KANTELUKouvolan Sanomat julkaisi 16.4.1999 uutisen, jossa kerrottiin Etelä-Suomen lääninhallituksen tekemästä kauppojen aukioloaikoja koskevasta päätöksestä. Lehti käsitteli samaa aihetta seuraavana päivänä (17.4.1999) myös pääkirjoituksessaan otsikolla ”Kaupat auki markkinapäiviksi”.Lääninhallitus oli hylännyt poikkeuslupahakemuksen, jolla anottiin lupaa pitää Kouvolan keskustan kauppaliikkeet avoinna kahtena sunnuntaina huhtikuussa ja lokakuussa. Etelä-Suomen lääninhallitus oli antanut poikkeuslupahakemukseen päätöksen, joka kantelijoiden käsityksen mukaan on selkeästi ja yksityiskohtaisesti perusteltu ja joka kaikilta osin on voimassa olevan liikeaikalain, sen esitöiden ja hengen mukainen. Kantelun mukaan ratkaisua kommentoitiin ensin uutisessa, johon toimittaja oli kantelijoiden mielestä ottanut lääninhallituksen päätöksestä muutamia melko epäolennaisia perusteita ja nekin osittain väärin tulkiten. Uutisessa todetaan, että niitä (erityisiä syitä, joilla poikkeuslupa olisi voitu myöntää) olisivat läänin tulkinnan mukaan olleet haja-asutusalueen läheisyys, rajakauppa, matkailu ja taide- ja muut tapahtumat. Kantelijat toteavat, että kyseessä ei ole lääninhallituksen oma tulkinta, vaan perustelut on otettu suoraan lain esityönä olleesta hallituksen esityksestä. Päätöksen tehneiden virkamiesten nimet julkistettiin uutisessa.Kantelijat arvostelevat myös pääkirjoitusta, josta aikaisemmin ilmestyneen uutisen perusteella on helposti identifioitavissa ne ”pari byrokraattia”, jotka lääninhallituksessa ”aivan ihmeellisillä perustein” tekevät kieltopäätöksiä. Kantelijat toteavat, että lääninhallitus ei voine kieltää sellaista, mihin kauppaliikkeillä ei edes ole olemassa mitään oikeutta. Pääkirjoitustoimittajan olisi kantelijoiden mukaan pitänyt tuoda esille ainakin se perusasia, että kauppoja voidaan pitää auki sunnuntaisin vain, jos siihen on olemassa lääninhallituksen hakijan esittämien erityisten syiden perusteella myöntämä poikkeuslupa. Tätä poikkeuslupaa lääninhallitus ei myöntänyt Kouvolan kaupungille eikä muillekaan läänin kaupungeille. Kantelijat viittaavat lisäksi lääninhallituksen 5.3.1998 sekä KHO:n 12.9.1995 antamiin ratkaisuihin.Pääkirjoituksessa todetaan myös, että pääasiassa muualta tulevat torikauppiaat saavat tehdä tilinsä vapaasti, kuititta ja lääninhallituksen erityisellä siunauksella. Kommentti on kantelijoita ja lääninhallitusta kohtaan asiaton ja loukkaava, minkä lisäksi se näyttää kantelijoiden mielestä täyttävän mm. herjauksen tunnusmerkistön. Lääninhallitus ei myönnä torikauppiaille lupia eikä sen tehtäviin kuulu torikauppiaiden tilinpidon ja myynnin valvonta.Edelleen pääkirjoituksessa todetaan, että lääninhallitus näyttää olevan erityisen huolissaan Korjalassa sijaitsevien suurten markettien kannattavuudesta. Kantelijat toteavat, että he eivät ole mitenkään huolissaan markettien kannattavuudesta, eikä tuollainen asia kuulu lääninhallitukselle. Kantelijoiden mukaan pääkirjoituksessa ei esitetä yhtään perustetta sille, että kieltopäätös ei kestä miltään osin. Kantelijat paheksuvat myös sitä, että kukaan kyseisen sanomalehden toimittajista ole edes yrittänyt ottaa yhteyttä lääninhallitukseen selvittääkseen poikkeuslupien perusteena olevaa lainsäädäntöä ja sen käytännön soveltamista. Osapuolten kuuleminen on unohdettu täysin.LEHDEN VASTAUSKouvolan Sanomien päätoimittaja Juha Oksanen toteaa vastauksessaan, että kyseessä on paikkakunnalla ja koko maakunnassa erittäin suurta huomiota saanut lääninhallituksen virkamiespäätös, joka herätti välittömästi laajaa ja perusteltua ihmettelyä. Kyseessä on siis julkinen ja kiistanalainen asia, jolla on laajaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä. Kouvolan Sanomat uutisoi virkamiesten päätöksen nojaten huolellisesti asiaa koskevaan viralliseen asiakirjaan. Lehti kommentoi ratkaisua pääkirjoituksessa, jossa perustellusti oltiin tyystin toista mieltä lääninhallituksen virkamiesten näkemyksen kanssa.Uutisen ja pääkirjoituksen jälkeen kumpikaan kantelijoista ei ole ollut missään yhteydessä toimitukseen tai allekirjoittaneeseen. Mitään oikaisu- tai vastinevaatimusta ei liioin ole esitetty.RATKAISUNeuvoston mielestä uutinen oli asiallinen ja hyvin laadittu, eikä päätöksen allekirjoittaneiden virkamiesten nimien mainitsemiselle ollut estettä. Lehti myös perusti uutisensa lääninhallituksen päätöksen sisältöön.Pääkirjoituksessa esitetty arvostelu kohdistui kantelijoiden toimintaan virkamiehinä. Pääkirjoitus oli keskimääräistä pisteliäämpi, mutta arvostelu ei poikennut viranomaispäätösten kriittiselle arvioinnille tavanomaisesta tyylistä tai sävystä. Siinä oli ennen kaikkea kysymys lehden mielipiteen esittämisestä. Viranomaispäätöksiä tekevien on varauduttava siihen, että heidän toimintaansa arvostellaan kärkevästikin.Vastine olisi ollut syntyneessä tilanteessa luontevin ja suositeltava keino vastata esitettyyn arvosteluun, mutta kantelijat eivät esittäneet vastinevaatimusta.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Kouvolan Sanomat ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu