2201/SL/95

Langettava

Sanomalehden artikkelissa ihmeteltiin sitä, miksi terveydenhoitoalan lehdessä julkaistiin pääministerin haastattelu tilanteessa, jossa sairaanhoitajat olivat lakossa ja eduskuntavaaleihin oli viikko aikaa. Yhtenä haastateltavana oli ammattijärjestön lehden toimitussihteeri. Tämä oli puolestaan ymmärtänyt lehden toimittajan yhteydenoton vain taustatietojen hankinnaksi, ei haastatteluksi, josta hän olisi kertomansa mukaan kieltäytynyt. Toimitussihteerin mukaan haastatteluosuudessa oli myös virheitä.Toimitussihteerin haastattelu oli ulkopuolisin silmin arvioituna tavanomainen. Mahdolliset asiavirheet olisivat olleet korjattavissa joko oikaisupyynnön tai vastineen avulla. Samalla neuvosto kuitenkin korosti haastateltavan ja toimittajan välisen luottamuksellisen suhteen tärkeyttä. Haastateltavalle on kerrottava, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Toimitussihteeriä haastatellut toimittaja laiminlöi tämän seikan selvittämisen. Neuvoston mielestä ei voitu edellyttää, että toimitussihteeri olisi tuolloin ymmärtänyt, että tarkoituksena oli julkaista hänen kommenttinsa haastatteluna. Lehdelle annettiin huomautus.

KANTELUSuomenmaa julkaisi 14.3.1995 laajan artikkelin ”Demaripolitiikkaa ties minkä kustannuksella/Miten Lipposen kihti liittyy Tehyn lakkoon?”. Suomenmaan artikkelin mukaan Tehyn jäsenet ihmettelevät nyt, miksi ammattijärjestön lehti harjoittaa oppositiopolitiikkaa viikkoa ennen vaaleja. Tehy-lehden toimitussihteerinä työskentelevä kantelija kertoo hämmästyneensä havainneensa, että hän oli yksi Suomenmaan artikkelissa ”haastatelluista” henkilöistä. Kantelijan mukaan Suomenmaan toimittaja soitti ja keskusteli kantelijan kanssa Tehy-lehden julkaisemasta artikkelista. Keskustelu sujui kollegiaaliseen sävyyn, koska kantelija ymmärsi, että toimittaja vain ihmetteli jutun julkaisemista. Toimittaja ei kertaakaan maininnut olevansa tekemässä juttua aiheesta ja haastattelevansa kantelijaa. Tehyn tiedotusosastolla, jossa kantelija työskentelee, on totuttu hankkimaan tiedotusvälineille taustatietoja, haastateltavia yms. Tiedotusosaston henkilöitä haastatellaan kuitenkin vain poikkeuksellisesti ja asiasta silloin selvästi ilmoittaen. Kantelija olisi kieltäytynyt haastattelusta, jos sitä olisi häneltä kysytty. Artikkelissa oli myös virheitä, koska sitä ei ollut tarkistettu.Kantelija kertoi myöhemmin puhelimitse, että Suomenmaan artikkelissa oli useita virheitä tai epätäsmällisyyksiä. Siinä väitettiin esimerkiksi, että kenttäväki olisi ärsyyntynyt Tehy-lehden artikkelista. Kantelija oli kuitenkin todennut vain, että toimiston sisäisissä keskusteluissa tällaista reaktiota oli pidetty mahdollisena. Kantelija ei ollut pyytänyt virheiden oikaisua, koska keskeistä asiassa oli se, että toimittaja oli käyttänyt väärin hänen luottamustaan. LEHDEN VASTAUSSuomenmaan päätoimittaja Samuli Pohjamo toteaa kantelusta käyvän ilmi, että toimittaja oli soittanut Tehyn tiedotusosastolle nimenomaan Suomenmaan toimittajana. Kantelijan on kokeneena toimitussihteerinä täytynyt ymmärtää, että toimittaja lähestyi häntä jutuntekotarkoituksessa. Toimittaja puolestaan piti selvänä, että kantelijan antamia tietoja voidaan käyttää jutussa. Yhteisöjen ja yritysten tiedotusosastot ovat toimittajien käytössä ja niistä saatavat tiedot ovat jutuissa käytettävissä. Artikkeli oli mielenkiintoinen ja koski yhteiskunnallisesti tärkeää aihetta. Tehy oli lakossa, eduskuntavaaleihin oli aikaa pari viikkoa. Monet Tehyn jäsenet kysyivät syytä siihen, että Tehyn lakkolehdessä julkaistiin juuri silloin SDP:n puheenjohtajan haastattelu. Tätä kysyi myös Suomenmaan toimittaja kantelijalta.RATKAISUSuomenmaan toimittaja otti yhteyttä kantelijaan, Tehy-lehden toimitussihteeriin ja keskusteli tämän kanssa Tehy-lehdessä julkaistusta Paavo Lipposen haastattelusta. Kantelija oli tiennyt keskustelevansa toimittajan kanssa. Lakko- ja vaalienalustilanteen vuoksi oli ollut myös ennakoitavissa, että kyseisen artikkelin julkaiseminen Tehy-lehdessä herättäisi jossain määrin julkista keskustelua. Suomenmaan julkaistu kantelijan haastattelu oli ulkopuolisin silmin arvioituna tavanomainen eikä sisältänyt seikkoja, jotka leimaisivat kantelijaa. Mahdolliset asiavirheet olisivat olleet korjattavissa joko oikaisupyynnön tai vastineen avulla. Samalla neuvosto haluaa kuitenkin korostaa haastateltavan ja toimittajan välisen luottamuksellisen suhteen tärkeyttä. Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että haastateltavalle kerrotaan haastattelutarkoituksesta ja siitä, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumansa julkaistaan. Haastateltavalle on kerrottava myös, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Suomenmaan toimittaja laiminlöi tämän seikan selvittämisen ja kantelija jäi siihen käsitykseen, että Suomenmaan toimittaja oli hankkimassa tausta-aineistoa omaa artikkeliaan varten. Neuvoston mielestä tällaisen käsityksen syntyminen oli luonnollista, kun otetaan huomioon kantelijan asema ja työtehtävät. Ei voida edellyttää, että kantelija olisi tuossa keskustelutilanteessa ymmärtänyt, että toimittajan tarkoituksena oli julkaista hänen kommenttinsa haastatteluna. antelijan haastattelun julkaiseminen ilman, että kantelijalle oli selvitetty julkaisemistarkoitusta, rikkoi edellä esitetyillä perusteilla hyvää journalistista tapaa. Neuvosto antaa tämän vuoksi Suomenmaalle huomautuksen.