Kantelu 17.4.2026
Kantelu kohdistuu Tekniikan Maailman 9.3.2026 verkossa julkaisemaan juttuun Mahdoton tehtävä.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/4a-2026/mahdoton-tehtava-2/?shared=2087565-670b05a3-500
Kantelun kohteena on jutun viimeinen kappale: ”Ja sitten vielä tilanne, jollaisia päivälehdissä aina silloin tällöin näkee. Otsikossa kerrotaan polkupyöräilijän jääneen auton alle suojatiellä. Otsikon perusteella syyllisyyden varjo lankeaa automaattisesti autoilijan kontolle. Jos pyöräilijä on tällaisessa tapauksessa ajanut pyörällä eikä taluttanut sitä, hän on ollut väistämisvelvollinen. Se voi helposti jäädä lukijalta huomaamatta.”
Kantelun mukaan jutussa oli asiavirhe sen antaessa ymmärtää, että kun pyöräilijä ajaa suojatielle pyörällä, hän on poikkeuksetta väistämisvelvollinen autoilijaan nähden. Näin ei kantelun mukaan ole, vaan autoilijan tulee väistää suojatielle ajavaa pyöräilijää lukuisissa tilanteissa, esimerkiksi aina liikenneympyrässä ja monesti autoilijan kääntyessä. Kantelijan mielestä kirjoituksessa esitetty tulkinta johtaa pahimmillaan vakaviin liikenneonnettomuuksiin.
Kantelija pyysi lehteä korjaamaan väistämisvelvollisuutta koskevan maininnan ja perusteli pyyntöään toimitukselle muun muassa Liikenneturvan artikkeleilla Pyörällä suojatiellä ja Liikenneympyrässä ajamisessa edelleen epäselvyyksiä. Jälkimmäisen mukaan lähes viidesosa autoilijoista ajattelee, että pyöräilijää ei tarvitse väistää liikenneympyrästä poistuttaessa. Kantelussa todetaan Tekniikan Maailman sisältävän paljon autoiluun liittyvää sisältöä. Kantelija arvioi, että väärät luulot saattoivat vankistua juuri niiden henkilöiden kohdalla, jotka saattaisivat eniten tarvita tietojen oikaisua.
Tekniikan Maailma ei korjannut juttua. Kantelija toteaa toimituksen perustelleen tätä hänelle esimerkiksi sillä, että Tekniikan Maailma ei ole liikennesääntöjen oppikirja. Kuitenkin kirjoituksessa esitettiin olennaisesti väärä tulkinta väistämisvelvollisuuksista, kantelussa todetaan.
Tekniikan Maailman toimitus on myös todennut kantelijalle, että pyöräilijäkohdalla viitattiin sitä edeltäneeseen tekstiin. Kantelijan tulkinnan mukaan tekstin viimeinen kappale oli kuitenkin erillään jutun muusta sisällöstä. Vaikka osa lukijoista olisikin tulkinnut, että kappaleen sisältö liittyi aiempaan tekstiin, ei se kantelun mukaan poistanut sitä tosiasiaa, että autoilijan tulee väistää suojatielle ajavaa pyöräilijää useissa eri tilanteissa ja siitä huolimatta, että pyöräilijän tulokulma on autoilijan kannalta huono.
Kantelija kertoo jääneensä itse auton alle tilanteessa, jossa autoilijan olisi pitänyt väistää suojatielle ajavaa pyöräilijää, ja kohtaavansa samanlaisia vaaratilanteita viikoittain. Hänen mielestään kyseessä on todellinen ongelma, jota vastuullisesti toimivan median ei omalla sisällöllään pitäisi ainakaan pahentaa.
Päätoimittajan vastaus 12.10.2026
Tekniikan Maailman vastaava päätoimittaja Sami Rainisto toteaa, että Liikenteessä-palstalla käsitellään liikennettä ja tieliikennelakia erilaisten tapausesimerkkien kautta. Kantelun kohteena oleva verkkojuttu ilmestyi myös painetussa lehdessä ja digilehdessä.
Kantelun mukaan jutussa annetaan ymmärtää, että kun pyöräilijä ajaa suojatielle pyörällä, hän on poikkeuksetta väistämisvelvollinen autoilijaan nähden. Päätoimittaja toteaa, että jutussa ei kuitenkaan sanota näin. Siinä puhutaan ”tällaisesta tapauksesta”, ja poikkeuksettomuus on kantelijan oma tulkinta.
Päätoimittaja viittaa tieliikennelain 24 §:ään. Siinä säädetään, että pyörätieltä ajoradalle ajoneuvolla tulevan on väistettävä muuta liikennettä, jollei toisella tienkäyttäjällä ole saman pykälän muiden säännösten perusteella väistämisvelvollisuutta. Päätoimittaja katsoo, että lain rakenne on kantelun kannalta olennainen: kantelijan esiin nostamat tilanteet ovat lain erikseen nimeämiä poikkeuksia, eivätkä ne kumoa jutussa kuvattua väistämisen lähtökohtaa.
Päätoimittaja toteaa, että myös Liikenneturvan ohje Pyörällä suojatiellä kuvaa asian samoin. Ohjeen mukaan pyörällä ajava on ajoneuvon kuljettaja, eikä suojatie itsessään anna hänelle jalankulkijaan rinnastuvaa oikeutta esteettömään kulkuun. Jos väistämisvelvollisuutta ei synny liikennemerkistä tai muusta liikennesäännöstä, pyörätieltä ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää ajoradan liikennettä, mutta kääntyvän ajoneuvon on väistettävä tietä ylittävää pyöräilijää.
Päätoimittajan mukaan kiistanalaisen kappaleen keskeinen huomio on, ettei uutisotsikko ”pyöräilijä jäi auton alle suojatiellä” yksinään ratkaise, kumpi osapuoli oli väistämisvelvollinen. Se, taluttaako henkilö pyöräänsä vai ajaako hän sillä, on oikeudellisesti merkityksellinen seikka. Tämä on kappaleen ydin, ja se pitää paikkansa, päätoimittaja toteaa.
Päätoimittaja toteaa kyseisen kappaleen jatkaneen sitä tekstissä edeltäneiden kappaleiden aihetta. Niissä kuvattiin tilanteita, joissa tienkäyttäjä tulee suojatielle yllättäen ajoradalla kulkevan ajoneuvon eteen. Niissä muistutettiin myös kuljettajan velvollisuudesta ajaa niin, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jutun suojatieosuudessa ei puhuttu lainkaan kääntyvistä ajoneuvoista tai liikenneympyröistä, ja kuvatussa tilanteessa pyörällä ajava on väistämisvelvollinen.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija on perustellusti tuonut esille kääntyvään autoon ja liikenneympyrään liittyvät tilanteet, joissa jutussa kerrottu pääsääntö ei päde. Tekniikan Maailma ei ole kiistänyt niitä: kantelijan viesteihin vastatessaan toimitus mainitsi juuri nämä tilanteina, joissa autoilija väistää pyöräilijää. Kysymys on siis siitä, olisiko yhden tapausesimerkin yhteydessä pitänyt luetella myös tilanteet, joissa jokin muu sääntö muuttaa väistämisvelvollisuutta.
Päätoimittaja vetoaa Journalistin ohjeiden soveltamisoppaaseen, jonka mukaan olennaisen asiavirheen arvioinnissa ratkaisevaa on yleensä, antaako jutun kokonaisuus asiasta riittävän oikean kuvan. Soveltamisoppaan mukaan asiavirheenä ei lähtökohtaisesti pidetä sitä, ettei asiaa ole käsitelty tyhjentävästi, sillä toimituksella on oikeus valita aiheensa ja näkökulmansa.
Päätoimittajan tulkinnan mukaan periaate osuu suoraan nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Juttu kuvasi yhtä liikennetilannetta ja siinä sovellettavaa lähtökohtaa eikä väitä, ettei väistämisvelvollisuus voisi toisessa tilanteessa määräytyä toisin. Poikkeusten mainitsematta jättäminen on eri asia kuin olennaisesti väärä tieto, päätoimittaja toteaa.
Päätoimittaja katsoo, että journalistiselta tekstiltä ei voi edellyttää liikennesääntöjen tyhjentävää selostusta aina, kun siinä mainitaan yksittäinen sääntö. Liikenteessä-palstan luonteeseen kuuluu pureutua hyvinkin yksityiskohtaisiin tapauksiin ja tieliikennelain kohtiin. Palstan kirjoitukset ovat aihepiireiltään aina tiukasti rajattuja. Rajallisessa runsaan 2000 merkin mitassa on mahdoton käsitellä asioita tyhjentävästi ja luetella jokaista poikkeussääntöä, joita tieliikennelaissa on paljon. Päätoimittaja toteaa, ettei palstan lyhyt mitta oikeuta virheitä, mutta se selittää, miksi yhden tapausesimerkin yhteydessä ei lueteltu kaikkia väistämisvelvollisuuden määräytymisperusteita.
Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa oli rajattu näkökulma: siinä esiteltiin esimerkinomaisesti erilaisia tapauksia, joissa autoilija voi joutua vaikeaan tilanteeseen, kun suojatielle tulee ihminen joko kävellen tai pyörällä. Kirjoituksen tarkoitus ei ollut esitellä kattavasti kaikkia väistämissääntöjä.
Päätoimittaja myöntää liikenneturvallisuuden painavaksi näkökulmaksi. Jos jutussa olisi ollut turvallisuutta vaarantava väärä tieto, sen korjaaminen olisi päätoimittajankin mielestä ollut erityisen tärkeää. Lehden tulkinnan mukaan jutussa kerrottu pääsääntö on kuitenkin oikea ja liikenneturvallisuuden kannalta itsessään olennainen: pyöräilijän ei pidä olettaa saavansa etuajo-oikeutta vain siksi, että hän ylittää ajoradan suojatien kohdalla.
Lehden näkemyksen mukaan jutun keskeinen väite vastasi tieliikennelain ja Liikenneturvan kuvaamaa väistämissääntöjen rakennetta, ja näkökulman rajaaminen kuului toimituksen harkintaan. Tekniikan Maailma katsoo näin ollen, ettei jutussa ollut Journalistin ohjeiden kohdassa 35 tarkoitettua olennaista asiavirhettä, eikä lehdellä ollut velvollisuutta korjata juttua.
Ratkaisu
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
[– –]
Tekniikan Maailma käsitteli Liikenteessä-palstan jutussaan liikennetilanteita, joissa autoilijan on haastavaa havaita suojatielle pyrkivää ajoissa. Jutun viimeisessä kappaleessa todettiin seuraavasti: ”Ja sitten vielä tilanne, jollaisia päivälehdissä aina silloin tällöin näkee. Otsikossa kerrotaan polkupyöräilijän jääneen auton alle suojatiellä. Otsikon perusteella syyllisyyden varjo lankeaa automaattisesti autoilijan kontolle. Jos pyöräilijä on tällaisessa tapauksessa ajanut pyörällä eikä taluttanut sitä, hän on ollut väistämisvelvollinen. Se voi helposti jäädä lukijalta huomaamatta.”
Julkisen sanan neuvosto tulkitsee, että väistämisvelvollisuutta koskenut väite esitettiin yleispätevänä sääntönä, jonka mukaan suojatielle ajavan pyöräilijän on aina väistettävä suojatietä lähestyvää autoa. Tosiasiassa on myös tilanteita, joissa väistämisvelvollisuus on autoilijalla silloinkin, kun pyöräilijä ajaa suojatiellä. Esimerkiksi kääntyvän auton on väistettävä pyöräilijää, joka ylittää risteävää tietä. Jutusta sai siten todellista yksinkertaisemman kuvan pyörä- ja autoliikenteen välisistä väistämissäännöistä.
Neuvosto toteaa, että medioiden tulee olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä aiheita. Neuvosto arvioi, että jutussa esitetyn väistämissäännön noudattaminen yleispätevänä saattaisi aiheuttaa liikenteessä vaaratilanteita. Lukijalla oli syy odottaa täsmällistä tietoa jo siksikin, että väite julkaistiin nimenomaan liikennesääntöjä käsittelevässä jutussa. Siten kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi tullut korjata saatuaan siitä perustellun korjauspyynnön.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekniikan Maailma on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Pasi Kivioja, Johanna Konttori, Katja Kärki, Heidi Laaksonen, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Terhi Pirilä-Porvali, Mari Tuohiniemi ja Viljami Vaarala.