KANTELUTurun Sanomat julkaisi 12.11.1995 artikkelin ”Apollon haamuvakuutuksia tehtiin tunnettujen turkulaisten nimiin/Yli sataa allekirjoitusta epäillään väärennetyksi”.Edelleen, 13.3.1996, lehti julkaisi artikkelin ”Verkahovin osakekauppa ja haamuvakuutukset oikeuteen/Apollon liiketoimista rikossyytteet kolmelle”. Ensimmäisen artikkelin mukaan Vakuutusyhtiö Apollon ja siihen liittyneen toisen yhtiön kirjanpidosta oli löytynyt vakuutusasiakirjoja, joissa olevia vakuutuksenottajan allekirjoituksia epäiltiin väärennetyiksi. Asia oli havaittu lääninverovirastossa, joka oli antanut sen edelleen poliisin tutkittavaksi. Artikkelista ilmeni myös, että vakuutukset myynyt yhtiö kiisti väärennysväitteet, ja että pääosa ”haamuvakuutetuista” oli jossakin vaiheessa hyväksynyt nimissään olevan eläkevakuutuksen. Jälkimmäisessä artikkelissa kerrottiin, että kantelija, vakuutuksia myyneen yhtiön toimitusjohtaja, sai näihin vakuutuksiin liittyen syytteen väärennyksestä ja kirjanpitorikoksesta. Tässä artikkelissa mainittiin kantelijan ja hänen yhtiönsä nimi. Lehti julkaisi kantelijan vastineen tähän artikkeliin.Kantelija toteaa uutisen perustuneen alustavaan verotarkastuskertomukseen, josta hänen lausuntoaan ei ollut vielä pyydetty. Tiedot olivat tuossa vaiheessa salaisia, joten niiden julkaisemiselle olisi kantelijan mukaan pitänyt olla poikkeuksellisia, erityisiä syitä. Uutisointi oli lisäksi ennenaikaista, lopullinen syyte valmistui vasta maaliskuussa 1996. Ennenaikainen uutisointi johti erehdyksiin ja vaikutti osaltaan uutisoinnin painotuksiin. Nekin asianomistajat, jotka kiistivät antaneensa valtuutuksen vakuutuksen ottamiseen, myönsivät vakuutuksista käydyn neuvotteluja ja katsoivat kantelijan toimineen hyvässä uskossa. Mitään ”haamuvakuutuksia” ei ole olemassa, vaan kyseiset vakuutukset ovat vieläkin voimassa. Vakuutuksilla ei ollut vakuutusyhtiölle oleellista vaikutusta. Jos nämä seikat olisivat olleet tiedossa, ei asiaa olisi varmaankaan nostettu pääjutuksi. Uutisointi käynnisti huhut, joiden mukaan hyödyt ja vahingot olisivat olleet miljoonaluokkaa. Kantelija oli tunnistettavissa jo ensimmäisestä artikkelista, vaikka siinä ei julkaistu hänen tai yhtiön nimeä.Kantelija kiinnitti lehden huomiota siihen, että ns. haamuvakuutukset lisäsivät vakuutusyhtiön varoja 60.000 markalla, kun taas Verkahovin osakekaupoista hukattiin vakuutettujen varoja lähes yhdeksän miljoonaa markkaa. Tästä huolimatta lehden 13.3. julkaisemassa uutisessa osakekauppa ja haamuvakuutukset rinnastettiin toisiinsa ja kantelija pääjutun syytettyihin, mikä oli omiaan leimaamaan kantelijaa. Kantelija katsoo, että 13.3. artikkelissa jätettiin tahallaan kertomatta haamuvakuutusten taloudellinen sisältö, koska asiaa ei olisi voitu tällöin laajentaa niin raskaasti. Myöskään väittämää haamuvakuutuksista ei korjattu, vaikka oikeuden istunnossa ilmeni, että vakuutukset ovat edelleen voimassa. Olennaisia tietoja jätettiin näin ollen kertomatta, mikä mahdollisti kantelijaan kohdistuneen räikeän yksilöloukkauksen.LEHDEN VASTAUSTurun Sanomien päätoimittaja Ari Valjakka toteaa uutisoinnin liittyneen Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon liiketoiminnan jälkipuintiin, jonka on ollut valtakunnallisen mielenkiinnon kohteena. Asian merkityksen ja yhteiskunnallisen laajuuden vuoksi lehti on pyrkinyt uutisoinnissaan erityiseen tarkkuuteen ja tarkistamaan tiedot usealta eri taholta. Osa lähteistä voidaan julkistaa, osa jää lehden tai toimittajan yksinomaiseen tietoon. Asianosaisille on pääsääntöisesti tarjottu mahdollisuus lausua käsityksensä jo samassa yhteydessä ja heille on tarjottu myös vastinemahdollisuutta. Näin on menetelty myös kantelijan osalta. Lehti käytti haamuvakuutus-termiä kuvaamaan asiakirjoja, joiden tarkka sisältö oli tuossa vaiheessa vielä epäselvä. Ensimmäisessä uutisessa ei myöskään mainittu Verkahovin osakekauppaa, joten lehti ei rinnastanut tapahtumia toisiinsa. Siinä kerrottiin kantelijasta niin vähän tunnistetietoja kuin mahdollista. Toisenlainenkin ratkaisu olisi ollut perusteltu, koska kantelijaan liittyy julkisen henkilön leima ja hän on yksi paikallisen elinkeinoelämän keskeisistä henkilöistä. Jo tässä ensimmäisessä uutisessa kantelija kiisti väitteet rikollisesta menettelystä ja totesi, että vakuutuksista ei ole koitunut mitään olennaista hyötyä vakuutusyhtiölle eikä myyjälle.Verkahovin osakekauppoja ja ko. vakuutuksia koskevan oikeudenkäynnin alkamisesta kerrottiin 13.3. lehden premiäärisivun uutisessa. Asioiden yhdistäminen johtui siitä, että käräjäoikeus käsitteli niitä samassa prosessissa. Kantelija sai tuolloinkin uutisessa selvittää omaa näkemystään ja todeta, että kiistanalaisilla vakuutuksilla ei ollut vaikutusta yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Näin ollen uutisointi ei ollut epärehellistä eikä siinä annettu valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa. Lisäksi lehti julkaisi kantelijan vastineen luontoisen kirjelmän 17.3.KANTELIJAN JATKOKIRJELMÄKantelija kertoo käräjäoikeuden antaneen häntä koskeneen vapauttavan päätöksen 28.5. Lehti tyytyi vanhan linjansa mukaisesti julkaisemaan päätöksestä kertoneen STT:n uutisen, vaikka oikeudenkäyntiä seuraamassa olleen toimittajan täytyi tietää, että se antoi tapahtuneesta virheellisen kuvan. LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja toteaa, että lehden linja kantelijaan nähden on koko ajan ollut neutraali. Kantelijaa koskeva oikeuden päätös annettiin vasta myöhään illalla. Ajankäytöllisistä syistä lehti turvautui myös STT:n aineistoon, jonka välittämä uutinen antoi jälkikäteen arvioin osittain puutteellisen kuvan oikeusjutusta. Kantelija ei ole kuitenkaan vaatinut tuohon uutiseen sisältyneiden epätarkkuuksien korjaamista. Kantelijaa koskeva osa irrotettiin omaksi uutisekseen, jotta se tulisi huomatuksi.RATKAISUTurun Sanomien ensimmäisessä uutisessa kerrottiin, että Vakuutusyhtiö Apollon kirjanpidosta oli löytynyt yli sata vakuutusta, joiden allekirjoitusta epäiltiin väärennöksiksi. Asia oli tuossa vaiheessa vasta esitutkinnassa. Uutisessa ei mainittu kantelijan tai hänen yhtiönsä nimeä eikä muitakaan tunnistetietoja yhtiöstä. Artikkelissa haastateltiin nimeltä mainitsematonta yhtiön edustajaa, joka kiisti sen, että asiassa olisi mitään epäselvää tai rikollista. Yhtiön vastausta selostettiin seikkaperäisesti. Artikkelista ilmeni asian käsittelyvaihe selkeästi, samoin se, että kyseessä olivat vasta selvityksen alla olevat epäilyt. Neuvoston arvion mukaan vain sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet muutenkin asiasta tietoisia, saattoivat tämän artikkelin perusteella tunnistaa kantelijan. Tutkinta kytkeytyi suurta julkisuutta saaneeseen Apollon konkurssiin. Myös rikosepäilyistä on voitava uutisoida. Tässä tapauksessa vielä kantelijan merkittävä asema paikallisessa elinkeinoelämässä puolsi asiasta uutisointia. Kantelijan mukaan lehti jätti oikeudenkäynnin alkamisesta kertoneessa artikkelissaan 13.3. kertomatta, millainen oli sen teon taloudellinen merkitys, josta häntä syytettiin. Neuvosto toteaa kuitenkin, että asiaa koskeneesta selostuksesta ilmeni oikeuden käsittelyssä olleiden vakuutushakemusten määrä. Lisäksi artikkelissa lainattiin kantelijaa, joka totesi, että näillä ei ollut mitään vaikutusta yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Neuvoston mielestä artikkeli oli sävyltään asiallinen ja siitä ilmeni selkeästi, mistä syytteessä oli kysymys. Lisäksi lehti julkaisi kantelijan kirjoituksen, jossa hän selvitti asiaa omasta näkökulmastaan.Lehti kertoi oikeuden vapauttavasta päätöksestä 29.5. Uutisen selostusosa oli jossain määrin epätarkka. Toisaalta se, että kantelijaan kohdistuneet syytteet hylättiin, oli nostettu otsikkoon. Neuvoston mielestä uutisen epätarkkuus olisi ollut korjattavissa vastineen tai oikaisupyynnön kautta, ottaen vielä huomioon sen, että asiaa oli aiemmin selostettu lehdessä.Neuvoston mielestä Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu