2823/SL/99

Vapauttava

KANTELUIltalehti julkaisi 18.8.1999 uutisen, jossa kerrottiin alkuvuodesta 1999 tapahtuneesta rikoksesta, jossa helsinkiläismiestä pahoinpideltiin ja pidettiin vangittuna. Etusivun otsikkona oli ”Taas raakaa saatananpalvontaa? / Paloittelumurhaajan rakastettu kidutti miestä”. Sisäsivuilla olleen jutun otsikkona oli ”Poliisi tutki yhteyksiä saatananpalvontaan / Vangittu ja kidutettu mies pelastettiin viime hetkellä”. Jutussa todetaan, että kyseisen asunnon haltija on paloittelumurhan päätekijän naisystävä. Jutun yhteydessä julkaistussa valokuvassa ovat mm. paloittelumurhan päätekijä sekä kantelija, joka on paloittelumurhan päätekijän naisystävä.Otsikot ja uutinen sekä siihen liitetty valokuva antavat kantelijan mukaan totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan kuvan siitä, että kantelija olisi ollut tekijänä mukana uutisessa kerrotussa rikoksessa. Tosiasiallisesti kantelija oli rikoksen tapahtuma-aikana vangittuna, mistä Iltalehden on täytynyt olla tietoinen, koska lehti on seurannut hyvin tarkasti ns. paloittelusurman tapahtumia joulukuusta 1998 alkaen. LEHDEN VASTAUSIltalehden päätoimittaja Pekka Karhuvaara kertoo lehden uutisoineen Tammisaaressa tapahtuneesta epäillystä rikoksesta 18.8.1999 ja 19.8.1999. Kyseiset artikkelit liittyvät koko yhteiskuntaa järkyttäneeseen veritekoon. Yhdistävä tekijä on ollut tammisaarelaisen naisen suhde paloittelumurhan päätekijään. Artikkelissa 18.8.99 käytetty valokuva kuvateksteineen ja artikkeliin liittyen koskee kyseistä päätekijää. Kantelun kohteena oleva uutisointi ei ollut totuudenvastaista, se ei ollut harhaanjohtavaa eikä se liity millään tavoin kantelijaan. Uutinen sisältää tapahtuman ajan, paikan ja henkilön suhteen sellaiset tosiasiatiedot, jotka poissulkevat kantelijan liittämisen uutisoituun asiaan: teko tapahtui alkuvuodesta 1999, jolloin kantelija oli vangittuna, ja uutisointi koski tammisaarelaista naishenkilöä ja tämän Tammisaaressa sijaitsevassa asunnossa sattunutta tapahtumaa. Kantelija on järvenpääläinen. 19.8.1999 julkaistu jatkojuttu sulkee edelleen pois mahdollisuuden, että lukijat voisivat yhdistää kantelijan po. uutisointiin.RATKAISUKantelun kohteena olevassa uutisessa kerrottiin Tammisaaressa tapahtuneesta epäillystä rikoksesta, joka jutun mukaan tapahtui paloittelumurhan päätekijän naisystävän hallitsemassa asunnossa. Kantelijan mielestä uutinen sekä siihen liitetty valokuva antavat sellaisen vaikutelman, että kantelija olisi ollut tekijänä mukana uutisessa kerrotussa rikoksessa. Hyvä journalistisen tavan mukaan henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Tarkkuutta edellytetään erityisesti julkaistaessa vanhoja valokuvia, jotka liittyvät johonkin rikokseen. Neuvostossa todettiin, että mahdollinen yhteys kantelijan ja uutisessa kerrotun epäillyn rikoksen välillä saattoi syntyä etusivun otsikosta tai uutisen yhteydessä julkaistusta valokuvasta. Kuvassa taustalla näkyvään naiseen, siis kantelijaan, ei jutussa tai kuvatekstissä kuitenkaan viitattu mitenkään. Lehti ei myöskään väittänyt missään yhteydessä, että kantelija olisi etusivun otsikossa mainittu ”rakastettu” tai jutussa mainittu ”asunnonhaltija”. Neuvoston mielestä uutinen ja sitä seurannut jatkojuttu sisälsivät sellaiset tapahtuman aikaa, paikkaa ja henkilöä koskevat tosiasiatiedot, jotka sulkivat pois kantelijan liittämisen uutisoituun asiaan. Jutussa mainittua ”asunnonhaltijaa”, paloittelumurhan päätekijän entistä naisystävää, lehti ei voinut yksilöidä tarkemmin, koska muutoin lehti olisi saattanut julkaista sellaisia tunnistamistekijöitä, joiden perusteella ”asunnonhaltijan” henkilöllisyys olisi voinut paljastua.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.