksi otsikoitu kommentti perustui näihin lähteisiin ja niistä julkisuudessa syntyneeseen keskusteluun. Kantelussa ei mitenkään yksilöidä virheitä, joita jutussa väitetään olevan. Jos virheillä tarkoitetaan sanontaa ”muutama on päätynyt itsemurhaan”, mainitussa Ilta-Sanomien jutussa seuran oma edustaja myöntää yhden henkilökuntaan kuuluneen tehneen itsemurhan. Itäsuomalaisessa kielenkäytössä ”muutama” esiintyy usein myös yksiköstä puhuttaessa synonyyminä sanoille eräs ”eräs, muuan”. Kantelija ei ole esittänyt oikaisuvastinetta julkaistavaksi, eivätkä seuran omatkaan puheenvuorot ja lausunnot kumoa sitä, etteikö seuran sisällä ole koettu ongelmia ja ristiriitoja työilmapiirissä.RATKAISUKantelu kohdistuu lehden pääkirjoitussivulla julkaistuun kantelijaa arvostelleeseen pikakommenttiin, jonka tiedot perustuivat sekä Ilta-Sanomissa olleeseen artikkeliin että Mielenterveysseuran henkilöstön piiristä tulleeseen kirjoitukseen. Kantelussa ei yksilöity virheitä, joita pikakommentti kantelun mukaan sisälsi.Neuvoston mielestä lehdellä oli riittävät perusteet julkaista kerrotut tiedot lyhyessä kommenttikirjoituksessa, joka on yleinen ja normaali tapa herättää tai kommentoida keskustelua ajankohtaisesta asiasta. Lehdet voivat myös luonnollisesti käyttää kirjoituksissaan oman alueensa mukaisia ilmaisuja. Kun arvostelu oli kohdistettu yhteisöön, olisi vastineoikeuden käyttäminen ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin, mutta kantelija ei halunnut käyttää vastineoikeuttaan. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.