Kantelu 11.5.2024
Kantelu kohdistuu Ylen 26.3.2024 julkaisemaan juttuun Pikkukunnan kunnanvaltuuston puheenjohtajan maakaupat kummastuttavat Päijänteen kesämökkiparatiisin asukkaita.
Kantelun mukaan jutussa käytettiin lähteenä kunnanvaltuutettua, joka antoi ymmärtää, että maakaupat oli valmisteltu tavalla, joka täytti korruption määritelmän. Kunnanvaltuutettu myös kertoi jutussa aikomuksista valittaa hallinto-oikeuteen sekä tehdä tutkintapyyntö poliisille.
Kantelussa todetaan, että toimittaja ei tarkemmin selvittänyt ja kertonut, mihin nämä syytökset rikollisesta toiminnasta perustuivat. Syytökset myös esitettiin jo ennen kuin tarjousta oli edes käsitelty.
Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 12, jonka mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti erityisesti, jos tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Kantelun mukaan juttu rikkoi lisäksi Journalistin ohjetta 21, jonka mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Kantelija on kunnanvaltuuston puheenjohtajan poika. Hän toteaa olleensa täysin tunnistettavissa jutussa, jossa annettiin ymmärtää, että hän olisi syyllistynyt rikolliseen toimintaan. Kantelija katsoo tulleensa asetetuksi erittäin kielteiseen julkisuuteen ilman mitään syytä.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 11.12.2024
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Panu Pokkisen mukaan Yle on uutisoinut 26.3.2024 Kuhmoisten tonttikaupoista ja seurannut uutista jatkojutuissa sekä 28.3.2024 Kuntaliiton että 3.4.2024 ostajaehdokkaiden syventävästä näkökulmasta.
Päätoimittajan mukaan samanaikainen kuuleminen toteutui jo kantelun alaisessa jutussa, kun siinä lainattiin kantelijan tekemää ostotarjousta. Samanaikainen kuuleminen toteutui päätoimittajan mukaan myös jatkojutussa, kun kantelijaa tavoiteltiin haastatteluun, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle. Päätoimittajan mukaan Yle seurasi aihetta kokonaisuuden, ei vain yhden jutun näkökulmasta.
Päätoimittajan mukaan Yle oli kantelun kohteena olevan ensiuutisen julkaistessaan täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen kertomalla artikkelissa ostajaehdokkaiden näkemykset maakaupan ostotarjouksen perusteluita siteeraten. Seuraavissa vaiheissa aihetta syventäessään Yle tarjosi vielä erikseen kaikille ostajaehdokkaille lisämahdollisuutta kommentointiin. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja hänen poikansa eli kantelija eivät halunneet antaa Ylelle haastattelua, mikä kerrottiin yleisölle jatkouutisessa. Kaksi naapuria kertoi Ylen jatkouutisoinnissa ensiuutista syvemmin näkemyksensä asiasta.
Toimitus suhtautui päätoimittajan mukaan lähteisiin kriittisesti ja toi huolellisesti eri osapuolten näkemykset esiin. Uutisoinnissa kritiikki kohdistui erityisesti kunnan toimintaan, ja kunnanjohtajaa kuultiin jutussa. Ylen näkemyksen mukaan uutinen oli hyvän journalistisen tavan mukainen eikä rikkonut Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan mukaan Ylen Kuhmoisten maakauppaa koskevassa uutisoinnissa tiedot tarkistettiin huolellisesti ja uutisoinnissa kuultiin laajasti eri näkökulmia. Myös ulkopuolista asiantuntijatahoa Kuntaliittoa pyydettiin päätoimittajan mukaan jatkouutisoinnissa arvioimaan asiaa, ja Ylen toimittaja kävi myös paikalla selvittämässä tilannetta.
Päätoimittajan mukaan maankäyttö on kunnallisuutisoinnissa yleinen aihe kiinnostavuutensa takia. Lisäksi pienessä kunnassa erilaiset eturistiriidat eivät ole tavattomia, koska ihmisiä on vähän ja monet tuntevat toisensa.
Uutisen ensisijainen lähde oli päätoimittajan mukaan esityslista ja sen tiedot ostajien perusteluista ja kunnan aikeista myydä maata. Tieto maakaupasta, ostajaehdokkaiden nimet ja ostajien omat ostotarjouksen perusteet oli julkaistu kunnanhallituksen esityslistalla. Uutisen keskeisiä lähteitä oli lisäksi kunnanjohtaja. Lisäksi toimitus kuuli jutussa myyntiaikeita kommentoinutta kunnanvaltuutettua.
Päätoimittaja katsoo, että kunnanvaltuutettu esitti kritiikkiä kuntaa kohtaan, ja tämän saattoi katsoa liittyvän hänen poliittiseen rooliinsa valtuutettuna. Mahdollisia poliittisia tarkoitusperiä avattiin kertomalla valtuutetun valtuustoryhmän vaihdoksesta. Päätoimittajan mukaan valtuutettuun suhtauduttiin tästäkin näkökulmasta asianmukaisella kriittisyydellä ja avattiin tämän taustoja ja kytköksiä.
Päätoimittajan mukaan valtuutetun esittämä arvostelu kohdistui kunnan toimintaan, ja uutisessa kuultiin laajasti myös kunnanjohtajaa. Uutisoinnissa ei vihjattu kenenkään syyllistyneen rikokseen. Valtuutettu kertoi jutussa kuntalaisten aikovan viedä mahdollisen maakaupan hallinto-oikeuteen. Päätoimittaja toteaa, että hallinto-oikeus ei ota kantaa rikosasioihin, vaan käsittelee valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. Lisäksi valtuutettu sanoi, että joukko kuntalaisista pohti tutkintapyynnön tekemistä poliisille. Päätoimittaja toteaa, että kuka vain voi tehdä tutkintapyynnön, ja pyyntö on vasta prosessin alku. Päätoimittajan tulkinnan mukaan mahdollinen tutkintapyyntö olisi tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin kohdistunut kunnan toimintaan, ei yksittäisiin tarjousten jättäjiin.
Kantelija viittaa jutussa haastatellun valtuutetun mielipiteeseen siitä, että toiminta täyttäisi korruption piirteet. Tämä oli valtuutetun näkemys asiaan ja se kirjattiin juttuun median normaalin seurannan perusteella. Toimituksen tiedossa ei päätoimittajan mukaan ole seikkoja, joiden vuoksi olisi syytä olettaa, että uutiseen haastatellulla valtuutetulla olisi henkilökohtainen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Päätoimittajan mukaan uutisessa nimeltä mainittu kunnanvaltuuston puheenjohtaja on merkittävän yhteiskunnallisen vallan käyttäjä. Maakauppoja oli valmistelemassa kunnanjohtaja. Valtuuston puheenjohtaja on valta-asemassa suhteessa kunnanjohtajaan, jolloin suhteessa oli mahdollinen eturistiriita. Näin ollen valtuutetun mielipide korruption kaltaisesta toiminnasta oli päätoimittajan mukaan perusteltua julkaista. Tässä valtuutetun arviointi kohdistui tavanomaiseen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan. Arviointi ei päätoimittajan näkemyksen mukaan kohdistunut valtuuston puheenjohtajan poikaan (kantelija) tai muihin ostajaehdokkaisiin.
Uutinen julkaistiin ennen kuin päätös kaupoista oli syntynyt. Julkaisu oli päätoimittajan mukaan perusteltua, sillä journalististen tiedotusvälineiden perustehtävä on nostaa esiin uutisia, ei vain tiedottaa päätöksistä. Tieto maakaupasta ja ostajaehdokkaiden nimet oli julkaistu myös kunnanhallituksen esityslistalla. Yle tarkasteli päätoimittajan mukaan uutisoinnissaan eri näkökulmia huolellisesti ja suhtautui uutisoinnissaan tietolähteisiin kriittisesti, eikä näin ollen rikkonut niiden osalta Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan näkemyksen mukaan uutisointi ei asettanut kantelijaa erittäin kielteiseen asemaan. Uutisessa esitetty kritiikki kohdistui ensisijaisesti kuntaan, jota edusti jutussa haastateltu kunnanjohtaja. Uutisoinnissa ei esitetty kantelijan toimineen väärin, vaan kauppaa vastustavat henkilöt esittivät mielipiteitään kunnan toiminnasta. Uutisessa kunnanjohtaja myös puolusti valtuuston puheenjohtajaa ja muita ostajaehdokkaita. Kun jutussa kerrottiin kuntalaisten katsovan, että kauppojen valmistelu voisi täyttää korruption määritelmän, kohdistui arvostelu päätoimittajan mukaan kunnanjohtajan toimintaan ja valmisteluvaltaan. Kunnanjohtaja sai uutisoinnissa selvästi enemmän näkyvyyttä kuin kunnan toimintaa arvostelevat näkemykset.
Päätoimittajan mukaan kuntalaiset ja kuntapäättäjät toivat uutisessa esiin näkemyksensä siitä, millaisilla ehdoilla kunta oli suunnitellut kauppoja ja miten ranta-alueen yleisen käytön jatkossa kävisi. Tonttikiistan ostajaehdokkaina nimeltä mainitun kunnanvaltuuston puheenjohtajan sekä muiden ostajaehdokkaiden näkemys tontin ostamisaikeista tuotiin jutussa jo julkaisuhetkellä esiin. Jutussa kerrottiin, että ostotarjouksessa kunnanjohtaja ”…toteaa, että kyseinen alue on ollut heidän käytössä yli neljäkymmentä vuotta. Hän perustelee kauppaa myös sillä, että alue on umpiperä, jonka kautta ei ole läpikulkua mihinkään. Muillakin ostajilla on samat perustelut”. Päätoimittajan mukaan lainauksen myötä samanaikaisen kuulemisen vaatimus toteutui kantelun kohteena olevassa jutussa.
Päätoimittajan mukaan uutisessa mainittiin nimeltä valtuuston puheenjohtaja tämän poliittisen aseman vuoksi. Päätoimittaja toteaa, että toimituksella on oikeus valita juttuunsa näkökulma sekä haastateltavat. Journalistin ohjeiden mukaan uutisen saa julkaista rajallistenkin tietojen perusteella, jolloin raportointia asioista ja tapahtumista on täydennettävä, kun uutta olennaista tietoa on saatavissa. Päätoimittajan mukaan Yle pyrki seuraamaan tapahtumia loppuun saakka.
Päätoimittajan mukaan uutisen kohteena olleen kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja häneen kytkeytyvän lähipiirin toimintaan voi kohdistua kriittistäkin julkisuutta, jota paikallisesti merkittävään valta-asemaan nähden voi odottaa siedettävän. Uutisella oli yhteiskunnallista merkitystä, sillä kantelijan isä oli kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja tällaisena merkittävän yhteiskunnallisen vallan käyttäjä. Jutussa haastatellun valtuutetun näkemys korruption kaltaisesta toiminnasta oli siis perusteltua myös julkaista. Uutisessa esitetty arviointi kohdistui tavanomaiseen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan. Päätoimittajan mukaan jutussa esitettiin poliitikon, ei toimituksen näkemyksiä asiasta.
Päätoimittajan mukaan Ylen uutisessa Kuhmoisten maakauppa-aikeista ei ollut oikaisua vaativia asiavirheitä, ja Yle on seurannut tapauksen etenemistä. Huhtikuun jälkeen aihetta jatkouutisoinnille ei syntynyt. Tonttikaupoista ei vielä kanteluvastauksen kirjoitushetkellä ollut syntynyt lopullista ratkaisua, joten toimitus seuraa yhä uutista. Päätoimittajan mukaan jutussa oli useampi lähde: ostotarjouksen tiedot ostajien omista näkökannoista, kunnanjohtajan laaja kommentointi ja kuntapoliitikon näkemys kontekstoituna uutisessa, ja uutisessa suhtauduttiin tietolähteisiin kriittisesti
Päätoimittajan mukaan uutisen maakauppa-aikeiden kritiikki kohdistui voimakkaasti kunnan toimiin. Kunnanjohtajaa kuultiin jutussa laajasti, ja kunnanjohtaja samalla puolusti ostajaehdokkaidenkin aikeita. Ostajaehdokkaiden näkökulma tuotiin esiin kantelun kohteena olevassa ensiuutisessa kertomalla, mitkä olivat heidän perusteensa maakaupalle ostotarjouksessa. Jatkouutisoinnin yhteydessä kantelija ja hänen isänsä kieltäytyivät haastattelusta.
Yle katsoo, että uutisessa Kuhmoisten maakauppa-aikeista ei rikottu Journalistin ohjeita.
Ratkaisu
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Yle julkaisi jutun Kuhmoisissa valmistellusta maakaupasta, jossa kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, tämän pojalle sekä kahdelle muulle naapuruston asukkaalle suunniteltiin myytävän maa-alueita heidän tonttiensa ja vesistön väliseltä ranta-alueelta. Suunnitelma herätti kuntalaisissa vastustusta muun muassa Kuhmoisten Facebook-ryhmässä. Eräs kunnanvaltuutettu kertoi jutussa, että joidenkin kuntalaisten mielestä kaupan valmistelussa täyttyi korruption määritelmä. Hänen mukaansa jotkut kuntalaiset harkitsivat asian viemistä hallinto-oikeuteen ja tutkintapyynnön tekemistä poliisille. Kunnanjohtaja puolusti maakauppoja. Juttu oli ensimmäinen kolmesta aihetta käsitelleestä jutusta, jotka Yle julkaisi yhden viikon sisällä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa esitetyt väitteet korruptiosta ja poliisille mahdollisesti tehtävästä tutkintapyynnöstä asettivat kantelijan eli puheenjohtajan pojan erittäin kielteiseen julkisuuteen, vaikka korruptioväitteet eivät olisi häneen suoraan kohdistuneetkaan. Yle siteerasi jutussa kantelijan näkemystä ostotarjouksen perusteluista. Tämä yksinään ei ollut riittävä tapa kuulla erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvaa. Neuvosto kuitenkin katsoo, että kantelijalle tarjottu mahdollisuus kommentoida asiaa myöhemmin viikolla julkaistussa jatkojutussa täytti jälkikäteisen kuulemisen vaatimuksen.
Lähdekritiikin pettämisestä tai siitä, että jutun lähteellä olisi ollut jutussa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, ei ole neuvostolle toimitetun aineiston perusteella näyttöä. Juttukokonaisuudessa oli haastateltu useita eri lähteitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi.