Kantelu 15.9.2012
Kantelija on HavsVidden -nimisen hotellin toimitusjohtaja. Kantelu kohdistuu 1.9.2012 Ålandstidningenissä julkaistuihin juttuihin Personalflykt från lyxhotell (etusivu), Personalkris skakar Havsvidden (sisäsivu ja verkkosivu) sekä 5.9.2012 julkaistuun pääkirjoitukseen Journalistik kan inte bara handla om det som är bra. Lehti julkaisi 4.9.2012 myös jutun Anställda försvarar sin chef ja 5.9.2012 kantelijan mielipidekirjoituksen (insändare) Vi har ingen personalkris. Verkkojutustaan Ålandstidningen julkaisi uuden version Både ris och ros för hotelledning. Se on päivätty 1.9.2012 eli samalle päivälle kuin ensimmäinenkin versio.
Kantelun mukaan juttujen (1.9.2012) otsikot eivät pidä paikkaansa, vaan tilanne on päinvastainen – kaikki työpaikat on täytetty pätevällä henkilökunnalla. Toista juttua (4.9.2012), jossa henkilökunta kumoaa ensimmäisen jutun tiedot, ei ole kantelijan pyynnöstä huolimatta julkaistu verkossa.
Kantelun mukaan useimmat lukevat ainoastaan verkkojutun. Siinä ei ole kuultu toista osapuolta. Kantelijan mukaan päätoimittaja myönsi puhelimessa, että otsikko ei ollut korrekti, mutta ei tehnyt mitään asialle. Kantelija kysyy myös, onko asiallista, että päätoimittaja vastaa hänen mielipidekirjoitukseensa pääkirjoituksessa.
Kantelun mukaan lehti ”teloittaa julmasti” hotellipäällikön, mutta saako niin tehdä? Kantelija kertoo myös kysyneensä artikkelien tarkoitusta, mutta ei ole saanut vastausta. Puhelimessa päätoimittaja on kantelijan mukaan sanonut, että Havsviddenistä on kirjoitettu niin paljon positiivista, että piti kirjoittaa jotakin negatiivistakin. Siitä huolimatta pitäisi kantelijan mielestä pysyä totuudessa.
Ålandstidningenin vastaukset 25.10.2012 ja 3.4.2013
Päätoimittaja Niklas Lampi vastaa, että Havsvidden on Ahvenanmaan mittakaavassa iso hotelli ja merkittävä työnantaja. Osana Ahvenanmaan julkikuvaa se markkinoi aktiivisesti itseään, ja siitä puhutaan. Siksi muutoksilla hotellin toiminnassa on yleistä merkitystä. Samoin hotellin toimitusjohtaja ja hotellipäällikkö ovat päätoimittajan mukaan julkisia persoonia asemansa ja vastuualueensa vuoksi.
Ålandstidningen on kirjoittanut aiemmin paljon hotellin toiminnasta. Lehden syksyllä saamien tietojen mukaan iso osa henkilökunnasta oli lopettanut, ja syyksi oli päätoimittajan mukaan paljastunut huono työilmapiiri ja ongelmat johdossa. Lehti tarkisti tiedot useista, toisistaan riippumattomista lähteistä, ja syynä monien työntekijöiden lopettamiseen oli tyytymättömyys johtoon.
Juttukokonaisuudessa oli kolme osaa. Lähteet kommentoivat päätoimittajan mukaan tyytymättömyyttään hotellin johtoon nimettöminä, mutta osa esiintyi myös omalla nimellään. Hotellin toimitusjohtaja ja hotellipäällikkö saivat myös kommentoida asiaa ja kertoa omat näkökulmansa, joille annettiin runsaasti tilaa. Kriittinen juttuosuus oli päätoimittajan mukaan jopa lyhyempi (363 sanaa) kuin osuus, jossa hotellin johto sai torjua arvostelun (442 sanaa). Tämän ansiosta kokonaisuus oli päätoimittajan mukaan mitä suurimmassa määrin tasapainoinen ja toi esiin kaikki seikat. Lisäksi lehti julkaisi 4.9.2012 jutun, jossa jututettiin hotellin työntekijöitä.
Juttujen otsikot olivat päätoimittajan mielestä virheettömät ja vastasivat todellisuutta sekä juttujen sisältöä. Niin moni työntekijä oli lähtenyt hotellista työilmapiirin ja johdon vuoksi, että sanat ”pako” ja ”kriisi” pitivät paikkansa.
Ålandstidning ei julkaise verkkosivuillaan kaikkea sitä materiaalia, mikä julkaistaan paperilehdessä. Tämä on päätoimittajan mukaan lehden linja, ja näin toimittiin tässäkin tapauksessa. Se ei kuitenkaan muuta millään lailla verkkosivujen tasapuolista raportointia – lyhennetyssä jutussa kuultiin myös hotellin johtoa. Reportaasi, joka julkaistiin 4.9.2012 (Anställda försvarar sin chef), oli seurantajuttu Havsviddenistä. Sitä ei julkaistu verkkosivuilla, mutta tämä ei vaikuta tasapuolisuuteen eikä sillä ole merkitystä lehdistöetiikan kannalta.
Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että verkkoversiossa hotellin johtoa ei olisi kuultu, ei pidä paikkaansa. Hotellipäällikköä kuultiin verkkojutussa. Koska verkossa julkaistaan lyhennettyjä versioita, sekä kritiikki että kommentit olivat päätoimittajan mukaan lyhyempiä kuin paperilehdessä. Molempia osapuolia joka tapauksessa kuultiin.
Päätoimittaja Lampi sanoo olevan tavanomaista, että artikkeleita, ajankohtaisia keskusteluja ja mielipidekirjoituksia kommentoidaan pääkirjoitussivulla – sitä vartenhan ne ovat olemassa.
Hotellipäällikkö vastaa hotellin jokapäiväisestä toiminnasta. Siksi päätoimittajan mukaan on luonnollista, että hän vastasi kritiikkiin, joka lisäksi enimmäkseen kohdistui hänen johtamiseensa. Hotellipäällikkönä hän toimii julkisessa tehtävässä. Päätoimittaja kiistää ”teloituksen”. Kyse oli siitä, että kritisoitu henkilö sai vastata väitteisiin..
Päätoimittajalta kysyttiin valmisteluvaiheessa vielä seuraavat kysymykset: 1) Onko ÅT vaihtanut alkuperäisen verkkouutisen toiseen juttuun kertomatta siitä lukijoille tai JSN:lle ja miksi? ja 2) Kohteliko ÅT kantelijan lähettämää ja lehden julkaisemaa tekstiä vastineena?
Päätoimittaja Lampi vahvisti lehden muuttaneen verkossa olevaa tekstiä. Uusi versio tuo esiin vielä alkuperäistäkin selkeämmin molemmat puolet. Muutos tehtiin osapuolten käymän uuden keskustelun jälkeen. Koska tämä tapahtui päätoimittajan mukaan paljon myöhemmin kuin hän oli lähettänyt vastauksensa neuvostolle, hän ei tullut edes ajatelleeksi, että siitä pitäisi ilmoittaa JSN:lle. Lammin mielestä asiasisältö ei muuttunut (I sak har ändringen enligt min bedömning inte ändrat något.).
Päätoimittaja Lampi vastasi kysymykseen vastineesta, että kantelija lähetti kirjoituksensa lehdelle, joka julkaisi sen.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. (JO 8). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Julkisen sanan neuvosto pitää Ålandstidningenin toimintaa painetussa lehdessä hyvän journalistisen tavan mukaisena. Lehdessä 1.9.2012 julkaistun jutun kritiikki kohdistui erittäin kielteisenä kantelijan edustaman yrityksen johtoon. Kantelija ja hotellipäällikkö saivat kuitenkin vastata kritiikkiin samanaikaisesti. Lehti julkaisi muutama päivä myöhemmin kantelijan mielipidekirjoituksen ja jutun, jossa yrityksen muu henkilökunta puolusti johtoaan. Koska kyse ei ollut omasta kannanotosta eli vastineesta, saattoi lehden pääkirjoituksessa käsitellä vapaasti samaa aihetta.
Julkisen sanan neuvosto ei sen sijaan pidä kohtuullisena Ålandstidningenin toimintaa verkossa. Siellä julkaistu lyhennetty versio painetusta uutisesta kohdistui erittäin kielteisenä yritykseen ja sen johtoon. Esimerkiksi voi nostaa hotellipäällikköön kohdistuvan sitaatin: ”Hon behandlar personal pä ett kränkande sätt. — Jobba och håll käften var känslan man fick” (Hän kohtelee henkilökuntaa loukkaavalla tavalla — Tee työsi ja pidä turpasi kiinni oli tunne, joka siellä syntyi). Verkkoversio oli typistetty. Siinä ei julkaistu lainkaan henkilökunnan puolustuspuhetta eikä toimitusjohtajan mielipidekirjoitusta. Tästä syystä neuvosto katsoo, että lehti ei verkossa toteuttanut samanaikaista kuulemista riittävän hyvin eikä jälkikäteistä lainkaan.
Neuvosto kiinnittää vielä huomiota siihen, että verkossa ollut juttu vaihdettiin noin kaksi kuukautta myöhemmin uuteen versioon harhaanjohtavalla tavalla. Uudessa ja vanhassa versiossa on sama päiväys, 1.9.2012. Lukijalle olisi kuulunut kertoa, että toimitus oli editoinut näin perusteellisesti verkossa olevaa juttua ja vaihtanut sen otsikon.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ålandstidningen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.