Kantelu 8.3.2024
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 8.12.2023 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on ”Mitä pidempään olin pois työelämästä, sitä enemmän kaikkea hyvää alkoi tapahtua”.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009993733.html
Juttu julkaistiin alun perin otsikolla Mieluummin työtön ja ingressi kuului seuraavasti: ”Alma Tuuva, 31, opiskeli korkeakoulussa, kunnes jätti sen kesken ja jäi vapaaehtoisesti työttömäksi. Hän ei ole ainoa, joka tekee niin – tai haluaisi tehdä.”
Kantelija on juttuun haastateltu sosiaalisen median vaikuttaja.
Kantelun mukaan jutun alkuperäinen otsikko ja ingressi antoivat ymmärtää, että kantelija olisi huvikseen lopettanut koulunkäynnin ja eläisi nykyään tekemättä mitään. Jutusta kuitenkin kävi ilmi, että hän on kuvataiteilija, kirjoittaa kirjaa ja tekee podcastia. Jutussa myös mainittiin, että hän oli joutunut lopettamaan opiskelun aikoinaan taloudellisista syistä, ei siis siksi, että halusi ryhtyä työttömäksi. Kantelun mukaan otsikko ja leipäteksti olivat siis keskenään ristiriidassa.
Kantelija kertoo saaneensa jutun jälkeen erittäin paljon kielteistä julkisuutta, ja myös hänen myöhemmät ulostulonsa mediassa, kuten osallistuminen Ylen Sinkut paljaana -ohjelmaan, luettiin tämän työttömyyslinssin läpi. Kantelijalle tuli tunne, että toimituksessa oli etukäteen päätetty tehdä juttu ideologisesta työttömästä, ja haastattelun jälkeen on viis veisattu siitä, että haastateltu ei oikeastaan edes ole työtön.
Kantelijan mukaan haastattelu tehtiin monta viikkoa ennen julkaisua, mutta juttu tuli ulos juuri ennen kuin eduskunnassa alettiin käydä läpi työttömiin kohdistuvia leikkauksia. Kantelun mukaan myös kantelija mainittiin eduskunnassa nimeltä, ja hänen sanottiin olevan käytännössä varas, ja tämä perustui Ilta-Sanomien juttuun. Kantelun mukaan juttu oli erittäin leimaava, ja se vaikuttaa kantelijaan vielä vuosia kaikilla elämän osa-alueilla kuten työnhaussa ja asunnon vuokraamisessa.
Kantelija oli lehteen yhteydessä 4.1.2024 ja vaati juttuun oikaisua vedoten siihen, että otsikossa oli virhe. Toimitus muutti otsikkoa ja ingressiä samana päivänä, mutta ei korjannut vahinkoa muilla tavoin. Kantelija kertoo ottaneensa toimitukseen yhteyttä vasta tammikuussa, koska silloin juttuun viitattiin paljon ja se nousi niin isoksi puheenaiheeksi, että hän koki väärien faktojen korjaamisen aiempaa tarpeellisemmaksi.
Neuvosto otti kantelun käsittelyyn otsikon ja ingressin katteen sekä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimisen näkökulmasta.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 17.9.2024
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan jutun idea oli kertoa työelämän ilmiöstä, jossa etenkin matalapalkka-aloilla työskentelevät nuoret aikuiset saattavat saada niin negatiivisia kokemuksia opiskelu- tai työelämästä, että he kokevat ainakin hetkellisesti työttömyyden houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Tästä aiheesta lehti halusi haastatella niin asiantuntijaa kuin kokemusasiantuntijaa.
Kantelija valittiin kokemusasiantuntijaksi, sillä hän oli kertonut omia kokemuksiaan ja näkemyksiään aiheesta niin sosiaalisessa mediassa kuin Yleisradion tv-ohjelmassakin, jonka ohjelmatiedot tulivat julki jo ennen haastattelun tekemistä.
Päätoimittaja huomauttaa, että Ilta-Sanomien jutussa kantelija itse kertoo tilanteestaan muun muassa lausein, joissa hän ”jättäytyi vapaaehtoisesti työttömäksi” ja ”huomasi, että hän oli paljon onnellisempi kuin aiemmin.” ”Työ- ja opiskeluelämä kahdeksasta neljään” ei jättänyt kantelijan kertoman mukaan ”ulkopuolisille asioille ja itsensä kehittämiselle aikaa”, ja pohdinnat johtivat lopulta siihen, että kantelija ”keskeytti opintonsa ja jättäytyi työttömäksi”. ”Mitä pidempään olin pois sieltä ja työelämästä, sitä enemmän kaikkea hyvää alkoi tapahtua mun elämässä”, kantelija kertoi jutussa.
Ilta-Sanomat korostaa, että kantelija itse tarkasti ja hyväksyi kyseiset kohdat ennen jutun julkaisemista. Lehti katsoo, että haastateltavan omien sitaattien ja näkemysten valossa kantelun kohteena olevat otsikko ja ingressi eivät antaneet virheellistä kuvaa kantelijan ajatuksista. Kantelija kertoi jutussa, miten paljon onnellisempi hän oli, kun hän jättäytyi vapaaehtoisesti työttömäksi. Eli mieluummin työtön, jos valita voi, päätoimittaja tulkitsee.
Juttu ilmestyi 8. joulukuuta 2023. Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija otti yhteyttä Ilta-Sanomiin kuitenkin vasta lähes kuukausi myöhemmin, ja vasta Yleisradion tv-ohjelman julkaisemisen jälkeen. Päätoimittaja toteaa kantelijaan kohdistuneen muun muassa sosiaalisessa mediassa voimakasta ja osin hyvin asiatontakin arvostelua, mikä on sosiaalisen median hyvin ikävä puoli. Kantelija toivoi, että jo jutun alussa voitaisiin tuoda selkeämmin esiin se, ettei hän ollut juuri sillä hetkellä vailla mitään työtä.
Päätoimittaja toteaa lehden harkinneen tuolloin asiaa perusteellisesti. Lehti ei nähnyt, että otsikossa oli varsinaista asiavirhettä, sillä otsikolle ja ingressille löytyi jutusta täysi kate. Päätoimittajan mukaan lehti ei myöskään luovuttanut toimituksellista valtaa toimituksen ulkopuolelle, mutta sisäisen pohdinnan jälkeen otsikkoa muutettiin inhimillisistä syistä.
Päätoimittajan mukaan kantelija itse on muilla kanavilla, esimerkiksi Sinkut paljaana -ohjelmassa ja Instagramissa tuonut vahvasti esiin työttömyyttä ja ns. tavallista palkkatyötä koskevia näkemyksiä, joiden nostamisesta otsikkotasolle hän on Ilta-Sanomien osalta kannellut. Hän on esimerkiksi korostanut Instagram-tilillään voivansa paremmin, kun on vapaaehtoisesti ”astunut palkkatyön ulkopuolelle” ja että työnteko ei ole ”velvollisuus”. Ilta-Sanomat katsoo, että jutun alkuperäinenkään otsikko – Mieluummin työtön – ei tehnyt millään lailla kantelijan edellä kuvatulle ajattelumaailmalle vääryyttä.
Päätoimittaja arvioi, että tarkoituksellinen jättäytyminen palkkatyön ulkopuolelle ja vapaaehtoisesti työttömäksi on tuonut mitä ilmeisemmin kantelijalle itselleen hyvinvointia. Demokratiassa hänellä on myös täysi oikeus mielipiteisiin, joissa hän kyseenalaistaa ylipäänsä ns. normaalin palkkatyön mielekkyyden ja arvostelee sitä. Tällaiset mielipiteet voivat kuitenkin herättää kummastusta ja keskustelua, varmasti hyvin ikäviäkin kommentteja. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineellä on vastuu jutusta, mutta tiedotusvälineellä ei voi olla vastuuta kaikista mahdollisista jutun herättämistä reaktioista. Tällainen vastuu johtaisi kestämättömään tilanteeseen.
Päätoimittaja toteaa johtopäätöksenä, että kantelija on sekä jutussa että muilla foorumeilla tuonut eri tavoin esiin olleensa vapaaehtoisesti työtön ja nauttineensa kyseisestä ajasta. Lisäksi hän oli itse hyväksynyt jutun ja jutussa käytetyt ilmaisut, joissa asiasta puhuttiin tavalla, joka ei jättänyt epäselvyyttä näkemyksistä. Siten Ilta-Sanomat katsoo, että alkuperäisessä otsikossa ja ingressissä ei ollut virhettä. Otsikkoa ja ingressiä kuitenkin muutettiin inhimillisistä syistä toimituksellisen puntaroinnin jälkeen, mihin tiedotusvälineellä on harkinnanvarainen oikeus. Päätoimittaja toteaa myös, että tämän jälkeenkin kantelija on sosiaalisessa mediassa jatkanut kommentointia tavalla, joka ei ole ollut ristiriidassa alkuperäisen otsikon kanssa.
Ilta-Sanomat katsoo, ettei se ole rikkonut Journalistin ohjeita.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Ilta-Sanomat julkaisi muun muassa sosiaalisen median vaikuttajana tunnetun henkilön haastattelun otsikolla Mieluummin työtön. Ingressissä kerrottiin hänen opiskelleen korkeakoulussa, kunnes hän jätti sen kesken ja jäi vapaaehtoisesti työttömäksi. Edelleen ingressissä todettiin, että ”hän ei ole ainoa joka tekee niin – tai haluaisi tehdä”. Myöhemmin haastateltu pyysi lehteä muuttamaan otsikointia, sillä hän ei ollut enää jutun teon aikaan työtön ja jutusta oli tullut hänelle kielteistä julkisuutta. Lehti muutti otsikointia.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun alkuperäisen otsikon ja ingressin saattoi ymmärtää niin, että haastateltu olisi ollut jutun julkaisun aikaan edelleen omasta halustaan työtön. Itse jutusta kuitenkin ilmeni, ettei hän ollut sitä enää, vaan työllisti itsensä omilla projekteillaan.
Neuvoston vakiintuneen linjan mukaan otsikon ja ingressin ei tarvitse muodostaa tyhjentävää kuvausta jutusta. Neuvosto katsoo, että tässä tapauksessa alkuperäiselle otsikolle ja ingressille löytyi jutusta riittävä kate. Juttu kertoi haastatellun elämänvalinnoista, ja siitä kävi ilmi, että otsikkoon ja ingressiin poimittu vapaaehtoinen työttömyys oli ollut yksi jakso hänen elämässään.
Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, ettei lehti olisi pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Alma Onali, Margareta Salonen, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.