2361/SL/96

Vapauttava

Sanomalehden juttu uudenlaisesta hirvipelättimestä oli kuvitettu sähköisesti tehdyllä kuvamontaasilla. Kuvassa oli metsä- ja peltomaisemaa. Vasemmalla etualalla seisoi hirvi, kuvan keskeltä oikeaan etukulmaan ulottui lankaan ripustettujen oluttölkkien rivi. Hirven ja oluttölkkien koot eivät olleet luonnollisessa suhteessa toisiinsa. Neuvoston mielestä kuvan rakennettu luonne ilmeni välittömästi, eikä siitä näin ollen tarvinnut erikseen mainita. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUSavon Sanomat julkaisi 27.1.1996 uutisen siitä, miten kaljatölkkejä aletaan käyttää hirvien pelättimenä. Uutinen oli kuvitettu sähköisesti tehdyllä kuvamontaasilla. Kuvatekstissä tai kuvan sivussa ei kuitenkaan mitenkään kerrottu, että kyseessä oli kuvamanipulaatio. Kantelijayhdistyksen mielestä on hyvän journalistisen tavan vastaista käyttää tavanomaisessa uutisoinnissa manipulaatioita, joiden kuvaamia tilanteita katsoja voi luulla todellisiksi.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Tapani Lepola toteaa, että lehdellä on pitkä perinne kuvamanipulaatioiden, kuvan, piirroksen ja leksivisuaalisen ilmaisun käytöstä. Sen myötä lehti myös vakiintuneesti kertoo kuvaajan tai graafikon nimen teoksen oikeassa alalaidassa. Toimitus päättää kuvituksessa käytetyn aineiston poikkeavuudesta journalistisin perustein. Jos voidaan epäillä väärinkäsityksen mahdollisuutta,liitetään teoksen tekijän nimen yhteyteen teksti KUVAMANIPULAATIO. Jos kuvia tai kuvituksen tekijöitä on useita, kuvamanipulaatiosta ilmoitetaan joko kuvatekstissä tai erillisessä tekijänimiössä.Kantelun kohteena ollut juttu ei edustanut uutisaineistoa, toisin kuin kantelija väittää. Lehden käytäntönä on julkaista etusivullaan ajankohtaisia ilmiöitä ja ns. lukujuttuja, joiden sisältö poikkeaa selvästi päivän uutisista. Käytäntö on lehden lukijoille tuttu.Hirvipelättimistä kertonut kuva oli tietoisesti rakennettu absurdiksi käyttämällä kuvaosaston omaa neljän eri lähteen aineistoa. Teoksessa oli riittävästi elementtejä, jotka selvensivät sen luonnetta paremmin kuin erityinen käsittelyä ilmaiseva maininta. Yksin kuvan tausta, hirvieläin ja jutun kohteena ollut tölkkinaru, olivat luonnottomia mittasuhteiltaan. Tekijän nimen yläpuolella oli poikkileikkauskuva yhdestä tölkistä, siitä ilmeni keksinnön rakenteen yksityiskohta.Lehti julkaisi näin ollen kuvitteellisen kuvan, joka selvensi juttuaihetta sen teknisiä yksityiskohtia myöten. Kuvituksen kiehtova ja arvoituksellinen toteutustapa ei tehnyt siitä hyvän journalistisen tavan vastaista.RATKAISUSavon Sanomien julkaisemassa kuvassa oli metsä ja peltomaisemaa. Vasemmalla etualalla seisoi hirvi, kuvan keskeltä oikeaan etukulmaan ulottui puolestaan lankaan ripustettujen oluttölkkien rivi. Hirven ja oluttölkkien koot eivät olleet luonnollisessa suhteessa toisiinsa. Journalistin ohjeet velvoittavat pyrkimään totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeissa todetaan, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat ja niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta. Nämä periaatteet koskevat kaikkea journalistista työtä. Kuvan ja äänen käytön osalta Journalistin ohjeita on vielä täsmennetty: kuvaa ja ääntä on käytettävä totuudenmukaisesti. Vastaanottajan on saatava tietää, onko kyse dokumentista vai fiktiivisestä aineistosta. Keskeistä siis on, että lukijalle, kuvan katsojalle, välittyy oikea tieto kuvan luonteesta. Neuvoston mielestä kuva oli niin rakennettu, että sen luonne ilmeni lukijalle välittömästi. Tämän vuoksi ei ollut myöskään tarpeen erikseen selventää kuvan luonnetta. Neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.