2593/SL/98

Vapauttava

Ilta-Sanomat uutisoi Ruotsissa tehdystä selvityksestä, joka koski lääkeaineiden haittavaikutuksia. Uutisessa yhdistettiin kahden henkilön kuolema tietyn masennuslääkkeen käyttöön. Tietoa tasapainoitettiin huomauttamalla, että kuolemantapaukset johtuivat ilmeisesti väärästä annostelusta tai yhteiskäytöstä muiden lääkkeiden kanssa. Pääartikkelin alla olleessa taulukkomuotoisessa jutussa "Varo näitä lääkkeitä" mainittiin kyseinen masennuslääke ensimmäisenä. Otsikkoa pidettiin vahvana kärjistyksenä. Neuvosto totesi, että irrallinen tieto lääkkeiden haittavaikutuksista voi aiheuttaa pelkoa ja levottomuutta, mikä seikka olisi puoltanut pidättyvämpää sanavalintaa. Taulukkojuttu liittyi kuitenkin saumattomasti pääjuttuun. Lisäksi lehti julkaisi mielipidekirjoituksen ja jatkoartikkelin, joissa asiaa valotettiin toiselta puolen. Neuvosto ei näin ollen ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

KANTELUIlta-Sanomat julkaisi 5.1.1998 artikkelin ”Tavallisten lääkkeiden epäilleen tappaneen sata ihmistä Ruotsissa” ja sen kainalojuttuna ”Varo näitä lääkkeitä”. Artikkelissa selviteltiin Aftonbladetissa olleen artikkelin pohjalta lääkkeiden aiheuttamia sivuoireita. Yhdestä masennuslääkkeestä kerrottiin, että kaksi henkilöä, joille sitä oli määrätty, oli menehtynyt. Tässä yhteydessä huomautettiin, että näin vakavien sivuoireiden syynä oli ilmeisesti väärä annostelu tai yhteiskäyttö muiden lääkkeiden kanssa. Kainalojuttu oli laadittu taulukon tapaan. Johdantona todettiin, että näiden lääkkeiden uskotaan aiheuttaneen kuolemia Ruotsissa 1997. Kyseinen masennuslääke mainittiin kainalojutun luettelossa ensimmäisenä.Kantelijayhtiö, jonka valikoimiin masennuslääke kuuluu, toteaa, että depressio on laaja ja vakava kansansairaus, jonka hoidossa lääkkeet ovat keskeisiä ja usein välttämättömiä. Mikäli lääkkeen turvallisuudesta on epäilyjä, puuttuvat valvovat viranomaiset asiaan välittömästi. Kantelijayhtiön valmiste on Pohjoismaiden eniten käytetty masennuslääke. Se ei ole lähes kymmenen vuoden markkinoilla olonsa aikana aiheuttanut ainuttakaan lääkkeen turvallisuuteen liittyvää toimenpidettä. Lääkäri antaa ensisijaisesti lääkkeen käyttöön liittyvät ohjeet potilailleen. Missään tapauksessa niitä ei saa antaa sanomalehden toimittaja ja jos toimittaja referoi toisen lehden juttua, tulisi lainauksen vastata alkuperäistä artikkelia. Vastuuntuntoisen toimittajan pitäisi lisäksi tarkistaa tiedot asiantuntijalta. Artikkeli on jo aiheuttanut laajoja seurauksia. Vakavimmillaan se on aiheuttanut lääkityksen keskeytyksiä, joiden seurauksia voi toistaiseksi vain arvioida. Kantelijayhtiön mielestä lehti vaaransi potilasturvallisuutta ja sen pitää näkyvästi oikaista virheellinen kehotuksensa varoa laajasti käytettyä, turvalliseksi dokumentoitua lääkevalmistetta.Asiasta neuvostolle kannellut terveyskeskuslääkäri kertoo uutisoinnin aiheuttaneen sen, että yksi hänen potilaistaan oli lopettanut tämän välttämättä tarvitsemansa lääkityksen. Kyseinen lääke ei ollut ansainnut ”Varo näitä lääkkeitä” -otsikkoa, koska sillä on kaikkein vähiten yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Uutisointi ei perustunut lääketieteellisiin tosiasioihin ja johtaa pahimmillaan masennuspotilaan itsemurhaan hoidon keskeytyessä.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kertoo Aftonbladetin julkaisseen sunnuntaina 4.1.1998 uutisen, jonka mukaan sata ruotsalaista oli kuollut menneen vuoden aikana lääkkeiden sivuvaikutuksiin. Asia oli nostettu sekä kannessa että sisäsivulla pääotsikoksi. Uutisen tiedot perustuivat Ruotsin lääkelaitoksen lukuihin, ja siinä haastateltiin lääkelaitoksen edustajaa. Koska artikkeli sisälsi uutta tietoa myös Suomessa käytettävien lääkkeiden voimakkaista haittavaikutuksista ja perustui viranomaisilta saatuihin tietoihin, päätti Ilta-Sanomat referoida uutista heti seuraavana päivänä. Uutisen lähde mainittiin heti tekstin alussa. Referointi vastaa alkuperäistä tekstiä. Viittaus väärään annosteluun tai yhteiskäyttöön oli ruotsalaislehdessä alaotsikkona, Ilta-Sanomien artikkelissa samaa asiaa korostettiin. Ilta-Sanomat jätti pois potilaille annetut ohjeet, jotka vastasivat lääkärin normaalisti antamia ohjeita.Lehti yritti tavoittaa suomalaisia asiantuntijoita, mutta siinä ei onnistuttu sunnuntai-illan takia. Aftonbladetissa olleet tiedot lääkkeiden sivuvaikutuksista tarkistettiin sitten Pharmacia Fennicasta. Aftonbladetin otsikkoväitteet julkaistiin myös ehdollisessa muodossa, ”100 svenskar döda av vanlig medicin”/”Tavallisten lääkkeiden epäillään tappaneen sata ihmistä Ruotsissa”.Ilta-Sanomat julkaisi heti loppiaisen jälkeen, 7. tammikuuta, Suomen psykiatriyhdistyksen lääkejaoston puheenjohtajan ohjeet potilaille ”Masennuslääkkeen ottamista ei saa lopettaa omin päin” ja seuraavana päivänä suomalaisasiantuntijan haastattelun samanlaajuisena kuin alkuperäinen referaatti.Lääkeyhtiöille kelpaa myönteinen julkisuus, mutta myös lääkkeiden kielteisistä puolista on voitava kertoa lukijoille. Uutisointia ei voi rajata vain lääkäreiden ja viranomaisten tehtäväksi.Terveyskeskuslääkärin tekemään kanteluun antamassaan vastauksessa lehti painotti, että haittavaikutuksia koskevat väitteet esitettiin uutisessa ehdollisina. Varaumia ei olisi voinut esittää selvemmin, mikäli asiasta ylipäänsä raportoitaisiin. RATKAISUArtikkelissa ”Tavallisten lääkkeiden epäillään tappaneen sata ihmistä Ruotsissa” mainittiin kahden henkilön kuolleen ja yhdistettiin tieto kantelijayhtiön edustaman masennuslääkkeen käyttöön. Tietoa tasapainoitettiin huomautuksella, että kuolemantapauksest johtuivat ilmeisesti väärästä annostelusta tai yhteiskäytöstä muiden lääkkeiden kanssa. Tiedon paikkansapitävyyttä ei ole kiistetty ja neuvosto totesi olevan selvää, että myös tiedotusvälineessä on voitava käsitellä lääkkeiden sivu- ja haittavaikutuksia. Pääartikkelin alle oli koottu omaksi kokonaisuudekseen taulukkomuotoinen juttu ”Varo näitä lääkkeitä”, jossa kantelijayhtiön masennuslääke mainittiin ensimmäisenä. Otsikon varoitusta perusteltiin johdantolauseella, jonka mukaan taulukkoon sisältyneiden lääkkeiden uskotaan aiheuttaneen kuolemantapauksia Ruotsissa. Otsikkoa voi silti pitää vahvana kärjistyksenä. Neuvosto totesi, että irrallinen tieto lääkkeiden haittavaikutuksista voi aiheuttaa lukijoissa pelkoa ja levottomuutta, mikä seikka olisi osaltaan puoltanut pidättyväisempää sanavalintaa. Taulukkojuttu liittyi nyt kuitenkin saumattomasti yläpuolella olleeseen pääjuttuun, jossa oli selvästi kerrottu ne varaumat, joita taulukossa mainittuihin kuolemantapauksiin liittyi. Otsikoissa on myös vakiintuneesti hyväksytty kärjistyksiä ja hätkähdyttäviäkin ilmaisuja, joiden tehtävänä on saada lukija kiinnostumaan jutusta. Lisäksi lehti julkaisi 7.1.1998 mielipidekirjoituksen ja seuraavana päivänä jatkoartikkelin, joissa asiaa valotettiin toiselta puolen. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhdy kantelujen johdosta enempiin toimiin.