KANTELUYleisradio esitti 29.4.1999 Silminnäkijä-ohjelman, jossa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä otsikolla ”Tenon syntinen laulu – bordellisota pohjolassa”. Neiden Fjellstue osoitettiin kartan ”prostituutioreitiltä” muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytetään myös kuvaa Neiden Fjellstuesta, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista, jotka oli pysäköity retkeilyalueen mökkien ulkopuolelle. Lisäksi ohjelmassa näytetään katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta.Neiden Fjellstue on leirintäalue, jonka yhteydessä on kahvila. Kantelijan mielestä ohjelmassa väitetään, että Neiden Fjellstue olisi venäläisprostituution tukikohta. Ohjelma loukkaa Neiden Fjellstuea, sen henkilökuntaa sekä suomalaisia kanta-asiakkaita. Ohjelma antaa kantelijan mukaan Neiden Fjellstuesta valheellisen kuvan, ja sen esittäminen on aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Aineisto, joka kantelijan mukaan kuvattiin salaa, esitettiin luvatta ja kantelijan kanssa keskustelematta. Ohjelmasta ilmenee myös kantelijan kieltäytyminen haastattelusta.Kantelija kertoo toimittajien tulleen anonyymeinä Neiden Fjellstuen alueelle kuvaten piilokameralla ihmisiä, autoja ja rakennuksia. Miehien tultua kahvilaan he kysyivät, mistä löytäisivät tyttöjä ja hotellin. Kantelija vastasi, ettei Neiden Fjellstuen alueella ole hotellia eikä tyttöjä, ja kehotti miehiä menemään Kirkkoniemeen, jossa on jonkinlaista yöelämää. Kantelija seurasi miehiä, jotka ajoivat hitaasti ympäri aluetta. Kantelija pysäytti miehet, ja kysyi, ovatko he toimittajia. – Tavallaan, miehet vastasivat. Kantelija pyysi miehiä poistumaan alueelta, eikä antanut lupaa käyttää lausuntojaan haastatteluna. Kantelijan mukaan Neiden Fjellstuen tiloissa ei ole todistettu harjoitetun prostituutiota, eikä poliisi ole pidättänyt siellä ketään sen kaltaisesta toiminnasta. Myöskään ohjelmassa ei esitetty mitään näyttöä väitteiden ja leimaavien vihjeiden tueksi.YLEISRADION VASTAUSYleisradion TV2:n ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt toteaa vastauksessaan, että ohjelmassa raportoitiin Suomen ja Norjan raja-alueella ilmenevästä prostituutiosta ja laittomasta alkoholi- ja tupakkakaupasta. Ohjelmassa toimittaja ja kuvaaja seurasivat prostituoitujen toimintaa usealla paikkakunnalla ja haastattelivat asiakkaita, viranomaisia ja paikallisia asukkaita. Ohjelman toimittajat olivat saaneet sekä Norjan että Suomen viranomaisilta tiedon, että Neiden on yksi ilotyttöbussien pysähdyspaikka. Paikan päällä toimittajat totesivat, että mökkikylässä oli venäläisnaisia ja heidän seurassaan suomalaisia miehiä. Lähtiessään he kuvasivat mökkikylän aluetta, joka näkyy julkiselta tieltä. Alueelta pois ajaessaan tien reunassa ollut mies viittoili toimittajat luokseen ja kehotti saman tien ”lehtimiehiä” lähtemään ”Saariselkään tai Rovaniemeen”. Mies vastasi toimittajien esittämään haastattelupyyntöön kieltävästi, ja paiskasi auton oven kiinni. Nämä kohtaukset sisällytettiin ulos ajettuun ohjelmaan. Ohjelmassa nimettömäksi jääneen miehen tokaisussa ei ollut kyse haastattelusta vaan haastattelusta kieltäytymisen todentamisessa. Toimittajien vakiokalustoon kuulunut pieni digitaalinen kamera oli kaiken aikaa näkyvillä, eivätkä toimittajat salanneet sitä, että kuvasivat aluetta. Ohjelmassa mökkikylien kuvien kohdalla esitetyt speakit pitävät viranomaisilta saatujen tietojen, toimittajien silminnäkijähavaintojen sekä prostituoitujen asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella paikkansa. Ohjelman toimittajan ja kuvaajan kuvausmatkalla kokemat asiat pahoinpitelyineen osoittavat, että raja-alueen prostituutio- ja viinanmyyntiongelman käsittely etenkin televisiossa on vaikeata huolimatta ongelman laajuudesta ja vakavuudesta. Tämänkaltaisissa olosuhteissa kuvamateriaalin hankinnassa voitaisiin täysin perustellusti turvautua myös ns. poikkeuksellisiin tiedonhankintamenetelmiin.Richtin mukaan Pohjois-Norjan venäläisprostituutio lieveilmiöineen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jota vastustamaan on noussut satojen ihmisten kansalaisliike. Prostituutiosta ja laittomasta alkoholi- ja tupakkakaupasta koituu vaikeita sosiaalisia haittoja sekä yksittäisille ihmisille että perheille ja kokonaisille asuinyhteisöille. Poliisi on seurannut prostituutiotilannetta tarkasti ja on joutunut suorittamaan useita tutkintoja asian tiimoilta. Richt katsoo, että ohjelmassa on esitetty vain tosiasioita, eikä ohjelman toimittaja ole millään tavoin loukannut lakia, Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstöä tai hyvää lehtimiestapaa.JATKOKIRJEENVAIHTOYleisradiolta pyydettiin lisäselvitystä siihen, missä alueen kuvaaminen ja keskustelu kantelijan edustajan kanssa tarkkaan ottaen tapahtui.Lisäselvityksessään Jyrki Richt toteaa, että toimittajan ja kuvaajan auto oli pysäköity parkkipaikalle, joka on välittömässä yhteydessä alueelle johtavaan tiehen ja jota paikalla sijaitsevan kahvilan asiakkaat käyttävät. Lähtiessään parkkipaikalta toimittaja ja kuvaaja ajoivat pitkin U-muotoista tienpätkää, jonka varrella mökkejä on, ja kuvasivat auton ikkunasta mökkikylää. Aluetta ei ole aidattu, ei eristetty puomeilla eikä varustettu kieltotauluin tai ajokielloin. Keskustelu miehen kanssa tapahtui kutakuinkin parkkipaikan ja alueelta pois johtavan tien yhtymäkohdassa, ja toimittajan ja kuvaajan käsityksen mukaan auto oli yleisellä tiellä. RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että tiedot hankitaan avoimesti ja rehellisin keinoin. Poikkeuksellisia menetelmiä voi käyttää vain, jos yleisesti merkittäviä tietoja ei normaalikeinoin voi saada. Haastateltavalle tulee aina selvästi ilmaista, että hän on tekemisissä työtään tekevän journalistin kanssa. Kantelijan mukaan toimittajat tulivat anonyymeinä Neiden Fjellstuen alueelle kuvaten piilokameralla ihmisiä, autoja ja rakennuksia. Neuvoston mielestä ohjelman tekijät eivät olisi menetelleet moitittavasti, vaikka he olisivatkin jättäneet mainitsematta ammattinsa, koska kyse oli yleisesti merkittävistä tiedoista, joita ei normaalikeinoin voitu saada. Kun omaisuuden valokuvaamista ei voida pitää salakatseluna, eivät ohjelman tekijät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen. Ihmiset eivät olleet ohjelmasta tunnistettavissa. Näin ollen Yleisradio ei tarvinnut leirintäalueen omistajan lupaa kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä ja haastattelupyyntö koski kuvassa näkyneen miehen harjoittamaan matkailuyrittämiseen liittyviä asioita.Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen ottaen huomioon erityisesti se, että tietolähteinä ovat olleet sekä Suomen että Norjan viranomaiset. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Yleisradio ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu