KANTELUSatakunnan Kansassa julkaistiin 13.6.1998 uutinen ”Turva-alan ammattilainen sai syytteen törkeästä kavalluksesta Porissa”. Uutisen mukaan syyte koski sitä, että nykyisin työttömänä oleva yksityisetsivä olisi kavaltanut entisen työnantajansa käteisvaroja useita kymmeniätuhansia markkoja huhti-joulukuussa 1996. Syytetyn syntymävuosi mainittiin, samoin hänen asuinpaikkakuntansa sekä aiemman työnantajan nimi.Syytettynä ollut kantelija katsoo, että uutisesta oli selvästi nähtävissä, ketä siinä tarkoitettiin. Muita yksityisetsiviä paikkakunnalla ei ole. Uutisointi merkitsi sitä, että kantelija ei koskaan enää voi harjoittaa ammattiaan paikkakunnalla. Kantelija katsoo lehden tuominneen hänet uutisoinnillaan raa’asti vaiheessa, jossa oikeuden päätös ei ollut vielä tiedossa. Kantelija huomauttaa myös, että lehden toimittaja oli paikalla ainoastaan kaksi tuntia, vaikka oikeudenkäynti vei koko päivän.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Erkki Teikari toteaa ensiksi, että tietoa oikeudenkäynnin kulusta saa muutenkin kuin olemalla paikalla ja että kantelija ei ole väittänyt uutisointia virheelliseksi. Kyseessä oli tavanomainen käräjäuutinen ja sen vuoksi merkittävä, että syytetyn pitäisi hoitaa muiden turvallisuutta. Oikeudessä esitettiin asiakirja, jossa hän oli jo tunnustanut syyllisyytensä. Sittemmin hän saikin kuuden kuukauden vankilatuomion kavalluksesta.Ns. sisäpiiri saattoi tunnistaa kantelijan uutisesta, mutta suuri yleisö ei missään tapauksessa. Syytetyn asema oli syytä selvittää sen verran tarkasti, ettei sitä kohdistettu muihin turva-alalla työskenteleviin. Kantelija itse provosoi juuri oikeudenkäynnin aikana lehden palstoilla mielipiteidenvaihdon, jota kautta hän tuli tunnetuksi kyseisen ammatin entisenä harjoittajana.RATKAISUJournalistin ohjeiden mukaan henkilön nimen tai muiden tunnistamistekijöiden julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä on perusteltua vain kun sillä on huomattavaa yleistä merkitystä. Henkilöllisyyttä ei tule yleensä paljastaa ennen tuomioistuinkäsittelyä, elleivät teon laadusta ja tekijän asemasta johtuvat syyt sitä puolla. Tässä tapauksessa oikeudenkäyntiuutisessa kerrottiin kantelijaa vastaan esitetystä syytteestä. Häntä itseään ei mainittu nimeltä, mutta yritys, jonka palveluksessa hän työskenteli sekä hänen asemansa siinä kerrottiin. On siten mahdollista, että ainakin kantelijan ennestään tuntevat henkilöt saattoivat hänet uutisesta tunnistaa. Suurelle yleisölle hänen henkilöllisyytensä ei kuitenkaan paljastunut.Neuvosto toteaa, että julkisessa oikeudenkäynnissä esitetty syyte liittyi työtehtävään, joka asettaa tekijälleen tavallista suuremmat nuhteettomuusvaatimukset. Asialla oli sen vuoksi paikkakunnalla merkittävää uutisarvoa ja yleistä merkitystä. Uutisessa kerrottiin, että kantelija oli kiistänyt syytteen eikä siinä ennakoitu oikeudenkäynnin lopputulosta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Satakunnan Kansa ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu