KANTELUHelsingin Sanomat julkaisi 8.4.1999 talousosastolla artikkelin, jossa käsiteltiin suomalaisyritysten osingonjakopolitiikkaa otsikolla ”Suomalaisyritykset nostivat osinkonsa amerikkalaiselle tasolle”. Jutun yhteydessä julkaistiin taulukko, jossa vertailtiin suuryritysten oman pääoman tuottoa. HYY oli taulukossa ykkösenä ennen Nokiaa.Kantelija on HYY:n edustajiston jäsen. Kantelijan mielestä vertailu antoi väärän kuvan vertailussa parhaaksi sijoitetun HYY:n oman pääoman tuotosta. Hän laati asian johdosta oikaisevan kirjoituksen, jota Helsingin Sanomat ei julkaissut. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa vastauksessaan kirjoituksen keskeisenä aiheena olleen osinkojen nousu suomalaisyrityksissä. Tarkoituksena ei ollut käsitellä yksityiskohtaisesti parasta oman pääoman tuottoa, josta julkaistu taulukko oli kuitenkin tarpeen asian kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Jokainen talousasioita seuraava tietää, että oman pääoman tuotto vaihtelee sen perusteella, miten yhtiön omaisuutta myydään tai kuinka uutta ostetaan. Vuodelta 1998 HYY:n tulos perustui pitkälle siihen, että HYY myi pois vähemmistöosakkuutensa tanskalaisesta matkatoimistosta Kilroy Travels Internationalista. HYY:n tuloksen vertailukelpoisuutta vaikeuttaa se, että yhtiön omaisuuden kirjanpitoarvo ja markkina-arvo poikkeavat toisistaan. Tulkinnanvaraisuus syntyy siitä, että tällöin oman pääoman tuotto HS:n laskemalla tavalla on erittäin korkea, kun taas oman pääoman arvo on alhainen. HYY-yhtymää on erittäin vaikeata verrata ns. tavallisiin pörssiyhtiöihin.Yhdessä kirjoituksessa ei jokaista lukua voi yksityiskohtaisesti perustella. Lisäksi on otettava huomioon, että HYY:n taloudellista tilannetta oli jo kommentoitu hyvin yksityiskohtaisesti Mikä tulos –sarjassa 30.3.1999.RATKAISUHelsingin Sanomat julkaisi osingonjakopolitiikkaa käsitelleen jutun yhteydessä taulukon, jossa vertailtiin suuryritysten oman pääoman tuottoa. Kantelijan mielestä taulukko antoi väärän kuvan vertailussa parhaaksi sijoitetun HYY-yhtymän oman pääoman tuotosta. Hän laati oikaisun, jota lehti ei julkaissut. Neuvoston mielestä kyse oli laskentatapaa koskevasta näkemyserosta eikä asiavirheestä. Kirjoituksessa ei siis ollut sellaista virhettä, joka olisi edellyttänyt oikaisua. Kantelijan kirje oli siten mielipidekirjoitus, jonka julkaisemisesta lehti sai vapaasti päättää.Lehti oli tuonut laskentaperusteet riittävän selvästi esille, ottaen huomioon myös se, että HYY:n taloudellista tilannetta oli jo aikaisemmin kommentoitu hyvin yksityiskohtaisesti samassa lehdessä. Taulukossa julkaistulla tiedolla ei myöskään ollut olennaista merkitystä jutussa, jonka keskeisenä aiheena oli osinkojen nousu suomalaisyrityksissä. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Helsingin Sanomat ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu