Helsingin Sanomat julkaisi 13.5.1999 uutisen, jossa käsiteltiin HYY:n yleiskokousta otsikolla ”HYY:n opiskelijat tuomitsivat Naton Kosovo pommitukset / Riidellen koottu yleiskokous huolestui ihmisoikeuksista”. Jutun lopussa todetaan, että edellisessä vuoden 1994 yleisessä kokouksessa riideltiin HYY-yhtiöiden talousasioista, jolloin kantelija syytti yhtiöiden hallitusta osakeyhtiörikkomuksesta, mutta apulaisoikeuskansleri olisi todennut kantelijan esittämät syytteet perusteettomiksi. Kantelijan mukaan syytös ei ollut perusteeton: HYY-yhtiöiden hallituksen jäsenet ovat syyllistyneet osakeyhtiörikkomukseen 8.11.1995 jatkaessaan toimitusjohtaja Tapio Kiiskiselle myönnetyn 500.000 markan lainan laina-aikaa. Tämä ilmenee yksiselitteisesti kaupunginviskaalin päätöksestä, jonka apulaisoikeuskansleri on vahvistanut omalla päätöksellään. Apulaisoikeuskansleri päätti olla nostamatta syytettä lainvastaisesta menettelystä, mutta ei todennut kantelijan esittämää syytöstä perusteettomaksi. Kantelija ihmettelee, mikä on Helsingin Sanomien motiivi olla julkaisematta tietoa siitä, että kaupunginviskaali ja apulaisoikeuskansleri ovat selkeästi ottaneet kantaa asiaan toteamalla lakia rikotun.Kantelijan mukaan lukija voi saada Helsingin Sanomien uutisoinnista sellaisen käsityksen, että HYY-yhtiöt olisi menetellyt lain mukaisesti ja että kantelija olisi vain turhasta valittaja, joka aiheettomasti ja vailla perusteita syyttää HYY-yhtiöitä lainvastaisesta menettelystä. Kantelija laati tämän johdosta vastineen, jota ei julkaistu. Sen sijaan Helsingin Sanomat julkaisi 29.5.1999 oikaisun, jossa ei kuitenkaan tuoda esille sitä, että kantelijan esittämä syytös ei ollut perusteeton. Oikaisussa oli myös virheitä.LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa asian taustaksi, että tuskin mistään ylioppilaskuntaan liittyvästä asiasta on kirjoitettu niin paljon kuin kantelijan ja HYY:n yhtiöjohdon välisistä kiistoista ja HYY:ssä tapahtuneiksi väitetyistä laittomuuksista ja väärinkäytöksistä. Kantelun osalta päätoimittaja Virkkunen toteaa, että vastinetta ei julkaistu, koska se keskittyi eri asiaan kuin mistä kirjoituksessa oli kysymys. Oikaisu julkaistiin vasta kaksi viikkoa jälkikäteen, koska toimituksen tiedossa ei aikaisemmin ollut kirjoituksessa esiintynyt epätarkkuus. Kun kantelija oli lähettänyt vastineensa, asia tarkistettiin toimituksessa ja oikaisu laadittiin. Oikaisu ei anna Helsingin Sanomien lukijoille virheellistä kuvaa. Helsingin kaupunginviskaali tutki asian eikä löytänyt näyttöä rangaistavasta menettelystä. RATKAISULehden julkaiseman HYY:n yleiskokousta koskeneen uutisen lopussa viitattiin HYY:n edelliseen kokoukseen, jossa kantelija oli syyttänyt HYY-yhtiöiden hallitusta osakeyhtiörikkomuksesta. Uutisen mukaan apulaisoikeuskansleri olisi todennut syytteet perusteettomiksi. Tosiasiallisesti apulaisoikeuskansleri rajoittui päätöksessään tutkimaan sitä, käyttikö kaupunginviskaali oikein syyttäjälle kuuluvaa harkintavaltaa. Hän ei ottanut kantaa osakeyhtiörikkomuksesta epäiltyjen menettelyyn, vaikka Helsingin Sanomien 13.5.1999 julkaisemasta uutisesta saattoi saada sellaisen käsityksen. Neuvoston mielestä uutinen ei synnyttänyt kantelijalle vastineoikeutta. Helsingin Sanomat julkaisi oikaisun viikon kuluttua siitä, kun lehti oli saanut kantelijalta tiedon uutisessa olleesta virheestä. Oikaisussa apulaisoikeuskanslerin päätös selostettiin oikein, eikä lehti viivytellyt kohtuuttomasti oikaisun julkaisemisessa. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Helsingin Sanomat ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu