2282/AL/95

Vapauttava

Aikakauslehti käsitteli laajasti urheiludopingia, painopisteenä 1970 -luvun tapahtumat. Artikkelissa mainittiin nimeltä useita urheilijoita, jotka olivat joko jääneet kiinni dopingin käytöstä tai muuten julkisesti kertoneet ilmiöstä. Lisäksi mainittiin nimeltä urheilija, jonka kuolemaan doping olisi välillisesti vaikuttanut. Neuvosto totesi aihepiirin arkaluontoisuudesta johtuvan, että ongelman laajuudesta tai yksittäistapauksista on vaikea saada selvää näyttöä. Kuolinsyytä koskenut väite esitettiin laajan artikkelin yhtenä esimerkkinä samalla todeten, että asiaa ei ole tutkittu. Lehdellä ei ollut velvollisuutta oikaisuun pelkästään sen perusteella, että kyseisen urheilijan valmentaja ilmoitti lehdelle, että väite ei pitänyt paikkaansa. Omaiset eivät ottaneet yhteyttä lehteen oikaisua tai vastinetta varten. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUSeuran 4.8.1995 ilmestyneessä numerossa oli nelisivuinen artikkeli urheiluun liittyvästä dopingista, otsikkonaan ”Nyt on aika puhua”. Artikkelissa lainattiin muun ohessa fysiologian professori Juhani Leppäluodon aiempaa haastattelua, missä tämä ihmetteli sitä, että dopingaineista ei ole koitunut isompia haitta- ja jälkivaikutuksia. Välittömästi tämän jälkeen lehti mainitsi kuitenkin kahden urheilijan kuolemantapauksen tällaisena välillisenä vaikutuksena. Toinen näistä urheilijoista oli voimannostaja, kantelijoiden edesmennyt puoliso ja isä.Kantelijat toteavat, että kyseisen henkilön kuolema todettiin luonnolliseksi ja sydänsairaudesta aiheutuneeksi. Ruumiinavauksessa ei todettu anabolisia steroideja. Artikkelissa ollut väite oli siis virheellinen. Lehti ei ollut varmistanut väitettään ottamalla yhteyttä omaisiin. Lehti yhdisti haastatellun professorin lausuman harhaanjohtavasti voimannostajan kuolemaan, vaikka haastattelu oli annettu aivan muussa yhteydessä. Kantelijat totesivat vielä, että kiellettyjä lääkeaineita käyttäneen urheilijan kuolemalla voi olla yleistä merkitystä. Tällaista asiaa ei voitane kuitenkaan julkistaa yksilönsuojaa loukkaamatta, kun tiedon todenperäisyyttä ei ole riittävästi selvitetty tai varmistettu.Henkilö, joka aikanaan toimi voimannostajan avustajana, otti artikkelin julkaisemisen jälkeen yhteyttä lehteen kertoen olevansa vakuuttunut siitä, että tämä ei ollut käyttänyt doping-aineita. Lehti ei kuitenkaan mitenkään oikaissut virheellistä ja loukkaava väitettään.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Jouni Flinkkilä kertoo, että artikkelin kirjoittaneella toimittajalla on vuosikymmenten tiedot ja kokemukset voimailulajeista. Hän on mm. kirjoittanut kaksi Suomen Painonnostoliiton historiikkia ja oli 1970 -luvulla tekemisissä myös nyt artikkelissa mainitun voimannostajan kanssa. Doping oli jo silloin kuvassa mukana ja voimalajien harrastajat kertoivat hormonien käytöstä varsin yleisesti.Dopingongelmalla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Tämän vuoksi artikkelissa kerrottiin henkilöiden nimiä. Voimannostaja mainittiin yhdellä rivillä. Vaikka kyseisen voimannostajan ruumiinavauksessa ei todettu anabolisia steroideja, ei tämä poissulje mahdollisuutta, että hormonien käytöllä ja kuolemantapauksella voisi olla yhteyttä. Anabolisten steroidien ja kasvuhormonien välillisiä vaikutuksia ovat mm. erilaiset sydäntä rasittavat sairaudet. Sinänsä runsaiden tietolähteiden tarkka yksilöinti artikkelissa ei ollut mahdollista, koska yksikään valmentaja, lääkäri tai urheilujohtaja ei suostu puhumaan dopingin käytöstä julkisesti. Artikkeli oli perusteellinen ja sävyltään asiallinen ja kiihkoton. Kukaan kantelijoista ei ole pyytänyt lehdeltä oikaisua tai ollut muuten yhteydessä lehteen. Voimannostajan valmentajaksi ilmoittautunut henkilö vaati kyllä oikaisua, mutta näkyvän jutun muodossa, johon lehti ei ollut valmis suostumaan.RATKAISUSeuran laajassa artikkelissa käsiteltiin dopingin yleisyyttä. Artikkelin painopiste oli 1970 -luvun tapahtumissa. Samalla siinä selostettiin sitä julkista keskustelua, jota on käyty suomalaisiin urheilijoihin kohdistetuista doping-väitteistä. Artikkelissa mainittiin nimeltä useita eri urheilijoita, jotka olivat joko jääneet kiinni dopingin käytöstä tai muuten julkisesti kertoneet ilmiöstä. Neuvosto toteaa aihepiirin arkaluontoisuudesta johtuvan, että ongelman laajuudesta tai yksittäistapauksista on vaikea saada tarkkaa käsitystä tai selvää näyttöä suuntaan tai toiseen. Asialla on kuitenkin suurta yleistä merkitystä. Lehti esitti välillistä kuolinsyytä koskeneen väitteen laajan artikkelin yhtenä esimerkkinä samalla kuitenkin todeten, että asiaa ei ole tutkittu. Väitettä edelsi lainaus fysiologian professorin haastattelusta, jossa ihmeteltiin -60 ja -70 -luvuilla tapahtuneen hormonien käytön vähäisiä haittavaikutuksia. Sitaatti ei neuvoston mielestä vahvistanut kantelijoiden tarkoittamalla tavalla väitettä kuolemantapauksen ja dopingin välisestä yhteydestä. Lehden ilmoituksen mukaan omaiset eivät ole ottaneet yhteyttä lehteen oikaisua tai vastinetta varten.Artikkeli oli sävyltään asiallinen. Neuvoston mielestä tähän vaikeasti selvitettävään asiaan liittyi lisäksi niin paljon yleistä merkitystä, että lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se esitti kuolinsyytä koskeneen arvionsa. Neuvosto ei ryhdy asiassa enempiin toimiin.