2778/SL/99

Vapauttava

Suomenmaan julkaisemissa pääkirjoituksissa tuettiin voimakkaasti lehden entisen päätoimittajan eurovaaliehdokkuutta. Kantelijan mielestä kirjoitukset täyttivät tekstimainonnan tunnusmerkistön. Lehti kiisti tekstimainonnan, koska kirjoitukset julkaistiin vain puolueväen omassa painoksessa ja poliittisella lehdellä on oikeus ilmoittaa kantansa suoraan. Neuvoston mielestä kyseiset kirjoitukset eivät olleet tekstimainontaa, koska lehdellä on oikeus esittää mielipiteensä. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUSuomenmaa julkaisi 2.6.1999 ja 9.6.1999 pääkirjoitukset, joissa käsiteltiin Euroopan parlamentin vaaleja ja yhtä ehdokasta otsikolla ”Pohjois-Pohjanmaan kannalta tärkeä eurovaalinumero on 115”. 2.6.1999 julkaistussa kirjoituksessa mainitaan neljä kertaa eurovaaliehdokas Samuli Pohjamon numero. Myös 9.6.1999 julkaistussa pääkirjoituksessa tuetaan voimakkaasti Pohjamon ehdokkuutta. Kantelija pyytää JSN:ää selvittämään, ovatko pääkirjoitukset toimituksellista tekstimainontaa ja loukataanko niissä siten hyvää lehtimiestapaa. Kantelija pyytää JSN:n kannanottoa myös siihen, laimensiko pääkirjoitusten tekstimainonta kirjoituksen vieressä olleen toisen eurovaaliehdokkaan ilmoituksen tehoa.LEHDEN VASTAUSSuomenmaan va. päätoimittaja Juha Mauno kertoo taustaksi, että nykymuotoinen Suomenmaa syntyi, kun keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa ja pohjoispohjalainen keskustalainen maakuntalehti Liitto yhdistettiin. Suomenmaan maakuntapainos jatkaa Liiton perinteitä ja työtä, ja se ilmestyy keskiviikkoisin. Vaikka muina päivinä Suomenmaan valtakunnan ja maakunnan painoksissa on runsaastikin yhteistä materiaalia, keskiviikkoisin lehdet ovat ulkoasua myöten aivan erilaisia.Molemmat kantelun kohteena olevat kirjoitukset on julkaistu vain Suomenmaan maakuntapainoksessa, jonka levikkialueena on Pohjois-Pohjanmaa. Maakuntapainos on leimallisesti Pohjois-Pohjanmaan keskustaväen lehti, jonka omistuksen ylivoimainen pääosa on keskustalaisten järjestöjen ja yksityisten henkilöiden käsissä. Va. päätoimittaja Mauno tuo esille, että keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirillä oli Euroopan parlamentin vaalissa vain yksi ehdokas, jota piiri tuki. Oli siis luonnollista, että piirin lehti oli myös voimakkaasti maakunnasta valitun ehdokkaan takana – samalla tavalla, kuin valtakunnallinen Suomenmaan painos tuki kaikkia keskustan ehdokkaita. Puheena olevat pääkirjoitukset olivat tähän vaaliin sopivaa poliittista kirjoittamista ja vaikuttamista. Pohjois-Pohjanmaan keskustaväellä ei ollut käytössään samanlaisia keinoja kuin monilla valtakunnallisilla julkisuuden henkilöillä tai tunnetuilla poliitikoilla, jotka saivat jopa käsittämättömän paljon aikaa ja julkisuutta televisiokanavilla sekä painetussa sanassa.Va. päätoimittaja Mauno kiistää väitteet toimituksellisesta tekstimainonnasta, ja katsoo että poliittisella lehdellä on oikeus ilmoittaa kantansa suoraan. Kantelussa mainittu maksettu vaalimainos oli määräpaikkailmoitus. Hyvän lehtimiestavan mukaisesti maksullinen ilmoitus ei saa vaikuttaa toimituksellisen tekstin sisältöön.RATKAISUNeuvosto katsoi, että tiedotusvälineillä on oikeus esittää mielipiteensä, ja päätoimittaja voi niin sitoutuneessa kuin sitoutumattomassakin lehdessä suosittaa äänestäjiä tukemaan esimerkiksi oman paikkakunnan ehdokkaita. Pääkirjoitukset tiedetään mielipidekirjoituksiksi ilman väärinkäsityksen vaaraa, ja niiden odotetaankin sisältävän joko lehden tai kirjoittajan näkemyksen jonkin puolesta tai jotain vastaan.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Suomenmaa ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.