KANTELUIlta-Sanomat julkaisi elokuussa 1998 uutisen, joissa kerrottiin Kankaanpään kaupunginjohtajan 18.8.1998 saamasta tuomiosta. Uutisessa tuotiin esille myös kaupunginjohtajan silloisen sihteerin saama tuomio rikoksen suosimisesta : ”Kaupunginjohtajan sihteeri sai sakot rikoksen suosimisesta.” Uutisessa kerrotaan sihteerin väittäneen kaupunginjohtajaa pidättämään tulleille poliiseille, että kaupunginjohtaja oli ollut kaupungintalolla jo puoli tuntia, vaikka tämä todellisuudessa oli tullut liikenteestä vain viisi minuuttia ennen poliiseja. Kantelijan nimeä ei uutisessa mainita. Kantelijan mielestä hänet on kuitenkin helppo uutisesta tunnistaa, koska Kankaanpään kaupungin kaupunginjohtajalla ei ole kuin yksi sihteeri, ja tätä tointa on vuoden 1974 alusta alkaen hoitanut yksi ja sama henkilö eli kantelija.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien vastaava päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa, että kyseessä on ollut tavanomainen, vastuullisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön tekemän rikoksen ja siihen kiinteästi liittyvien seikkojen selostaminen. Ilta-Sanomat pitää kantelua aiheettomana, koska lehti ei julkaissut virheellisiä tai loukkaavia tietoja. Ilta-Sanomat kertoo vastineessaan julkaisseensa samasta aiheesta jo 4.4.1998 uutisen, jossa kaupunginjohtajan rattijuopumuksesta kerrottiin tuoreeltaan. Asiasta tiedustelleen toimittajan kaupungin puhelinkeskus oli ohjannut kaupunginjohtajan sihteerille eli kantelijalle, joka oli kertonut asiasta toimittajalle. ”Näin hänet vilaukselta aulassa, ja sitten poliisitkin olivat siinä”, kertoo kaupunginjohtajan sihteeri (IS 4.4.1998). Ilta-Sanomat lisää, ettei kantelija reklamoinut tätä uutista.RATKAISUNeuvosto totesi, että Ilta-Sanomien uutisessa ei ollut asiavirheitä. Lehti oli seurannut tapausta tapahtumahetkestä oikeudenkäyntiin (2 juttua). Kaupunginjohtajan ja kantelijan teot olivat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, joten uutisessa oli perusteltua käsitellä molempia. Tapahtumaselostus ei myöskään painottunut kaupunginjohtajan sihteerin menettelyyn, vaan siinä keskityttiin selostamaan kaupunginjohtajan saaman tuomion taustoja. Uutinen oli sävyltään asiallinen, eikä kaupunginjohtajan sihteerin rikoksen suosimisesta saamaa tuomiota julkistettu epäasiallisella tavalla.Uutisessa ei kerrottu kantelijan nimeä, mutta siitä ilmeni kantelijan ammatti. Koska Kankaanpään kaupungin kaupunginjohtajalla ei ole kuin yksi sihteeri, ja kantelija on hoitanut tätä tointa yli kaksikymmentä vuotta, on kantelija uutisessa julkaistujen tunnistamistekijöiden perusteella helppo tunnistaa. Hyvän journalistisen tavan mukaan nimen julkaiseminen rikosasioissa on perusteltua vain, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Nimen julkaisemista on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen ja asetettava vastakkain se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa ja se yleinen merkitys, joka nimen julkaisemisella on. Huomiota on kiinnitettävä niin teon laatuun, tekijän asemaan kuin julkaisemisajankohtaankin. Ilta-Sanomat julkaisi uutisen vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin oli antanut päätöksensä. Kaupunginjohtajan rikos oli herättänyt kohtuullisen suurta huomiota, joten tekoon kiinteästi liittyneen kaupunginjohtajan sihteerin toiminnan esille tuominen oli perusteltua asian uutisarvon vuoksi. Lisäksi on otettava huomioon, että mikäli lehti ei olisi yksilöinyt rikoksen suosimiseen syyllistynyttä henkilöä kaupunginjohtajan sihteeriksi, olisivat syyttömät saattaneet joutua epäilyksenalaisiksi. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Ilta-Sanomat ole tässä asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu