2579/AL/97

Langettava

Hymyn jutussa "Koomikon kipeä ero" kerrottiin erään tunnetun näyttelijän eronneen puolisostaan. Neuvoston saaman selvityksen mukaan näyttelijä on itse suhtautunut erittäin pidättyvästi yksityiselämäänsä koskevien tietojen julkistamiseen. Lehtijuttu sisälsi tästä huolimatta näyttelijän avioliiton "historiikin", ja siinä spekuloitiin eron syillä ja kantelijan tunnetilalla. Näyttelijän kuva hallitsi lehden kantta. Kansiotsikko ja myös juttuotsikko viestittivät, että kyse oli henkilökohtaisesta tilityksestä, vaikkakin itse jutusta ilmeni, että näyttelijä ei ollut antanut asiassa haastattelua. Neuvoston mielestä eron yksityiskohtainen, henkilökohtaista sävyä tavoitteleva kuvaaminen oli omiaan loukkaamaan näyttelijää ja hänen yksityiselämänsä suojaa. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

KANTELUHymyn syyskuun -97 numerossa julkaistiin juttu ”Koomikon kipeä ero”. Kannessa oli kantelijan valokuva ja otsikko ”Koomikon kotona ei naureta…/Pirkka-Pekka Peteliuksen kipeä ero”. Tätä kansilehteä oli käytetty myös lehden mainoksena. Mainosversiossa kantelijan kuvan viereen oli painettu leima ”Vain Hymyssä”. Kantelija toteaa, että kansiotsikon sanonnat kuten ”kipeä ero” ja ”koomikon kotona ei naureta” sisältävät syvälle käyviä luonnehdintoja ihmisen intiimeimmästä alueesta: perhe-elämästä. Sanavalinnat omiaan luomaan sen käsityksen, että asianomaiset ovat itse kertoneet tunteistaan. Tätä käsitystä vahvisti mainoksissa ollut ”Vain Hymyssä” -maininta. Se antoi ymmärtää, että lehdellä olisi ollut yksinoikeus välittää nämä tunnetilat yleisölle. Lehti on näin ollen käyttänyt markkinoinnissaan sopimattomasti hyväkseen julkisuuden henkilöä, jonka lehti on jutun perusteella tiennyt olevan poikkeuksellisen haluton ruotimaan yksityiselämäänsä lehtien palstoilla.Itse jutussa ei pidetä kiirettä sen kertomisella, että asianosaisia ei ole haastateltu juttua varten. Juttuun oli leivottu kaksi muualta saatua haastattelulausuntoa, jotka vielä hämärsivät sen luonnetta. Kantelija katsoo, että lehdellä ei ole oikeutta esittää perustelemattomia johtopäätöksiä ihmisten tunne-elämästä. Lehti ei olisi myöskään saanut käyttää markkinoinnissaan ”yksinoikeutta”, haastattelua, jota ei kuitenkaan ole saatu. Lehden markkinoiminen keksittyjen tunnetilojen avulla on omiaan aiheuttamaan tarpeetonta ja kohtuutonta kärsimystä kirjoittelun kohteeksi joutuville.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Esko Tulusto toteaa, että julkkisjournalismia ei voi pitää sinällään hyvän lehtimiestavan vastaisena. Julkkisjutut voidaan tehdä joko kohteen, julkkiksen ehdoilla tai toisaalta itsenäisesti, lehden keräämiin tietoihin perustuen. Ensin mainitut jutut palvelevat usein haastateltavan taloudellisia pyrkimyksiä ja sisältävät juttuina paljon sellaista, joka on hyvän journalistisen tavan vastaista. Nämä jutut eivät kuitenkaan johda kanteluihin. Kantelijakin on suuresti hyötynyt julkisuudesta, joka on yhdessä ammattitaidon ja lahjakkuuden kanssa tehnyt hänestä yhden suosituimmista viihdetaiteilijoistamme. Hänen julkisuuskuvalleen oli aiemmin luonteenomaista keskittyminen lähinnä omaan työhön. Kuvassa tapahtui muutos jo useita vuosia sitten, ja kantelija on tuonut myös avioliittonsa näyttävästi julkisuuteen. Anna-lehdessä 39/97 julkaistu juttu puolestaan osoittaa, ettei kantelija ole pitänyt myöskään eroaan julkisuuden ulkopuolella, vaikka juttu onkin laadittu kuin oikaisuksi Hymyn jutulle.Hymyn juttu perustui tosiasioille ja on kirjoitettu korrektisti, viileään asiasävyyn. Perheestä kerrotaan vähin mahdollinen. Yleissävy on kantelijaa arvostava. Jutusta ilmeni selvästi, että lainaukset kantelijan puheista on otettu aiemmista haastatteluista. Myös eron syistä kerrottiin lyhyesti, nimiä mainitsematta.Kantelija ei vastannut hänelle lähetettyihin haastattelupyyntöihin. Hymyn otsikoissa käytetyt ilmaisut ”kipeä ero”, ” koomikon kotona ei naureta”, perustuvat yleiseen olettamukseen tilanteesta neljäntoista avioliittovuoden jälkeen. Arvio perustui sekä kantelijasta vuosien varrella kirjoitettuun aineistoon että toimitukselle muuten olleeseen taustatietoon. Ilmaisuja voi verrata sanontaan klovnin kyyneleistä, sen henkilökohtaisempia ne eivät ole. Ilmaisuja on myös mahdoton pitää suorana lainauksena. Tekstissä ei ole siten pyritty luotaamaan kantelijan yksityisiä tunnetiloja tai tuntemuksia.Lehden mainoksissa oli käytetty slogania ”Vain Hymyssä”. Tällaisella mainoslauseella on tapana leimata sellaiset uutiset, jotka toimitus luottaa tulevan ensimmäiseksi julkisuuteen omassa lehdessään. Mainoslause ei siten viittaa yksinoikeudella annettuihin haastatteluihin, toisin kuin kantelija väittää.KANTELIJAN KOMMENTITKantelija toteaa, että hänen tavoitteenaan on alusta lähtien ollut pitää perhe-elämänsä erossa julkisuudesta. Aiemmista lehtijutuista on saanut tietää vain sen, että kantelija on avioliitossa toisen taiteilijan kanssa. Siten lehti ei ole voinut perustaa tilanteen ”ymmärtämystään” aiempaan julkisuuteen. Mitä tulee Vain Hymyssä -mainoslauseen viestiin, niin lukijat ovat varmaan ymmärtäneet sen samalla tavalla kuin kantelijakin.Kantelija ei ole puuttunut jutun virheisiin, koska tiettyjä asioita ei pitäisi käsitellä lehtien palstoilla ilman asianomaisen suostumusta, vaikka ne olisivat tottakin. Jutussa oli kuitenkin myös virheitä. Kantelija kiistää saaneensa haastattelupyyntöä lehdeltä, mutta toteaa, että vastaamatta jättäminenkin olisi ollut selvä signaali haluttomuudesta tuoda avioliittoaan koskevia asioita julkisuuteen.LEHDEN VASTAKOMMENTITPäätoimittaja Tuluston mukaan Hymyn uutisen tiedot pitivät paikkansa. Päätoimittaja huomauttaa edelleen, että vaikka kantelija on ollut pidättyväinen yksityiselämänsä suhteen, on hän tuonut avioliittonsa julkisuuteen esimerkiksi Iltalehdessä ja Anna-lehdessä. Lehti jätti kantelijan puhelinvastaajaan yhteydenottopyynnön ja odotti viikon verran vastausta, mutta sitä ei tullut. Kantelija mahdollisesti arvasi, mitä haastattelu tulisi koskemaan ja jätti tietoisesti ottamatta yhteyttä.LISÄSELVITYSNeuvostolle on toimitettu Iltalehden numero vuoden 1990 huhtikuulta, jossa haastateltiin kantelijan vaimoa tämän elämästä ja urahaaveista. RATKAISUKaikilla henkilöillä on oikeus yksityiselämän suojaan, mikä merkitsee, että yksityiselämään liittyviä tietoja ei saa yleensä julkistaa ilman asianosaisen suostumusta. Yksityiselämänä suojattavaa aluetta ei ole mahdollista määritellä täsmällisesti. Se määräytyy toisaalta julkistettavaksi halutun seikan, toisaalta henkilön aseman perusteella. Suuri merkitys on myös sillä, miten henkilö on itse suhtautunut yksityiselämäänsä liittyvien seikkojen julkistamiseen.Neuvoston saaman selvityksen mukaan kantelija on suhtautunut erittäin pidättyvästi yksityiselämäänsä koskevien tietojen julkistamiseen. Neuvostolle toimitettu Iltalehden artikkeli vuodelta 1990 ei muuta tätä kuvaa. Hymy julkaisi tästä huolimatta kantelijan avioliiton ”historiikin”, ja spekuloi eron syillä ja kantelijan tunnetilalla. Kantelijan kuva hallitsi lehden kantta. Kansiotsikko ja myös juttuotsikko viestittivät, että kyse oli henkilökohtaisesta tilityksestä, vaikkakin itse jutusta ilmeni, että kantelija ei ollut antanut asiassa haastattelua. Neuvoston mielestä kantelijan eron yksityiskohtainen, henkilökohtaista sävyä tavoitteleva kuvaaminen oli omiaan loukkaamaan kantelijaa ja hänen yksityiselämänsä suojaa. Kantelijan tunnettuisuus ei riitä perusteeksi sille, että tällaisen kuvauksen julkaisemista voitaisiin pitää hyväksyttävänä.Edellä mainituilla perusteilla neuvosto antaa Hymylle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.