2718/SL/99

Vapauttava

Iltalehden päätoimittaja käsitteli kirjoituksessaan kriittisesti erään kaupunginosan asukkaiden toimenpiteitä, joilla he vastustivat kehitysvammaisten muuttoa alueelle. Kantelija piti kirjoituksen kielenkäyttöä ja sävyä pöyristyttävänä, minkä lisäksi hän katsoi kirjoituksen leimaavan kyseisen kaupunginosan asukkaita. Neuvosto totesi, että kirjoituksen tyylilajin ja näkökulman valinta on aina tiedotusvälineen päätettävissä. Kirjoitus oli luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa voimakaskin kärjistys voidaan joissain tilanteissa sallia. Kirjoituksessa ei viitattu erityisesti kehenkään yksittäiseen nimeltä mainittuun henkilöön, vaan siinä arvosteltiin yleisellä tasolla ja kollektiivisesti hoitokodin vastustajia. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUIltalehti julkaisi 30.1.1999 kirjoituksen, jossa vastaava päätoimittaja Pekka Karhuvaara käsittelee kriittisesti Marjaniemen kaupunginosan asukkaiden toimenpiteitä, joilla he vastustavat kehitysvammaisten muuttoa alueelle. Tekstissä esiintyy sellaisia solvaavia ja häväiseviä sanoja kuten elitismi, rasismi, ahneus, ennakkoluuloisuus, paskiainen, varakkaat, yltäkylläiset ja junan tuomat. Kirjoitus huipentuu vihjailevaan toteamukseen siitä, että Marjaniemessä hanketta vastustavaan adressiin nimensä laittaneilta tulisi evätä ”viisumi” Helsingissä asumiseen. Kantelija asuu Marjaniemessä. Hän pitää kirjoituksen kielenkäyttöä ja sävyä pöyristyttävänä, minkä lisäksi hän katsoo kirjoituksen leimaavan Marjaniemen asukkaita ja sitä kautta loukkaavan myös itseään. Kantelija kyseenalaistaa myös tietolähteiden käytön, koska tiedot lehdelle on kantelijan mukaan antanut tukiyhdistys, jonka toimesta kehitysvammaisten tukikotihanke on tarkoitus toteuttaa. Lisäksi tiedot perustuvat alueella tehtyyn ”tutkimukseen”, jonka on perustellusti katsottava olevan tietolähteenä erityisen kyseenalaisen. Kantelun liitteeksi on oheistettu kantelijan tietosuojavaltuutetulle osoittama toimenpidepyyntö, jossa on tarkemmin kerrottu sekä tukikotihankkeen taustoista että hankkeen edistämiseksi tehdystä ”tutkimuksesta”. Kantelijan mukaan tutkimus on tehty siten, että kyseisen tukiyhdistyksen projektityöntekijä kierteli viime syksynä Marjaniemessä ovelta ovelle kysellen Marjaniemen asukkaiden mielipiteitä hankkeeseen. Yhdistys ja mainittu projektityöntekijä ovat sittemmin julkisuudessa ja viranomaisille kertoneet suorittaneensa ”tieteellisen tutkimuksen”, jossa marjaniemeläisten mielipiteet hankkeeseen on kartoitettu. Kantelija pitää mahdollisena, että tutkimuksen tekijä on itse valikoinut tutkimukseen tarkoitusperiään parhaiten edistäviä lausumia ja jopa editoinut niitä ”raflaavampaan” muotoon.LEHDEN VASTAUSIltalehden vastaavan päätoimittajan Pekka Karhuvaaran mukaan kyseessä on selvästi lehden muusta aineistosta erottuva, kirjoittajan nimellä ja kuvalla varustettu mielipidekirjoitus, joka käsittelee poliittista kiistaa kehitysvammaisten hoitokodin sijoittamisesta Marjaniemeen. Kirjoitusta ei ollut kohdistettu kehenkään nimeltä mainittuun henkilöön vaan poliittis-luonteiseen painostusjärjestöön, Marjaniemi-seuraan, joka on asettunut näkyvästi vastustamaan hanketta käyttäen hyväksi kunnallispoliittista painostusta, julkisuutta ja oikeudellisia valitusteitä. Kolumnissa esitetyt mielipiteet perustuvat tietoihin, jotka on hankittu mainitun tukiyhdistyksen tutkimuksista, useista eri virkamieslähteistä, asiakirja-aineistosta sekä keskusteluista päätöksentekoon osallistuneiden poliitikkojen kanssa. Lehti toteaa saaneensa kolumnin johdosta runsaasti myönteistä lukijapalautetta. Marjaniemi Seura sen sijaan ei ole lähestynyt lehteä kirjoituksen johdosta.RATKAISUKirjoituksen taustalla ovat eriävät näkemykset, joita on syntynyt Helsingin Marjaniemeen suunnitellun kehitysvammaisten tukikodin rakennushankkeen tiimoilta. Neuvosto toteaa, että kirjoituksen tyylilajin ja näkökulman valinta on aina tiedotusvälineen päätettävissä. Neuvoston mielestä kirjoitus on luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa tämänkaltainen herättely ja voimakaskin kärjistys voidaan joissain tilanteissa sallia. Lisäksi on otettava huomioon, että kirjoituksessa ei viitata erityisesti kehenkään yksittäiseen nimeltä mainittuun henkilöön, vaan siinä arvostellaan yleisellä tasolla ja kollektiivisesti hoitokodin vastustajia. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Iltalehti ole tässä asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.