Kantelu 23.12.2025
Kantelu kohdistuu Paikallislehti Sisä-Savon 26.11.2025 verkkosivuillaan ja seuraavana päivänä painetussa lehdessään julkaisemaan juttuun Rautalammin tekninen lautakunta ja kunnanhallitus eri linjoilla Pieni Mujumäen tuulivoimapotentiaalista.
https://www.sisa-savolehti.fi/paikalliset/9028492
Kantelija katsoo, että jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei pyynnöstä huolimatta korjattu. Tämä aiheutui hänen mukaansa siitä, että jutussa puhuttiin useaan otteeseen ristiin kaavaehdotuksesta ja kaavaluonnoksesta sekoittaen ne toisiinsa. Tosiasiassa nämä ovat kaksi toisistaan erillistä, peräkkäistä kaavoitusprosessiin liittyvää vaihetta. Kantelija huomauttaa, että Pohjois-Savon maakuntakaavan 3. vaiheen kaavaluonnos ja kaavaehdotus eroavat myös sisällöllisesti merkittävästi toisistaan, sillä kaavaehdotuksesta jätettiin pois kaavaluonnokseen sisältyneet, kiistanalaiset tuulivoimapotentiaaliset alueet.
Kantelijan mielestä asia oli merkittävä myös siksi, että hänen mukaansa Rautalammin kunnan lausuntomenettelyissä oli ollut huomattavia epäselvyyksiä, ja hän katsoo sekä kunnanjohtajan että teknisen lautakunnan pyrkineen ylittämään toimivaltansa toistuvasti. Paikallislehti Sisä-Savo on kantelija mukaan ainoa paikkakunnan asioita aktiivisesti seuraava media, ja siksi sen tulisi hänen mielestään kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lukijoille välittyy todenmukainen kuva tapahtumista.
Kantelussa on yksilöity jutusta kolme kohtaa, joissa oli kantelijan mielestä asiavirhe:
1. ”Tekninen lautakunta on antanut lausuntonsa maakuntakaavan kolmannen vaiheen kaavaluonnoksesta 19. marraskuuta pitämässään kokouksessaan.”
Kantelun mukaan tässä olisi pitänyt puhua kaavaehdotuksesta, ei kaavaluonnoksesta. Lisäksi kantelija huomauttaa, ettei Rautalammin kunnan tekninen lautakunta anna maakuntakaavaan liittyviä, MRA 13 § mukaisia lausuntoja, vaan valmistelee asian kunnanhallitukselle, joka kunnan lausunnon antaa. Niin tapahtui kantelun mukaan myös kyseisessä kokouksessa. Kantelija toteaa virheen olleen alun perin teknisen lautakunnan esityslistalla, mutta hänen mielestään lehden olisi silti tullut korjata se saatuaan asiasta tiedon.
2. ”Tekninen lautakunta on käsitellyt teemaa jo aikaisemmin kokouksessaan elokuussa. Tuolloin lautakunta totesi lausunnossaan, että tuulivoimapotentiaalin osalta Rautalammille hahmottuu nyt seudullisesti merkittävä alue. [– –] Rautalammin kunnan ympäristölautakunta on käsitellyt samaa kaavaluonnosta ja puoltanut sitä sellaisenaan. Ympäristölautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen, ja se piti ehdotusvaiheeseen tehtyjä muutoksia perusteltuina. Ympäristölautakunta ei ole nostanut esille tuulivoimapotentiaalisia alueita.”
Erityisesti tässä asiayhteydessä ympäristölautakunnan lausunnoista välittyi kantelun mukaan väärä kuva. Jutussa selostettiin ensin teknisen lautakunnan aiempaa käsittelyä elokuussa, joka oli tosiasiassa koskenut kaavaluonnosta, ja sitten todettiin ympäristölautakunnan käsitelleen ”samaa kaavaluonnosta” ja ”puoltaneen sitä sellaisenaan”. Tämä ei kantelun mukaan pitänyt paikkaansa, sillä ympäristölautakunnalla oli ollut kaavaluonnoksesta elokuussa erittäin paljon huomautettavaa. Lautakunta oli muun muassa esittänyt tuulivoimapotentiaalisen alueen jättämistä kokonaan pois kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta, josta tuulivoima oli jätetty pois, lautakunnalla ei sen sijaan marraskuussa ollut enää huomautettavaa.
Jos tarkoitus oli kertoa vain ympäristölautakunnan marraskuisesta, kaavaehdotusta koskevasta lausunnosta, tekstissä oli kantelun mukaan asiavirhe, sillä kaavaluonnoksen sijaan olisi pitänyt puhua kaavaehdotuksesta. Myös asiayhteys oli hänen mukaansa harhaanjohtava: Kun lehti kirjoitti ympäristölautakunnan käsitelleen ”samaa kaavaluonnosta”, lukija ymmärsi tämän viittaavan samaan asiakokonaisuuteen, jota oli käsitelty jutun edellisessä kappaleessa.
3. ”Rautalammin kunnanhallitus käsitteli maakuntakaavaluonnoksen kolmannen vaiheen lausuntoa kokouksessaan 24. marraskuuta ja esityslistalla maakuntakaavan 3. vaiheen lausuntopykälän päätösehdotus kohdassa kerrottiin teknisen lautakunnan käsittelevän asiaa kokouksessaan 19. marraskuuta, jonka jälkeen pykälän päätösehdotusta täydennetään.”
Kantelija toteaa, että tässäkin kohdassa oli kyse kaavaehdotuksesta, ei -luonnoksesta. Hänen mukaansa ”maakuntakaavaluonnoksen kolmannen vaiheen lausunto” olisi pitänyt olla ”lausunto maakuntakaavan kolmannen vaiheen kaavaehdotuksesta”.
Kantelijan mielestä juttu oli lisäksi kokonaisuudessaan epäselvä muun muassa aikamuotojen osalta, mikä osaltaan vaikeutti asiayhteyksien ymmärtämistä ja korosti asiavirheiden merkitystä.
Koska jutussa kerrottiin sekä kaavaluonnosta että kaavaehdotusta koskevista lausunnoista, olisi lukijan tullut kantelijan mielestä voida selkeästi erottaa, kummasta kulloinkin oli kysymys.
Kantelija oli toimitukseen yhteydessä ja pyysi korjaamaan jutusta asiavirheet. Kantelija arvioi saamansa vastauksen perusteella vaikuttavan siltä, että toimittaja oli sekoittanut myös maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheet kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen, vaikka ne ovat vielä oma asiansa. Jälkimmäiseen viestiinsä kantelija ei saanut toimitukselta vastausta.
Kantelija huomauttaa myös, että jutussa oli pitkä, maakuntahallituksen päätöstä koskeva osio, joka oli kantelun mukaan kopioitu sellaisenaan maakuntaliiton tiedotteesta lähdettä mainitsematta. Kantelija ei pidä tätä hyvän journalistisen tavan mukaisena etenkään siksi, että tiedote sisälsi myös mielipiteellistä tekstiä. Siinä sanottiin, että ”maakuntakaavaratkaisulla ei ole syytä heikentää kansallispuiston merkitystä”.
Päätoimittajan vastaus 18.6.2026
Paikallislehti Sisä-Savon päätoimittaja Päivi Taskinen-Kekki toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena oleva juttu pohjautui kunnallisen päätöksenteon ja maakuntahallituksen julkisiin asiakirjoihin, esityslistoihin ja pöytäkirjoihin, joiden sisältöön ja paikkansapitävyyteen toimitus luotti juttua tehdessään.
Päätoimittaja nostaa vastauksessaan esimerkiksi teknisen lautakunnan päätöspöytäkirjan, joka vastausta laadittaessakin löytyi Rautalammin kunnan sivuilta otsikolla: ”Tekninen lautakunta, kokous 19.11.2025 Pöytäkirja on tarkastettu. § 117 LISÄPYKÄLÄ: Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 3.vaiheen kaavaluonnoksesta (lisäpykälä).”
Päätoimittaja myöntää, että jutussa käytettiin termejä kaavaluonnos ja kaavaehdotus valitettavasti paikoin epätarkasti. Hänen nähdäkseen lukijalle eli yleisölle isossa kuvassa olennaista oli kuitenkin tietää, mikä oli kaavan tilanne jutun julkaisuhetkellä. Juttu käsitteli teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen erimielisyyttä ja sen lopputulemaa. Tästä näkökulmasta katsottuna juttu palveli päätoimittajan näkemyksen mukaan lukijaa.
Juttu oli päätoimittajan mukaan tehty pöytäkirjapohjaisena ja kiireellisenä uutisena, jotta se ehti lehden printtiversioon. Juttuun oli myös saatu kommentti kunnasta. Juttua ei ulotettu päätoimittajan mukaan ympäristölautakunnan 6.8.2025 pöytäkirjaan saakka. Päätoimittaja huomauttaa, että teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen käsittelemästä kaavasta oli jo pudotettu pois ympäristölautakunnan aiemmassa käsittelyssään vastustama alue. Yhteen juttuun ei voi päätoimittajan mukaan sisällyttää koko prosessia, vaan johonkin kohtaan on aina vedettävä raja. Uutinen oli hänen mukaansa rakennettu siitä näkökulmasta, mikä oli asioiden tila asiakirjojen valossa marraskuussa pidettyjen kokousten aikaan. Tässä vaiheessa ympäristölautakunnalla ei ollut päätoimittajan mukaan huomautettavaa kaavaehdotukseen.
Päätoimittaja toteaa, että kaava-asiat ovat kokonaisuuksina vaikeasti hahmotettavia. Hän arvioi, että juttu olisi mahdollisesti ollut helpommin ymmärrettävissä ja hahmotettavissa, jos siinä olisi käytetty ilmaisuja kaava tai kaava-asia termien kaavaehdotus ja kaavaluonnos sijaan. Juttua rakenteellisesti tarkasteltuna voi päätoimittajan mielestä todeta, että asian paloitteleminen omiksi uutisikseen teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan, kunnanhallituksen ja maakuntahallituksen osalta olisi mahdollisesti myös helpottanut asian ymmärtämistä. Lisäksi päätoimittaja toteaa, että jutut olisi voinut linkittää toisiinsa verkossa.
Maakuntahallituksen päätöstä koskeva juttuosio pohjautui päätoimittajan mukaan edellä mainittuun pöytäkirjaan eli julkiseen asiakirjaan, josta on poimittu otteita uutisjuttuun. Lähdetekstiä oli päätoimittajan mukaan käytetty laajasti nostamalla siitä esiin journalistisesti olennaisimmiksi arvioidut kohdat eikä suoraan kopioimalla. Jutussa mainittiin täsmällisesti päivämäärä, jona maakuntahallitus oli käsitellyt asiaa eli siinä viitattiin näin päätöksenteon portaaseen: Maakuntahallitus oli käsitellyt (29.9.2025) Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, kolmannen vaiheen luonnosvaiheen palautteen ja vastineet sekä juridiset kaava-asiakirjat. Samalla maakuntahallitus oli päättänyt pyytää viranomaisilta kaavaehdotusta koskevat lausunnot. Päätoimittaja toteaa, että selkeyden vuoksi jutussa olisi voinut mainita vielä, mistä asiakirjasta tiedot kävivät ilmi. Hän arvioi, että tieto on voinut leikkautua pois juttua tiivistäessä ja kappaleita uudelleen järjestellessä.
Päätoimittaja katsoo, että pöytäkirjasta ja Pohjois-Savon liiton tiedotteesta löytyneen ilmaisu (”Maakuntakaavaratkaisulla ei ole syytä heikentää kansallispuiston merkitystä”) oli tulkittavissa neutraaliksi asiantuntijalausunnoksi mielipiteellisyyden sijaan.
Toimitus sai sähköpostitse palautetta jutusta korjauspyynnön muodossa ja vastasi palautteeseen valottamalla esimerkiksi, mitä vaihetta asiasta jutussa oli käsitelty. Päätoimittaja toistaa, että jutussa oli luotettu julkisten asiakirjojen sisältöön. Se, ettei kantelijan viimeisimpään viestiin vastattu, johtui päätoimittajan arvion mukaan inhimillisestä seikasta, kuten kiireestä tai unohduksesta.
Päätoimittaja vakuuttaa vastauksessaan, että lehti kunnioittaa Journalistin ohjeita, jotka ovat sen toiminnan perusta ja ohjenuora päivittäisessä journalistisessa työssä. Myös kaava-asiaa käsittelevässä jutussa oli pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja asioiden tarkastamiseen. Sen lähteenä olivat julkiset asiakirjat, joiden oikeellisuuteen luotettiin ja joihin myös jutussa viitattiin.
Päätoimittaja toteaa, että paikallislehtenä Sisä-Savo pyrkii luonnollisesti tarttumaan paikallisia ihmisiä paikallistasolla koskettaviin aiheisiin, joista muut mediat eivät välttämättä kerro. Kunnallisten esityslistojen ja pöytäkirjojen seuraaminen on päätoimittajan mukaan olennainen osa paikallislehden arkista, säännöllistä työtä. Hänen mukaansa lähtökohtana työlle on, että asiakirjojen oikeellisuuteen voi luottaa. Syväluotaavaan tutkivaan journalismiin ei pienessä toimituksessa useinkaan ole päätoimittajan mukaan aikaa.
Päätoimittaja pitää lehtensä ansiona sitä, että toimitus seuraa poikkeuksellisen monen paikkakunnan, asioita ja päätöksentekoa pienillä resursseilla. Jutun ansioiksi hänen mukaansa voi puolestaan lukea sen, että vaikeasti hahmotettavaan kaava-asiaan oli tartuttu. Päätoimittaja huomauttaa, että esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät asiat herättävät kansalaisissa intohimoja ja myös kriittisiä äänenpainoja. Paikallislehti pyrkii hänen mukaansa uutisoimaan aiheesta totuudenmukaisesti, neutraalisti ja asiapitoisesti tukeutumalla luotettavina pidettyihin asiakirjoihin.
Ratkaisu
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 10: Hyvää journalistista tapaa on noudatettava myös toisen työtä käytettäessä. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. [– –]
Paikallislehti Sisä-Savo julkaisi jutun, joka käsitteli Rautalammin kunnan toimielinten näkemyksiä Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Jutussa kerrottiin kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan olevan eri linjoilla siitä, tulisiko eräs alue osoittaa kaavassa tuulivoimapotentiaaliseksi. Jutussa viitattiin myös siihen, mitä kunnan ympäristölautakunta ja Pohjois-Savon maakuntahallitus olivat asiasta lausuneet.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen käsitteet sekoittuivat jutussa useassa kohden toisiinsa, vaikka tosiasiassa nämä ovat peräkkäisiä kaavoitusprosessin vaiheita. Tämän vuoksi lukija ei pystynyt jutun perusteella hahmottamaan, mitä eri tahot olivat missäkin prosessin vaiheessa asiasta lausuneet.
Erityisesti ympäristölautakunnan kannanotoista välittyi jutun perusteella virheellinen kuva. Jutussa väitettiin, että ympäristölautakunta olisi puoltanut kaavaluonnosta sellaisenaan, mikä ei pitänyt paikkaansa. Lautakunta oli tässä vaiheessa yksiselitteisesti vastustanut Pienen Mujumäen tuulivoimapotentiaalisen alueen sisällyttämistä maakuntakaavaan. Sen sijaan kaavaehdotukseen lautakunnalla ei ollut huomautettavaa, sillä maakuntahallitus oli jo päättänyt luopua tuulivoimapotentiaalia täydentävien alueiden osoittamisesta.
Neuvosto ei näe merkkejä siitä, että toimitus olisi laiminlyönyt tietojen tarkistamisen ennen jutun julkaisua. Lehdellä oli lähtökohtaisesti perusteet luottaa lähteinään käyttämiinsä julkisiin asiakirjoihin. Toimituksen olisi kuitenkin tullut kyseenalaistaa myös asiakirjalähteisiin perustuvien tietojen paikkansapitävyys ja korjata käsitteiden sekavasta käytöstä aiheutuneet olennaiset asiavirheet sen jälkeen, kun se oli saanut asiasta perustellun pyynnön.
Jutussa oli myös neljän kappaleen mittainen osuus, joka vaikuttaisi perustuvan jokseenkin sanatarkasti maakuntahallituksen tiedotteeseen. Neuvosto kuitenkin katsoo, ettei lehti käyttänyt tiedotemateriaalia hyvän journalistisen tavan vastaisesti. Julkisen sanan neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että tiedotusvälineet saavat käyttää toimitustyössä apunaan laajastikin tiedotteita, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Paikallislehti Sisä-Savo on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Heidi Laaksonen, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Elina Partio, Margareta Salonen, Suvi Tanner, Mari Tuohiniemi ja Viljami Vaarala.
Journalistin ohjeen 35 osalta päätös oli yksimielisesti langettava.
Journalistin ohjeen 10 osalta äänestyspäätös 10–4.
Journalistin ohjeen 10 osalta vapauttavaa äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Heidi Laaksonen, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Suvi Tanner ja Mari Tuohiniemi.
Journalistin ohjeen 10 osalta langettavaa äänestivät:
Tommi Hatinen, Farhia Omer, Margareta Salonen ja Viljami Vaarala.
Heidän eriävä mielipiteensä:
Paikallislehti Sisä-Savo ei noudattanut hyvää journalistista tapaa käyttäessään tiedotetekstiä sellaisenaan. Yleisö ei voinut tietää, mihin jutussa esitetyt näkemykset tarkalleen ottaen perustuivat, koska lehti ei maininnut lähdettä. Lehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 10.