KANTELUTV 1:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa 19.3.1996 oli yhtenä aiheena tekstimainonta ja esimerkkinä Kauneus- ja terveys -lehti. Lehdestä käytiin läpi yhtä päätoimittajan kirjoittamaa, kosmeettisesta hoitomenetelmästä kertonutta artikkelia. Artikkelin kirjoittajan todettiin selvästi ryhtyneen tavaroiden ja myyjien palvelukseen. Toimittaja totesi vielä ”Sellaisia palveluksia taas ei koskaan tehdä korvauksetta”. Ohjelmassa väitettiin, että lehti tai ainakin sen päätoimittaja olisi sitoutunut yhteistoimintaan ilmoittajien ja mainostajien kanssa ja siitä syntyi kuva, jonka mukaan kyseinen lehti olisi pelkkä mainosjulkaisu. Lehti ja päätoimittaja kiistävät ehdottomasti, että he olisivat saaneet tai pyytäneet minkäänlaista korvausta yhdeltäkään sellaiselta taholta, jonka tuotteita on lehdessä esitelty. Ohjelma saattoi sekä lehden että sen päätoimittajan halveksunnan alaiseksi. Ohjelman toimittaja oli pyytänyt päätoimittajalta haastattelua, aiheena lehdessä julkaistu juttu hiusten pidennyksestä. Haastattelupyyntö esitettiin päätoimittajan sihteerille. Myöhemmin toimittaja varasi ajan sihteeriltä ja väitti tuolloin puhuneensa päätoimittajan kanssa lehden linjaa koskevasta haastattelusta. Tämä ei pitänyt paikkaansa, tällaista keskustelua ei ollut käyty. Päätoimittaja piti toimittajan menettelyä asiattomana ja kieltäytyi tämän vuoksi haastattelusta. Itse ohjelmassa todettiin, että päätoimittaja oli kieltäytynyt haastattelusta, mutta jätettiin kertomatta kieltäytymisen syy. Tästäkin syntyi käsitys, että lehdellä tai päätoimittajalla olisi jotakin peiteltävää asiassa.Kantelija katsoo näin ollen, että Kuningaskuluttajassa syyllistyttiin hyvän lehtimiestavan vastaiseen menettelyyn useassa eri kohdassa.YLEN VASTAUSKuningaskuluttaja-ohjelman tuottaja Vesa Saarinen toteaa, että Kauneus- ja terveyslehden arviointi oli osa sitä mediakritiikkiä, jota ohjelmassa on harjoitettu alusta pitäen. Samassa ohjelmassa oli esillä kaksi muutakin lehteä. Koska päätoimittajan tehtävänä on luoda lehden linjaa, keskityttiin ohjelmaosuudessa hänen laatimiensa artikkelien arviointiin. Tuote- ja yritystietoineen ne heittivät toimituksen mielestä varjon koko lehden ylle etenkin, kun lehdessä oli myös samojen tuotteiden maksullisia mainoksia. Yleisen elämänkokemuksen mukaan korvaus kaupallisista palveluista saadaan aina, muodossa tai toisessa. Toimituksella on tietoa tällaisista korvauksista myös kantelija-lehden osalta. Ohjelmassa ei sanottu, että tavaroiden tuottajat olisivat tarjonneet maksua.”Pitkä tukka puoleksi vuodeksi” -aihe saatiin toimituskäsittelyyn 11. maaliskuuta, jolloin ohjelman toimittaja yritti tavoittaa päätoimittajaa. Haastattelussa oli tarkoitus käsitellä lehden vastuuta sen esittelemän hiustenpidennyksen osalta sekä lehden juttupolitiikkaa yleensä. Koska ohjelman toimittaja ei tavoittanut päätoimittajaa, jätti hän tämän sihteerille viestin, jossa kerrottiin tarkasti haastattelun aihepiiri. Aikatauluista johtuen päätoimittaja ja toimittaja eivät tavanneet toisiaan ennen kuin suunniteltuna kuvauspäivänä, jolloin päätoimittaja ilmoitti, että hän ei suostu koko haastatteluun. Hän myös kieltäytyi neuvotteluista, jota kautta hänelle olisi selvinnyt, mistä asiassa oli kysymys. Tämän vuoksi hiusten pidennystä koskenut osuus oli jätettävä lepäämään. Kun haastattelun aiheena olisi ollut hänen oma lehtensä, ei liene myöskään kohtuutonta olettaa, että päätoimittaja olisi voinut vastata kysymyksiin ilman erityistä ennakkovalmistelua. Kuningaskuluttajalle ei ole esitetty oikaisuvaatimusta.RATKAISUKuningaskuluttajassa arvosteltiin Kauneus- ja terveyslehden toimituspoliittisia linjauksia harvinaisen kärkevään sävyyn. Lehden sisältöä pidettiin selkeänä tekstimainontana. Ohjelmassa käytiin läpi yhtä kyseisen lehden numeroa, josta poimitut artikkelit esittelivät tiettyjä tuotteita ja hoitoja. Tekstinäytteiden sisällön perusteella saattoi hyvinkin asettaa kysymyksen siitä, perustuivatko artikkelit puhtaasti journalistisiin lähtökohtiin. Ohjelmassa esitetyt arviot sisälsivät kuitenkin niin voimakasta kritiikkiä, että päätoimittajalle olisi pitänyt varata samassa yhteydessä mahdollisuus vastata arvosteluun. Päätoimittaja olikin ollut tarkoitus haastatella ohjelmassa, vaikkakin alunperin ainakin jossain määrin eri aiheesta. Ylen mukaan heti haastattelua pyydettäessä oli ilmoitettu, että haastattelussa käsiteltäisiin myös lehden juttupolitiikkaa. Päätoimittaja puolestaan katsoo, että häntä harhautettiin haastattelua pyydettäessä. Asia jää tältä osin avoimeksi, koska neuvosto ei voi selvittää osapuolten kertomusten ristiriitaisuutta. Neuvoston mielestä on tärkeää, että tiedotusvälineiden toimintalinjoista keskustellaan ja ne alistetaan kritiikille. Nyt lehden linjaa peilattiin julkaisueettisiä arvoja vastaan ja kritiikki perustettiin lehden julkaisemiin teksteihin. Tässä yhteydessä esitetty heitto ”korvauksista” oli kova. Toisaalta se oli luonteeltaan poleeminen ja perustettiin lehden linjasta tehtyyn yleisarvioon. Kun arvostelun kohteena oli aikakauslehden toimituspolitiikka, joka on myös lehden lukijoiden arvioitavissa, ei ohjelmassa esitetty kritiikki sinällään rikkonut hyvää journalistista tapaa. Arvostelun voimakkuuden vuoksi olisi lehden edustajalle kuitenkin pitänyt varata mahdollisuus esittää näkemyksensä samassa yhteydessä. Nyt jää kuitenkin avoimeksi se, millä tavoin päätoimittajalle oli varattiin mahdollisuus näkemystensä esittämiseen. Kun tällä kysymyksellä olisi keskeinen merkitys ohjelmaosuuden julkaisueettiselle arvioinnille, ei neuvosto lähde arvioimaan tätä asiaa pidemmälle.
Menu