Julkisen sanan neuvosto antoi marraskuun kokouksessaan yhden langettavan ja neljä vapauttavaa päätöstä.
Kaleva sai langettavan kansanedustajien väitettyä suhdetta koskeneesta uutisesta. Neuvosto katsoi, että jutussa ei avattu nimettömien lähteiden asemaa ja sitä, mihin heidän päätelmänsä suhteesta perustuivat. Journalistin ohjeet uudistuivat vuonna 2024, ja kyseessä oli nyt ensimmäinen kerta, kun neuvosto puntaroi päivitettyä Journalistin ohjetta 13 juuri tästä näkökulmasta.
Helsingin Sanomat sai vapauttavan Seiskan työkulttuuria koskeneesta jutusta ja Yle naisiin kohdistunutta väkivaltaa käsitelleestä televisiouutisesta. MTV sai kaksi vapauttavaa päätöstä: Näistä ensimmäinen koski poliisiin kohdistuneesta rikosepäilystä ja itsemurhasta kertovaa juttua. Toisessa oli kyse autokaupan autoarvontaa koskeneesta jutusta, jossa puhelinhaastatellun ääntä käytettiin verkkovideossa haastateltavalle siitä erikseen kertomatta.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected]
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 17.12.2025.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 12.11.2025 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Kaleva
Lehti ei avannut nimettömien lähteiden käyttöä riittävästi jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta. Siten yleisöllä ei ollut mahdollisuutta arvioida lähteiden tekemien havaintojen luotettavuutta.
MTV
MTV Uutisten ei tarvinnut erikseen kertoa haastateltavalle, että osa haastattelun äänitallenteesta voitaisiin julkaista verkkovideossa.
Yle
Ylen tv-uutisissa viitattiin tutkimukseen, josta tehdyn tulkinnan mukaan Suomi olisi EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Ylellä oli riittävät perusteet väitteelleen.
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat julkaisi kriittisen jutun Seiskan toimintatavoista. Jutussa esitetyille tulkinnoille oli perusteet, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä. Helsingin Sanomat oli haastatellut juttuun useita ihmisiä, ja nimettömien lähteiden käyttöä oli avattu lukijoille riittävällä tavalla. Lähdekritiikin pettämisestä ei ollut viitteitä.
MTV Huumerikoksesta epäilty poliisi ei ollut televisio- ja verkkojutuissa laajasti tunnistettavissa. Jutuissa ei kerrottu sellaisia yksityiskohtia, jotka olisivat loukanneet kuolemantapauksista uutisoinnin hienotunteisuuden vaatimusta.