Kantelu 27.8.2025
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 2.6.2025 julkaisemaan juttuun, jonka otsikko oli Yle: Kia Arpia on käyttänyt neljä vuotta ja 25 000 euroa lapsettomuushoitoihin – tämä on tilanne nyt.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000011270971.html
Kantelun kohteena oleva juttu perustui kantelijan Ylen Efter Nio -ohjelmalle antamaan haastatteluun. Kantelija ei ollut tietoinen siitä, että Ilta-Sanomat oli tekemässä aiheesta juttua, eikä hän siten saanut mahdollisuutta kommentoida sitä etukäteen.
Kantelun mukaan jutut sitaatit olivat täysin vääriä. Jutussa väitettiin kantelijan sanoneen, että ”lapsella on oikeus tietää, ketkä hänen biologiset vanhempansa ovat”. Kantelija kiistää koskaan käyttäneensä ilmaisua ”biologinen vanhempi”. Todellisuudessa hän oli puhunut Efter Nio -ohjelmassa siitä, että lapsella on oikeus omiin ”sairastietoihinsa”.
Kantelijan mukaan Ilta-Sanomien jutussa ollut virheellinen ilmaus vääristi hänen kokemustaan ja loukkasi lahjasoluhoitoja läpikäyviä ihmisiä, lahjasolujen luovuttajia sekä lahjasoluista syntyneitä.
Kantelija ei pidä lehden jälkikäteen julkaisemaa oikaisua asianmukaisena. Kantelun mukaan siinä todettiin vain: ”Tarkennettu käännöksiä jutussa kauttaaltaan.” Tämä ei kantelijan mielestä kertonut lukijalle, että jutun lainauksissa oli ollut vakavia virheitä.
Kantelija toteaa puhuneensa lapsettomuudesta avoimesti ja pyrkineensä antamaan äänen niille, jotka eivät itse siihen kykene. Tämän vuoksi väärä lainaus vahingoitti kantelijan mukaan hänen työtään ja satutti aiheeseen liittyviä ihmisiä. Kantelija toteaa saaneensa useita tuohtuneita yhteydenottoja muun muassa lahjasoluvanhemmilta.
Päätoimittajan vastaus 18.3.2026
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa olevan media-alalla yleinen käytäntö, että julkisesti esitettyjä haastatteluja voidaan siteerata muissa välineissä.
Päätoimittajan mukaan kyseessä ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun kantelija puhui rohkeasti ja avoimesti julkisuudessa lapsettomuudestaan.
Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija on tunnettu ruokavaikuttaja ja myös hyvin aktiivinen sosiaalisessa mediassa, jossa hänellä on kymmeniätuhansia seuraajia. Näistä syistä Ilta-Sanomat ei pitänyt ongelmallisena siteerata kantelijan toiselle tiedotusvälineelle antamaa haastattelua.
Päätoimittaja toteaa, että vaikka kantelun mukaan jutun ”sitaatit olivat täysin vääriä”, monikollisesta muotoilustaan huolimatta kantelija nostaa kantelussaan esiin vain yhden sitaatin. Tämä liittyi siihen, ettei kantelija ollut omien sanojensa mukaan käyttänyt termiä ”biologinen vanhempi”, kuten jutun alkuperäisessä versiossa väitettiin.
Päätoimittajan mukaan väärinkäsitys toimituksessa aiheutui siitä, että alkuperäinen sitaatti oli puhekielinen. Alun perin kantelija oli sanonut Ylelle ruotsinkielisessä haastattelussa näin: Jag tycker att, liksom donerade ”familjeceller” som det heter på svenska, borde det pratas öppet mer om. Men sen är det så klart barnens rättighet till sina…vad heter de här, ”sairastiedot”. Det är hemskt personligt för barn.” [”Olen sitä mieltä, että luovutetuista sukusoluista, kuten niitä ruotsiksi kutsutaan, tulisi puhua avoimemmin. Mutta sitten lapsella on tietysti oikeus… miksi niitä kutsutaan, ”sairastietoihinsa”. Ne ovat todella henkilökohtaisia lapselle.” Suomennos JSN.]
Päätoimittajan mukaan toimittaja oli tulkinnut, että sitaatin kohta ”…det så klart barnens rättighet till sina…” olisi taukoineen viitannut lapsen oikeuteen tietää biologiset vanhempansa. Sen jälkeen, kun kantelija oli ollut yhteydessä toimitukseen ja kertonut pitävänsä tulkintaa virheellisenä, kantelijan sitaattia muutettiin vastaamaan sitä, mitä hän sanoi tarkoittaneensa puhuessaan lapsen oikeudesta. Muuttuneesta sitaatista myös kerrottiin päätoimittajan mielestä asianmukaisesti oikaisumerkinnällä.
Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että jutun lopussa olisi lukenut pelkästään: ”Tarkennettu käännöksiä jutussa kauttaaltaan.” Jutussa ei hänen mukaansa missään vaiheessa lukenut ainoastaan näin. Ensin jutusta oikaistiin kantelussa mainittu virke ja sen jälkeen toinen, jota kantelija ei nosta kantelussaan esiin. Tämä käy kellonaikoineen ilmi jutun lopusta: ”Oikaisu 10.6. klo 17.50. Korjattu käännöstä viimeisessä sitaatissa. Poistettu alkuperäinen käännös ja korvattu se uudella. Oikaisu kello 19.15. Korjattu sitaattia, jossa Arpia kuvailee miehessään tapahtunutta muutosta. Alun perin sitaatissa kuvattiin virheellisesti hänen ystävissään tapahtunutta muutosta. Tarkennettu käännöksiä jutussa kauttaaltaan.”
Ilta-Sanomat korostaa, että toimituksessa kuunneltiin kantelijan Ylelle antama haastattelu uudelleen viipymättä sen jälkeen, kun kantelija oli ottanut toimittajaan yhteyttä. Yllä mainittujen kahden oikaistun kohdan lisäksi jutusta muutettiin joitakin tyylillisiä seikkoja, mihin viittaa jutun lopussa oleva muotoilu ”tarkennettu käännöksiä jutussa kauttaaltaan”. Tämä tarkoittaa päätoimittajan mukaan sitä, että joitakin sanamuotoja paranneltiin sujuvammalle suomen kielelle tai paremmin asiayhteyteen istuviksi. Kyse ei siis näiden kohtien osalta ollut päätoimittajan mukaan asiavirheistä, vaan vain paremmasta suomen kielestä. Esimerkiksi alkuperäisessä juttuversiossa ollut ilmaus ”on tympeää” muutettiin muotoon ”on kurjaa”.
Päätoimittajan mukaan kantelija otti yhteyttä Ilta-Sanomien vastaavaan päätoimittajaan 11.6.2025 eli oikaisujen julkaisemisen jälkeen. Päätoimittajan mukaan kantelijalle vastattiin kohteliaasti, pahoiteltiin asiaa, kerrottiin oikaisusta ja pyydettiin seuraavin sanoin ottamaan yhteyttä, jos artikkelissa olisi kantelijan mielestä vielä korjattavaa: ”Mikäli artikkelissa on vielä mielestänne joku kohta, jossa koette, että Teitä on väärin siteerattu, pyydämme ystävällisesti Teitä kertomaan, mistä kohdasta on kyse.” Kantelija ei kuitenkaan vastannut mitään saamaansa viestiin ja siten toimituksella oli päätoimittajan mielestä perusteltu syy olettaa, että kantelijan mielestä artikkeli oli oikaisuteksteineen kunnossa.
Päätoimittajan mukaan kanteluun liittyy myös ikävä nykyajan someilmiö: kantelija arvosteli voimakkain sanankääntein Ilta-Sanomien artikkelia ja sen kirjoittanutta toimittajaa sosiaalisessa mediassa yli 30 000 seuraajalleen. Lisäksi kantelija julkaisi päätoimittajan mukaan suoria sitaatteja toimittajan kanssa käymästään henkilökohtaisesta sähköpostikeskustelusta, jota toimittaja ei ollut tarkoittanut julkisuuteen. Päätoimittaja toteaa, että kantelijalla oli tietenkin sinänsä täysi oikeus arvostella mediaa. Hänen julkaisemansa keskustelupätkät antoivat kuitenkin päätoimittajan mukaan epätoden kuvan yksittäisen, vilpittömin aikein liikkeellä olleen toimittajan ammattietiikasta.
Ratkaisu
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. [– –]
Ilta-Sanomien juttu perustui Svenska Ylelle annettuun, ruotsinkieliseen tv-haastatteluun, joka käsitteli lapsettomuushoitoja. Lehti väitti kantelijan sanoneen, että ”lapsella on oikeus tietää, ketkä hänen biologiset vanhempansa ovat”. Tosiasiassa hän oli puhunut siitä, että lapsella on oikeus omiin ”sairastietoihinsa”. Lehti korjasi sitaattia kantelijan pyynnöstä reilu viikko jutun julkaisun jälkeen ja kertoi korjauksesta seuraavasti: ”Oikaisu 10.6. klo 17.50. Korjattu käännöstä viimeisessä sitaatissa. Poistettu alkuperäinen käännös ja korvattu se uudella.”
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi riittämättömällä tavalla. Muokkausten jälkeen juttu vastasi sitä, mitä kantelija oli toiselle tiedotusvälineelle antamassaan haastattelussa sanonut. Jutun loppuun tehdyssä korjausmerkinnässä kuitenkin kerrottiin ainoastaan, että jutusta oli korjattu käännösvirhe, kun siitä olisi tullut käydä ilmi, miten kantelijaa oli alun perin siteerattu virheellisesti jutussa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Heidi Laaksonen, Anssi Marttinen, Farhia Omer, Elina Partio, Margareta Salonen, Suvi Tanner, Kati Tommiska, Mari Tuohiniemi ja Riku Väisänen.