Kantelu 28.11.2025
Kantelu kohdistuu Iltalehden 27.11.2025 verkossa julkaisemaan juttuun, jonka otsikko oli Uskomattoman härski taksikuski Turussa – Katso videolta pöyristyttävä käytös.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/590937d1-2ee5-4f3e-974d-226dca8ace7c
Kantelu koskee valvontakameravideon julkaisemista jutussa. Videolla näytettiin, kuinka taksi törmäsi jalankulkijaan ja kuinka hän jäi tuskissaan maahan kärsimään. Kantelun on tehnyt kyseinen jalankulkija yhdessä vanhempansa kanssa.
Kantelun mukaan onnettomuuden uhri oli nuori, tapahtumahetkellä 22-vuotias yksityishenkilö, eikä ollut yhteiskunnallisesti merkityksellistä näyttää, miten taksi ajoi hänen päälleen. Kantelijat kokevat lehden herkutelleen aiheella. Uutisen tekstissä tilanne kuvattiin kertomalla taksinkuljettajan ajaneen hidastamatta keskellä suojatietä kävelleen nuoren miehen päälle. Kantelijat ihmettelevät, mikä oli videon tuoma lisäarvo, ja kysyvät, kuinka moni toivoisi kaikkien näkevän omalle kohdalleen sattuneen kivuliaan päälleajon.
Kantelun mukaan tilanne oli vakava ja vain hyvän onnen takia se ei päättynyt kuolemaan. Kantelun mukaan etenkään uhrin tai lähiomaisen näkökulmasta ei ollut hienotunteista eikä inhimillistä julkaista tällaista videota, vaan tilanteen olisi voinut kertoa riittävällä tavalla tekstissä.
Päätoimittajan vastaus 3.6.2026
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa, että uutisessa tai siihen liitetyssä videossa ei mainittu uhrin nimeä eikä esitetty mitään tunnistetietoja, joista hänen henkilöllisyytensä olisi paljastunut. Video oli tallentunut kaukaa valvontakameralla, eikä uhri ollut siitä tunnistettavissa. Päätoimittaja lisää, että kyse ei myöskään ollut yksityiselämän piiristä hankitusta materiaalista, vaan oikeudenkäyntiaineistoon kuuluneesta tallenteesta, jota käräjäoikeus oli arvioinut.
Päätoimittaja arvioi, että uhrin tunnistamattomuuden takia video ei voinut loukata tämän yksityisyyden suojaa eikä paljastaa Journalistin ohjeiden tarkoittamia, yksityiselämään liittyviä arkaluontoisia seikkoja.
Päätoimittaja huomauttaa, että päälleajo sattui julkisella paikalla, keskeisellä suojatiellä Turun keskustassa. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta, ja tavallisen ihmisen yksityiselämän suoja on julkisella paikalla suppeampi kuin yksityisalueella, päätoimittaja toteaa. Hänen arvionsa mukaan videolla ei esitetä mitään uhrin henkilökohtaiseen elämänpiiriin kuuluvaa.
Iltalehden tietojen mukaan onnettomuuden uhri ei ollut myöskään erityisen haavoittuvassa asemassa tai alaikäinen. Hän ei loukkaantunut vakavasti, vaikka tilanne näyttikin pahalta.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti noudatti hienotunteisuutta päättäessään julkaista videon. Video ei sisältänyt raakaa tai järkyttävää kuvastoa loukkaantuneesta, vaan dokumentoi tuomitun teon, eikä uhri ollut videolta tunnistettavissa. Uhrin vammat jäivät lieviksi ja paranivat parissa viikossa. Kantelussa viitataan siihen, että tilanne olisi voinut päätyä kuolemaan. Päätoimittajan mukaan julkaisupäätöstä ei kuitenkaan tehty sen perusteella, mitä olisi voinut tapahtua, vaan sen perusteella, mitä tapahtui.
Päätoimittaja viittaa Journalistin ohjeiden soveltamisoppaaseen, jonka mukaan median tehtävänä on kertoa myös väkivaltarikoksista ja onnettomuuksista, ja uhrista voi painavin journalistisin perustein tai asian poikkeuksellisen yhteiskunnallisen merkityksen takia julkaista jopa tunnistettavankin kuvan.
Päätoimittaja toteaa Iltalehden uutisen käsitelleen taksinkuljettajan toimintaa, joka oli keskeistä myös videossa. Video näytti, miten räikeästi kuljettaja rikkoi liikennesääntöjä ajaessaan jalankulkijan päälle. Jälkitilanteessa puolestaan näkyi kuljettajan välinpitämätön suhtautuminen rikoksen uhriin ja tämän tilanteeseen. Otti aikansa, ennen kuin kuljettaja meni katsomaan uhria, ja silloin hän otti uhrin puhelimen vain viedäkseen sen roskiin. Päätoimittaja arvioi videon todentaneen kuljettajan poikkeuksellista rikollista toimintaa ja tuoneen sen lukijan tajuntaan tavalla ja tarkkuudella, johon pelkkä sanallinen kuvaus tapahtumista ei voinut yltää.
Päätoimittajan mukaan video ei ”herkutellut” uhrin kärsimyksellä, vaan paljasti, millaista liikennerikollisuutta Suomessa on. Samalla yleisön oli mahdollista arvioida, minkälaisia rangaistuksia tämänkaltaisista teoista Suomessa määrätään. Videon julkaisun perusteena oli yleinen etu ja tiedon välittäminen. Iltalehti katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Ratkaisu
JO 25: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja saa julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Nämä vaatimukset koskevat myös nimeämättömiä mutta yleisesti tunnistettavia henkilöitä.
JO 27: Myös käsiteltäessä julkisia tietoja on otettava huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa uudelleen. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä tai selvästi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevia asioita.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan turvallisuutta vaarantamatta.
Iltalehti julkaisi jutun Turussa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jossa taksinkuljettaja törmäsi suojatietä ylittäneeseen jalankulkijaan autollaan. Jutussa julkaistiin muun muassa oikeuden käytössä ollut valvontakameravideo törmäyksestä. Videolla näkyi, kuinka jalankulkija sinkoutui törmäyksen voimasta auton viereen ja jäi makuulle kadun pintaan.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että videon julkaiseminen ei loukannut päälleajetun yksityisyyden suojaa. Hän ei ollut kaukaa kuvatun videon perusteella yleisesti tunnistettavissa. Video tai jutun teksti eivät myöskään sisältäneet erityisen arkaluonteista yksityiselämän piiriin kuuluvaa tietoa.
Onnettomuusuutisoinnissa median on vältettävä tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamista uhreille ja heidän läheisilleen. Tämä korostuu onnettomuuksissa, joissa uhri on menehtynyt. Tässä tapauksessa päälleajettu ei ollut jutun mukaan loukkaantunut vakavasti, ja videon julkaiseminen oli perusteltua, sillä yleisö pystyi sen avulla arvioimaan taksinkuljettajan saamaa tuomiota suhteessa tämän toimintaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Heidi Laaksonen, Farhia Omer, Elina Partio, Margareta Salonen, Kati Tommiska ja Riku Väisänen.