2627/SL/98

Vapauttava

Ilta-Sanomien kolumnissa irvailtiin paljon julkisuudessakin esiintyneen kaksikon opetusmetodeja. Irvailu kohdistui myös siihen, miten he hyödyntävät omaa persoonaansa ja kehoaan opetuksessaan. Kaksikon käyttämät, henkilökohtaisia reviirejäkin rikkovat opetusmenetelmät olivat tuoneet heille osaltaan julkisuutta. Samalla he olivat altistaneet itsensä koulutusmetodeihinsa ja jopa fyysiseen olemukseensa kohdistetulle arvioinnille. Kolumnissa tosin puututtiin toisen kouluttajista fyysisiin ominaisuuksiin tavalla, joka monessa tilanteessa rikkoisi hyvää journalistista tapaa. Viittaukset perustuivat kuitenkin hänen omaan esiintymiseensä, vaikkakin sitä kärjistäen. Kolumnin parodinen luonne ilmeni lukijalle välittömästi. Lehti julkaisi viivyttelemättä kaksikon laajan vastineen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELU JA SEN KOHTEENA OLEVA LEHTIKOLUMNIIlta-Sanomat julkaisi 7.3.1998 ”Aikuisia ihmisiä” kolumnipalstallaan jutun ”Aikamme suomalaisia vaikuttajia”. Kolumni lähti liikkeelle siitä, että toinen kantelijoista, Ritva Enäkoski on vuonna 1993 julkaissut kirjan ”Halu, hinku ja haba eli miten bodaan kantin kestäväksi”. Tätä tietoa kommentoitiin välittömästi ”Aiai. Naminami. Puipui”. Irvailun kohteena oli kantelijoiden edustama positiivisen ajattelun malli. Kolumnisti kirjoitti, että jos hän uskoisi kantelijoita, olisi hän parhaillaan siivouskomerossa vatkaamassa lantiotaan ja kiljumassa Tsäidäidäi! sillä kolumnisti laskee itsensä ”ruttuturpien” luokkaan. Pidemmällä kolumnissa lukijoilta kysyttiin, paljonko nämä olisivat valmiita maksamaan tiedosta, että yhdynnänomainen liikehdintä ja naminamin hokeminen kasvattaa heitä ihmisinä ja työntekijöinä. Kysymyksen huomautettiin olevan retorinen, kantelijoille maksetaan satojatuhansia vuodessa. Kolumnissa viitattiin pariin otteeseen Ritva Enäkosken rintoihin, puhuttiin jokeltelusta ja humalaisen lääppijän mielikuvasta. Pitkin kolumnia oli kursivoituna ilmauksia kuten pusipusi, naminami ja piupiu, kuvaamassa kantelijoiden kielenkäyttöä ja opetustapaa.Kantelijat pitävät juttua vääristeltynä, herjaavana ja henkilökohtaisesti solvaavana. Se halventaa kantelijoiden lisäksi niitä lukuisia ihmisiä, jotka ovat käyneet kantelijoiden kursseilla. Jutusta sai käsityksen, jonka mukaan kantelijat järjestäisivät seksikursseja. Kantelijoita lainattiin virheellisesti, törkeimpänä kohta, jonka mukaan kantelijat kehottaisivat ihmisiä näyttämään takamustaan. Kantelijat huomauttavat, että heidän kursseillaan käsitellään vaikeitakin työyhteisön kommunikointiin liittyviä asioita. Kantelijat käyttävät kurssitilanteessa hyväkseen omia kokemuksiaan ja ominaisuuksiaan ja myös huumoria. Tämä ei oikeuta kolumnistia kutsumaan heitä ”pellekaksikoksi”. Jutussa puututtiin loukkaavalla tavalla fyysisiin ominaisuuksiin ja väitettiin perättömästi, että kursseilla lähenneltäisiin osanottajia.Lehti julkaisi kantelijoiden vastineen, mutta kantelijat eivät pidä sitä riittävänä. Juttu oli solvaava, siinä puututtiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja vihjailtiin kurssien annin olevan lähinnä seksuaalista häirintää. Kolumni oli syvästi loukkaava ja saattaa myös aiheuttaa vahinkoa kantelijoiden liiketoiminnalle.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa, että kärjekkäät ilmaisut on hyväksytty sekä pakinoissa että kolumneissa. Kyseinen kolumnisti on vuosien mittaan tullut tunnetuksi kärjekkäästä tyylistään, mutta tämä on ensimmäinen näihin kohdistunut kantelu. Kolumnin aineisto oli peräisin vaikutelmista, joita kolumnistille on syntynyt sekä kirjasta ”Halu, hinku ja haba eli miten bodaan kantin kestäväksi” että myös kantelijoiden koulutustilaisuuksista ja julkisista televisio- ja muista esiintymisistä. Maininnat Ritva Enäkosken fyysisistä ominaisuuksista liittyivät hänen koulutusmetodeihinsa. Päätoimittaja viittaa kuvaukseen, jonka kahdeksan Sanoma Oy:n palveluksessa olevaa henkilöä on antanut kurssikokemuksistaan vuodelta 1990. Siitä ilmenee, että kantelijoiden kursseilla on käytetty menetelmiä, joihin kolumnissa viitataan. Kolumni ei siten anna kursseista väärää kuvaa. Siinä ei myöskään väitetty, että kyseessä olisivat seksikurssit.Lehti hyväksyi poikkeuksellisen laajan vastineen, joka sisälsi mm. voimakasta kolumnistiin kohdistunutta kritiikkiä. Päätoimittaja pitääkin kantelua aiheettomana.Liitteenä olevassa kurssikuvauksessa vuonna 1990 kursseilla käyneet henkilöt kertovat muun muassa, että Ritva Enäkoski oli pyrkinyt jumppaosuudessa halailemaan yhtä osallistujista, joka oli selällään lattialla lepäämässä. Hän viljeli myös pikku kaksimielisyyksiä, puhui omista rinnoistaan ja kosketteli niitä.KANTELIJOIDEN VASTAKOMMENTTIKantelijat toteavat, että kolumni voi olla kärjekäs, mutta sen pitäisi perustua tosiasioihin. Päätoimittaja tai kolumnin kirjoittaja eivät ole osallistuneet kantelijoiden kursseille, joten heillä ei ole niistä omakohtaista tietoa. Jokainen kurssi räätälöidään tilaajan toivomusten mukaisesti, ja liitteessä kuvatulla, kahdeksan vuoden takaisella kurssilla käsiteltiin mm. kehon kielen maneereita. Maininnat Ritva Enäkosken fyysisistä ominaisuuksista eivät myöskään liity olennaisesti hänen kirjoittamiinsa kirjoihin tai koulutustoimintaan. Marco Bjurströmin televisioesiintymisillä ei ole myöskään mitään tekemistä kantelijoiden koulutustoiminnan kanssa. Kolumnistin ilmaukset, viittaukset suuteluyrityksiin ja lääppimisiin, eivät jätä tulkinnoille sijaa, vaan lukijalle välittyy kuva seksikurssista. Kolumnistin tulisi vastata sanavalinnoistaan. Lehti ei enää käyttänyt sille varattua kommenttimahdollisuutta.RATKAISUNeuvosto toteaa, että kärjekkyys ja hätkähdyttäminen kuuluvat parodian ja satiirin tyypillisiin keinoihin. Julkisuudessa toimivat henkilöt, kuten molemmat kantelijat, joutuvat varautumaan myös tällaiseen lähestymistapaan. Hyvä journalistinen tapa edellyttää kuitenkin, että kaikkien kunniaa ja ihmisarvoa suojataan.Kolumnissa irvailtiin kantelijoiden opetusmetodeja ja kielenkäyttöä. Irvailu kohdistui myös siihen, miten he hyödyntävät omaa persoonaansa ja kehoaan opetuksessaan. Kantelijat olivat käsitelleet koulutuksessaan muun ohessa koskettamiseen ja henkilökohtaisen reviirin rajoihin liittyviä asioita. Heidän käyttämänsä, näitä reviirejäkin rikkovat lähestymistavat, ovat tuoneet heille osaltaan julkisuutta. Samalla he ovat altistaneet itsensä koulutusmetodeihinsa ja jopa fyysiseen olemukseensa kohdistetulle arvioinnille niin kuin Ilta-Sanomien kolumnissa tehtiin. Kolumnissa tosin puututtiin Ritva Enäkosken fyysisiin ominaisuuksiin tavalla, joka monessa tilanteessa rikkoisi hyvää journalistista tapaa. Viittaukset perustuivat kuitenkin hänen omaan esiintymiseensä, vaikkakin sitä kärjistäen. Kolumnin parodinen luonne ilmeni lukijalle välittömästi.Lehti julkaisi viivyttelemättä kantelijoiden laajan vastineen. Tämän vuoksi ja edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.