KANTELUPirkka julkaisi numerossa 10/1998 artikkelin, jossa kerrottiin näpistelystä ja sen vähentämiseksi perustetusta Näppihaukkaprojektista otsikolla ”Näppihaukka nappaa näpistelijän”. Kantelijan mielestä artikkelin kuvavalinnat ovat leimaavia: kahdessa kuvassa kolmesta on ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan näköinen henkilö. Artikkelissa ulkomaalaisiin ei viitata, mutta kuvat antavat kantelijan mielestä ymmärtää, että se joka näpistelee on ulkomaalainen tai maahanmuuttaja. Artikkelissa ei mainita, että kuva olisi lavastettu tai että kuvassa olevalla henkilöllä ei ole yhteyttä artikkeliin. Kantelija pitää myös kainalojutun väliotsikkoa ”Kaupat tehty suoraselkäisille suomalaisille” sekä näpistelevän ei-suomalaisen valokuvaa syrjivinä. LEHDEN VASTAUSPirkan päätoimittaja Kaisa Peutere kertoo vastauksessaan, että artikkeli syntyi Pirkan lukijan pyydettyä Pirkkaa kirjoittamaan jutun oululaisesta Näppihaukka-projektista, josta oli saatu erinomaisia tuloksia yritettäessä katkaista nuorten näpistelykierre riittävän ajoissa. Asian arkaluontoisuuden vuoksi Pirkka ei voinut kuvata Näppihaukka-projektin auttamia nuoria eikä lavastaa kauppaan näpistyskuvia. Pirkka päätyi suomalaisessa aikakauslehdistössä yleisesti käytössä olevaan symbolikuvitukseen ja tilasi kuvat Suomen Kuvapalvelu Oy:stä. Lehti valitsi asiayhteyteen sopivaksi katsomansa amerikkalaisen Stock Market -toimiston kuvituskuvaparin nimeltä ”Music Thief”. Kuvissa esiintyvät mallit ovat tietoisesti asettuneet kuvattavaksi. Korkeatasoisen ja tarkan dian tallentaminen todellisessa varkaustilanteessa on lähes mahdotonta, eikä Pirkan käsityksen mukaan lukijalle voi jäädä epäselväksi se tosiasia, että malli on poseerannut kameralle. Artikkelissa ei sanallakaan puhuta ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien osallisuudesta näpistelyyn. Artikkelin yhteydessä on maininta ”Kuvat: Kai Tirkkonen ja Suomen Kuvapalvelu”.Kainalojutussa ”kaupalla paljon pelissä” haastatellaan riskienhallintapäällikkö Harri Koskenrantaa, jonka suorissa sitaateissa todetaan, että ”Kaupat on rakennettu rehellisille asiakkaille” ja ”Moraalinen pohja on Suomessa vankka: me olemme perusrehellistä ja suoraselkäistä kansaa”. Toimittaja on väliotsikoinut juttunsa näiden sitaattien yhdistelmänä. Pirkka toteaa myös, ettei väliotsikon suoraselkäisten suomalaisten vastakohta ole ulkomaalainen/maahanmuuttaja, vaan epärehellinen suomalainen. Lehden mielestä kainalojuttu on selkeästi erotettu Näppihaukka-jutusta, eikä sen tekstillä ja edellisen aukeaman kuvituksella ole yhteyttä toisiinsa. Lisäksi lehti huomauttaa, että kantelijan mielipide on yksittäinen. Pirkalla on lukijoita yli kaksi miljoonaa, joten lukijapalaute olisi ollut sadoissa, mikäli kuvitus olisi loukannut Suomen maahanmuuttajia. Suomalainen lukija on tottunut symbolikuvitukseen, jonka käytön yhteydessä ei tarvitse selvittää, ettei kuvassa esiintyvällä henkilöllä ole yhteyttä artikkelissa käsiteltävään asiaan.RATKAISUJournalistin ohjeiden mukaan ihonväriä, kansallisuutta, syntyperää, vakaumusta, sukupuolta tai muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä. Vastaanottajan on myös saatava tietää, onko kysymys dokumentista vai fiktiivisestä aineistosta. Etnisen alkuperän tai vastaavan ominaisuuden mainitseminen on hyvän lehtimiestavan vastaista, jos se ei millään tavalla liity käsiteltävään asiaan ja yhteys on kielteinen. Artikkelin yhteydessä julkaistiin kolme valokuvaa, joista yhdessä tummahiuksinen nuori mies kätki CD-levyä puseronsa alle. Hänen osaltaan yhteys on ollut kielteinen. Toisessa, levykaupassa otetussa kuvassa, nuori nainen hymyili kameralle. Kolmannessa kuvassa esiintyi artikkelissa haastateltu Näppihaukka-projektin vetäjä. Kantelu kohdistuu kahteen ensiksi mainittuun kuvaan, joista neuvoston mielestä ilmenee selkeästi, että ne olivat lavastettuja. Kuvat olivat arkistokuvia, joiden ottamiseen kuvattavat olivat aikanaan antaneet suostumuksensa. Artikkelin yhteydessä on maininta ”Kuvat: Kai Tirkkonen ja Suomen Kuvapalvelu”. Varastavan nuoren miehen kuvan julkaisemista tällaisessa yhteydessä voidaan pitää lähinnä hyvää makua koskevana kysymyksenä. Neuvosto ei kuitenkaan ota kantaa makukysymyksiin. Neuvosto ei myöskään katsonut, että kuvissa esiintyneet henkilöt olisivat yksiselitteisesti olleet ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan näköisiä.Tekstin osalta neuvosto totesi, että Pirkan artikkelissa ei ole viittauksia maahanmuuttajiin tai ulkomaalaisiin. Kainalojutun väliotsikko perustuu haastateltavan suoriin sitaatteihin, joten väliotsikolla on sisällössä kate.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Pirkka ole tässä asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu