ASIAN TAUSTA JA KANTELUKantelijat kuuluivat vuonna 1993 Puolangan Kehitysvammaisten Tuki ry:n johtokuntaan. Tuolloin, kolme vuotta sitten, johtokunta käsitteli kokouksessaan työntekijän valitsemista yhdistyksen asukasohjausprojektiin. Asiasta syntyi kuitenkin riita. Epäselvää oli, oliko johtokunta valinnut työntekijän vai vain päättänyt esittää tiettyä henkilö valittavaksi. Kokouksesta oli laadittu kaksi erilaista pöytäkirjaa. Asia vietiin oikeuden käsiteltäväksi, joka katsoi, että johtokunta ei ollut valinnut työntekijää projektiin. Oikeuden päätöksen jälkeen osa tuolloisen johtokunnan jäsenistä haastettiin puolestaan oikeuteen perättömän lausuman antamisesta tai sellaiseen yllyttämisestä. Kyseessä olivat ne jäsenet, jotka asiaa selvitettäessä väittivät, että johtokunta oli tehnyt varsinaisen valintapäätöksen.Kainuun Sanomat julkaisi 30.3.1996 uutisen ”Seitsemälle puolankalaiselle syyte perättömistä lausumista”. Uutisessa kerrottiin kaikkien syytettyjen nimet sekä julkaistiin syytekirjelmä kokonaisuudessaan.Kantelijat kertovat, että nimien ja syytekirjelmän julkaiseminen asian tuossa vaiheessa aiheutti heille ja heidän perheilleen henkistä kärsimystä ja johti siihen, että he ovat leimautuneet rikollisiksi. Kantelijat toteavat, että heillä ei ole mitään virka-asemaa, joten uutisointi loukkasi heidän yksityisyyttään.LEHDEN VASTAUSKainuun Sanomien päätoimittaja Matti Piirainen toteaa, että paikallisen lehden on voitava käsitellä alueen vallankäyttöä. Kuntalaisilla on oikeus saada tietoonsa sellaiset teot, joista julkisella rahoituksella toimivan yhdistyksen johtokunnan jäsenet ovat joutuneet syytteeseen. Mainittu yhdistys ja sen omistama Kiinteistö Oy Puolangan Perhekoti vastaava Puolangan kunnassa kehitysvammaisten hoidosta. Niinpä tukiyhdistyksen johtokunnan jäsenyys on verrattavissa kunnallisen johtokunnan tai lautakunnan jäsenyyteen. Lehden ei myöskään ollut mahdollista oman luotettavuutensa ja uskottavuutensa kannalta jäädä odottamaan tuomioistuimen ratkaisua. Päätoimittaja korostaa, että lehti uutisoi asiasta vasta syytteiden nostamisen jälkeen, vaikka aikaisempaakin uutisointia olisi voinut pitää perusteltuna. Asian uutisoinnilla oli sikälikin yleistä merkitystä, että väärää pöytäkirjanotetta tarjottiin palkkakulujen rahoituksen varmistamiseksi vielä sen jälkeen, kun tiedettiin, että oikea pöytäkirjanote merkitsisi rahoituksen tyrehtymistä.Toisin kuin kantelijat esittävät, eivät kaikki tuolloisen johtokunnan jäsenet joutuneet asiassa syytteeseen. Pienellä paikkakunnalla oli tämän vuoksi välttämätöntä julkistaa syytettyjen nimet, muuten olisivat syyttömät leimautuneet.Toimittaja Mauno Hyyryläinen täydensi päätoimittajan vastausta puhelimitse 27.6. ja kertoi, että lehti oli seurannut alkuperäisen riita-asian käsittelyä sen joka vaiheessa. Asia ja osapuolten näkemykset olivat näin ollen lehden lukijoiden tiedossa.RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan nimen julkaiseminen rikosasiassa on perusteltua vain, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Nimen julkaisemista on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen ja asetettava vastakkain se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa ja se yleinen merkitys, mikä nimen julkaisemisella on. Nimen julkaisemista arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota niin teon laatuun, tekijän asemaan kuin julkaisemisajankohtaankin. Jos nimi julkaistaan ennen tuomioistuinkäsittelyä, on syytä antaa epäillyille mahdollisuuksien mukaan heti tilaisuus selitykseen.Neuvosto toteaa, että rikossyytteet liittyivät kantelijoiden luottamustehtävien hoitoon ja niillä oli siten merkitystä kuntalaisille. Syytteet kytkeytyivät aiempaan oikeudenkäyntiin, jonka vaiheita lehti oli seurannut, ja jonka myötä osapuolten näkemykset ja toiminta olivat tulleet lukijoiden tietoaan. Lisäksi lehti selosti jo edellisenä päivänä tätä rikosasiaa siltä osin kuin se koski samassa asiassa syytteen saanutta kunnanjohtajaa. Neuvoston arvion mukaan, tämän aiemman julkisuuden huomioon ottaen, olisi asiasta kertominen joka tapauksessa merkinnyt syytettyjen henkilöllisyyden paljastumista. Nimien kertomatta jättäminen olisi lisäksi voinut johtaa syyttömien leimaantumiseen, koska kaikki kyseisen yhdistyksen johtokunnassa toimineet eivät saaneet syytettä.Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että Kainuun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu