KANTELUIltalehti kertoi 7.4.1996 pankkiryöstöön syyllistyneelle henkilölle langetetusta, kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistuksesta. Leikkipistoolin avulla tehdyn ryöstön saalis oli uutisen mukaan 50 000 markkaa. Uutisesta ilmeni, että tuomitulla ei ollut aiempaa rikostaustaa.Kantelijat, tuomittu ja hänen lähiomaisensa, kysyvät, miksi tuomitun nimi piti julkaista. Kyse ei ollut henkirikoksesta, eikä asianomaista ole syytä pelätä. Tuomitun sukunimi on harvinainen, Suomessa ei ole muita tämän nimisiä henkilöitä kuin tuomittu, hänen äitinsä ja vaimonsa. Tuomitun äiti ja vaimo ovat molemmat palveluammatissa ja asuvat lähiössä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Siksi nimen julkaiseminen aiheutti heille suunnatonta kärsimystä. Kantelija ilmoittavat tulevansa vaatimaan lehdeltä tästä korvausta.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Petri Hakala toteaa, että maaliskuussa 1996 tehty postiryöstö, sitä seurannut saalisrahoilla tehty etelänmatka ja syyllisen kiinnijääminen uutisoitiin Iltalehdessä normaaleina rikosuutisina, ilman nimeä.Lehti julkaisi toukokuussa STT:n välittämän käräjäuutisen sellaisenaan, tuomitun nimen kera. Se vastasi lehden yleistä käytäntöä, sillä ryöstöön syyllistynyt mies tuomittiin ensikertalaisuudestaan huolimatta yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Päätoimittaja pahoittelee nimetyn perheelle aiheutunutta vahinkoa.RATKAISUNeuvosto toteaa ensiksi, että sen tehtävänä on arvioida kanteluja julkaisueettiseltä kannalta. Neuvosto ei ota kantaa vahingonkorvausvelvollisuuteen, eivätkä sen päätökset ole kannanottoja mahdollisiin korvauskysymyksiin.Hyvän journalistisen tavan mukaan nimen julkaiseminen rikosasiassa on perusteltua vain, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Nimen julkaisemista on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen ja asetettava vastakkain se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa ja se yleinen merkitys, joka nimen julkaisemisella on. Tuomitun rangaistuksen pituus ei riitä nimen julkaisemisen perusteeksi, vaan huomiota on kiinnitettävä niin teon laatuun, tekijän asemaan kuin julkaisemisajankohtaankin.Nyt lehti julkaisi postiryöstöstä yli kahdeksi vuodeksi vankilaan tuomitun henkilön nimen. Teko oli vakava, ja nimi julkaistiin vasta oikeuden annettua asiasta päätöksensä. Toisaalta tekijä oli ensikertalainen, eivätkä hänen asemansa tai työtehtävänsä puoltaneet nimen kertomista. Neuvosto katsoo, edellä mainituilla perusteilla, että huomattava yleinen etu ei edellyttänyt tuomitun nimen julkaisemista. Neuvosto antaa näin ollen Iltalehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Päätöksestä äänestettiin luvuin 8-1.
Menu