Kantelu 23.11.2024
Kantelu kohdistuu 20.10.2024 Ylen pääuutisissa klo 20.30 lähetettyyn juttuun, joka käsitteli lähisuhdeväkivallan ehkäisy- ja kriisityöhön kohdistuvien leikkausten mahdollisia vaikutuksia lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.
Kantelijan mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että ”Suomi on Euroopan unionin toiseksi
väkivaltaisin maa naisille”. Kantelun mukaan väite oli voimakkaasti suomalaisia miehiä leimaava, ja erityisesti siksi se olisi pitänyt perustella vakuuttavalla tutkimusnäytöllä. Sellaista tutkimusnäyttöä ei kantelijan mukaan ollut.
Kantelija olettaa, että Ylen esittämä väite perustuu pelkästään EU:n perusoikeusviraston FRA:n (European Union Agency for Fundamental Rights) teettämään kyselytutkimukseen vuodelta 2014. Kantelijan mukaan tutkimus näyttää olevan asiallisesti tehty, mutta sen tuloksia on tulkittu Suomessa virheellisesti ja tarkoitushakuisesti. Kantelun mukaan tulosten maakohtainen vertailu on hyvin ongelmallista, minkä tutkimuksen tekijätkin tuovat raportissa esiin.
Kantelija kysyy, kuka uskoo, että EU:n väkivaltaisimmat miehet parisuhteissa asuvat Tanskassa (selvällä erolla muihin maihin), Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa? Kuka uskoo, että naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta olisi Puolassa, Kroatiassa, Espanjassa, Kreikassa, Kyproksella, Irlannissa, Maltalla, Portugalissa, Sloveniassa ja Itävallassa yli puolet vähäisempää kuin Tanskassa? Nämä olivat kyselytutkimuksen tuloksia, mutta kantelijan mukaan tutkijatkaan eivät kannustaneet vertailemaan maakohtaisia tuloksia.
Kantelijan mukaan tutkimuksen tekijät toivat esiin, että eri EU-maissa lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja sen ilmaisemisessa kyselytutkimuksessa oli suuria eroja. Tutkijat eivät siksi kannustaneet vertailemaan eri maita keskenään. Kantelijan mukaan käy ilmeiseksi, että tutkimuksen tekijät olivat havainneet, että maiden välisiä tuloksia ei ole kohtuullista vertailla, eikä tuloksia voi käyttää siihen tarkoitukseen.
Kantelijan mukaan Yle sivuutti uutisessaan tutkimuksen tekijöiden pohdinnan ja vertaili eri maita suoraan. Suomalaisten miesten poikkeuksellisen suuresta väkivaltaisuudesta esitetty väite oli kantelun mukaan hyvin vakava ja ihmisryhmää leimaava, ja siksi se olisi pitänyt perustella monin tietolähtein ja hyvin vakuuttavasti. Kantelun mukaan väitteelle ei ollut totuuspohjaa eikä uskottavia perusteluita, ja siksi se oli virheellinen ja olisi tullut oikaista.
Kantelija oli lähettänyt kahdesti Ylelle oikaisupyynnön perusteluineen Ylen tarjoamaan sähköpostiosoitteeseen. Yle ei ollut vastannut kantelijan viesteihin.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 1.10.2024 voimaan tulleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 20.9.2025
Ylen vastaavan päätoimittajan Panu Pokkisen mukaan Yle uutisoi tv-uutisissaan 20.10.2024 lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy- ja kriisityöstä, joka oli joutumassa valtion säästöjen kohteeksi. Uutisen alussa kerrottiin, että “Eurooppalaisten vertailututkimusten tulokset ovat lohdutonta luettavaa. Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille.”
Kantelijan mukaan tutkimuksen väite oli virheellinen. Päätoimittajan mukaan tämä ei pidä paikkansa, eikä uutisessa ollut korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Päätoimittajan mukaan uutisessa esitetty tieto perustui Euroopan unionin perusoikeusviraston Violence againts women: an EU-wide survey -tutkimukseen, eikä sitä voi pitää vääränä.
Päätoimittajan mukaan aihetta koskevaa verkkouutista täydennettiin kuitenkin jälkikäteen, kun tutkimusta kohtaan esitettiin epäluuloa. Verkkojuttua täydennettiin päätoimittajan mukaan tiedoilla, jotka tukivat tutkimuksen väitettä ja kontekstoivat lisää naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan määrää ja ongelman laajuutta.
Päätoimittajan mukaan verkkouutisesta ei poistettu tietoa vaan sitä täydennettiin. Näin ollen päätoimittajan näkemyksen mukaan myöskään tv-uutisessa ei ollut korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä.
Päätoimittaja korostaa, että Yle ei tv-uutisissa esittämässään jutussa vertaillut maita keskenään vaan uutisen alussa kerrottiin lyhyesti tutkimuksen tulos eli se, että “Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille”.
Päätoimittajan mukaan Ylen käyttämä muotoilu osoitti esimerkinomaisesti yleisölle naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä, minkä jälkeen uutisessa kerrottiin laajemmin lähisuhdeväkivallasta, sekä siihen kohdistuvista rahoituksen leikkauksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista.
Päätoimittajan mukaan televisiossa uutisen muoto on tiivis ja tarkoitettu tarjoamaan olennaisimmat pääkohdat taustaksi. Siinä ei ollut mahdollista käsitellä kaikkia tutkimuksen yksityiskohtia tai rajoitteita. Päätoimittajan mukaan tämä ei tehnyt esitetystä tiedosta kuitenkaan harhaanjohtavaa.
Päätoimittajan mukaan jutun pääasiallinen näkökulma oli uutisoida lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy- ja kriisityöhön kohdistuvien leikkausten vaikutuksista, sillä aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä.
Päätoimittaja toteaa, että uutisessa viitattu tutkimus Violence againts women: An EU-wide survey on toteutettu kerran. Silloin tuloksena oli (s. 28), että fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa oli Suomessa kokenut 47 % naisista. Luku oli mukana olleista EU-maista toiseksi korkein.
Naisten kokemaa väkivaltaa oli tämän jälkeen selvitetty muun muassa viime vuonna 2024 ”EU Gender based violence” -tutkimuksessa, jonka tulosten (s.15) mukaan suomalaisista naisista 57,1 % oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa. Päätoimittaja toteaa, että luku oli tämän tutkimuksen korkein. Molemmat tutkimukset olivat Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttamia, päätoimittaja huomauttaa. Aiheesta on päätoimittajan mukaan siis tehty useampia EU:n laajuisia selvityksiä, joiden tulokset ovat samansuuntaisia.
Kantelijan mukaan suomalaisten miesten poikkeuksellisen suuresta väkivaltaisuudesta esitetty väite oli hyvin vakava ja se olisi pitänyt perustella. Päätoimittajan mukaan Yle ei tarkalleen ottaen esittänyt tv-jutussaan mitään väitettä suomalaisista miehistä tai leimannut jotakin tiettyä ihmisryhmää, vaan uutisessa nimenomaisesti viitattiin tutkittuun tilastotietoon naisten kokemasta väkivallasta.
Päätoimittajan mukaan Yle ei ole rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 7, 9 tai 35.
Ratkaisu
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Ylen televisiouutisissa käsiteltiin väkivallan kohteeksi joutuneita naisia auttavien järjestöjen rahoitusta.
Jutussa sanottiin, että Suomi on naisille Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että asiantuntijatkin olivat aiemmin esittäneet kritiikkiä jutun lähteenä olleen tutkimuksen toteutustapaa kohtaan. Myös tutkimuksen tehneet tutkijat itse olivat esittäneet varaumia eri EU-maiden tulosten vertailukelpoisuudesta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylellä oli kuitenkin riittävät perusteet tulkinnalleen, sillä tutkimuksessa oli useita taulukoita ja kuvia, joissa maita vertailtiin toisiinsa. Väite siitä, että Suomi olisi Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille, perustui näihin. Lisäksi jutussa nähtiin Tilastokeskuksen grafiikka, joka tuki Ylen tulkintaa. Näin ollen jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, eikä myöskään tietojen tarkistamisessa ollut osoitettavissa puutteita. Neuvosto muistuttaa, että toimitusten olisi suositeltavaa vastata asiallisiin korjauspyyntöihin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Pasi Kivioja, Heli Koivuniemi, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Tuuli Tahkokorpi, Margareta Salonen ja Marjukka Vainio-Rossi.