KANTELUHelsingin Sanomissa julkaistiin 9.11.1997 uutinen ”Namusetä liikkuu Pornaisten keskustassa”. Siinä kerrottiin, että poliisi oli saanut ilmoituksen miehestä, joka suklaata tarjoamalla houkutteli lapsia asuntoonsa. Uutisen mukaan miehen henkilöllisyys oli poliisin tiedossa. Tämän kerrottiin edellisenä kesänä ammuskelleen ilmapistoolilla kerrostaloasuntonsa parvekkeelta. Panos oli suhahtanut kohteen korvan ohi.Kantelija toteaa, että pienellä paikkakunnalla hän leimautui uutisen perusteella ”namusedäksi”, mikä oli omiaan tekemään hänen elämänsä hankalaksi. Kuvaus ampumatapahtumasta oli sitä paitsi virheellinen, oikeus on hylännyt kantelijaa vastaan ajetun syytteen vaaran aiheuttamisesta. Tapahtumaan viittaaminen merkitsi kuitenkin, että kantelija yhdistettiin namusetä -uutisointiin. Kantelija oli tarjonnut suklaata lapselle. Tämä ei tee hänestä pedofiilia, mutta artikkelista olisi voinut päätellä, että kyse oli vähintäänkin lapsiin sekaantumisesta.Kantelun liitteenä oli Porvoon käräjäoikeuden päätös, jossa kantelijaa vastaan nostettu, ilmakiväärillä ampumiseen liittynyt syyte oli hylätty. Lisäksi liitteenä oli esitutkintapöytäkirja ja syyttäjän tekemä syyttämättä jättämispäätös, missä katsottiin, ettei esitutkinta ollut tuonut näyttöä siitä, että kantelija olisi syyllistynyt lapseen kohdistuneen haureuden yritykseen. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa, että uutinen perustui tietoon, jonka toimittaja sai tavanomaisen päivittäisen poliisikierroksen yhteydessä. Uutisessa käytetty namusetä on yleinen nimitys aikuiselle miehelle, joka tarjoaa lapsille makeisia. Lehti ei väittänyt kantelijan yrittäneen tehdä lapsille mitään. Asialla oli laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, koska lapsiin kohdistuneet rikokset ovat olleet jo pitkään suuria uutisia kansainvälisessä uutisvälityksessä.Uutisessa ei kerrottu kantelijan nimeä, vaikka se oli paikkakunnalla yleisesti tiedossa. Oikeus puolestaan hylkäsi aikanaan ampumistapaukseen liittyneen syytteen, koska todistajien kertomukset olivat ristiriitaisia. Asia on siten erittäin epäselvä. Kantelija ei ole myöskään vaatinut uutisen oikaisemista. Päätoimittaja pitää kantelua näiden seikkojen perusteella aiheettomana.RATKAISUNeuvoston mielestä on tärkeää, että mahdollisista lapsiin kohdistuvista uhkista kerrotaan julkisuudessa. Samalla on kuitenkin muistettava, että uutisointi leimaa vahvasti tekijäksi epäiltyä. Nyt uutinen julkistettiin tapahtumaa seuraavana päivänä, vaiheessa, josta asiassa oli vasta tehty tutkintapyyntö poliisille. Epäillyn henkilöllisyys oli lisäksi poliisin tiedossa, joten erityistä syytä esimerkiksi tuntomerkkien tai muiden tunnistamistekijöiden kertomiseen ei ollut. Vaikka uutisessa ei mainittu mitään varsinaista rikosnimikettä, oli se kokonaisuutena vahvasti kantelijaa leimaava. Ampumavälikohtausta koskenut selostus ei myöskään vastannut asiassa annettua oikeuden päätöstä. Neuvoston mielestä ampumavälikohtauksen selostaminen merkitsi kuitenkin, että kantelija oli uutisesta tunnistettavissa lähipiiriään laajemmaltikin.Neuvosto katsoo näin ollen, että Helsingin Sanomat oli paljastanut kantelijan henkilöllisyyden vaiheessa, jossa riittävän painavat syyt eivät puhuneet sen julkistamisen puolesta. Neuvosto antaa tämän vuoksi Helsingin Sanomille huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.
Menu