2790/SL/99

Vapauttava

Vasabladetin uutisessa kerrottiin kahdesta vaasalaisesta henkilöstä, jotka olivat menneet Kosovon albaanien vapaaehtoisarmeijan UCK.n palvelukseen palkkasotilaiksi. Neuvoston mielestä kantelijan henkilöllisyys ei paljastunut jutusta ulkopuolisille. Julkaistut seikat eivät myöskään kuuluneet kantelijan yksityiselämän suojan piiriin, koska kantelija on kertonut samoista asioista jo aikaisemmin Aftonbladetille. Jutussa oli vain yksi virhe, jonka lehti tarjoutui oikaisemaan niin, ettei kantelijan henkilöllisyys olisi paljastunut. Tätä mahdollisuutta kantelija ei kuitenkaan halunnut käyttää. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUVasabladet julkaisi 22.5.1999 artikkelin, jossa kerrottiin kahdesta ruotsalaisesta Kosovossa taistelleesta vapaaehtoisesta. Uutisen otsikkona oli ”Vaasalaisesta tuli UCK:n palkkasotilas / Entinen vaasalainen tappelee UCK:n puolesta”. Artikkeli perustui Aftonbladetissa julkaistuun juttuun, ja artikkelissa toistettiin Aftonbladetin jutussa ollut virhe siitä, että kantelija ei olisi edes suorittanut varusmiespalvelusta Ruotsissa, vaan hän olisi saanut koulutuksensa Tukholman kaduilla. Kantelija on suorittanut varusmiespalveluksen, ja hän on elänyt aivan normaalia elämää, eikä ole ollut mikään ”häirikkö”. Hän ei ole myöskään ollut palkkasotilas sanan varsinaisessa merkityksessä, koska hän auttoi kanssaihmisiään vapaaehtoisesti ilman taloudellista korvausta. Vasabladet ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista, eikä lehti tarkistanut tietojen paikkansa pitävyyttä kantelijalta. Kantelijalle tarjottiin vastinemahdollisuutta, mutta kantelija ei halunnut asialle enempää julkisuutta.Kantelijan mielestä hänestä on annettu jutussa kielteinen kuva, mikä on heikentänyt hänen työnsaantimahdollisuuksiaan Vaasassa. Vaikka jutussa mainittiin vain kantelijan etunimi, hänet on helposti tunnistettu, mikä on vaikeuttanut kantelijan työnsaantia.LEHDEN VASTAUSVasabladetin päätoimittaja Maj-Britt Höglund toteaa vastauksessaan, että teksti oli normaalia uutistekstiä, jossa kerrotuista henkilöistä käytettiin nimiä ”Pelle” ja ”Kim”.Julkaisupäivän iltana Vasabladetin toimitukseen otti yhteyttä Kimiksi esittäytynyt henkilö vaatien maineensa puhdistamista ja taloudellista kompensaatiota. Kyseiselle henkilölle tarjottiin välittömästi mahdollisuutta vastineeseen joko hänen itsensä laatimana tai haastattelun muodossa. Kantelija viittaa kantelussaan siihen, että ruotsalainen lehti Aftonbladet antoi omasta aloitteestaan kantelijalle taloudellista korvausta. Päätoimittaja Höglundin Aftonbladetilta saamien tietojen mukaan kyseinen korvaus oli varsin vaatimaton ja koski sitä, että lehti kustansi kantelijan matkan Kosovosta takaisin Ruotsiin. Tätä ennen Ruotsin viranomaiset olivat todenneet, että he eivät ole vastuussa Ruotsin kansalaisesta, joka vapaaehtoisesti lähtee ulkomaille toimiakseen palkkasotilaana. Kantelija väittää, että hänen lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ovat tunnistaneet hänet uutisen ”Kimiksi”. Päätoimittaja Höglund toteaa, että kantelijan lähipiiri on jo ollut tietoinen kantelijan asiasta ja ovat sen vuoksi pystyneet toteamaan, kuka tekstissä mainittu ”Kim” on. Suurelle enemmistölle Vasabladetin lukijoista ”Kimin” henkilöllisyys ei kuitenkaan paljastu uutisen perusteella.RATKAISUKantelija yksilöidään uutisessa ruotsalaiseksi Vaasassa asuvaksi mieheksi, jota jutussa kutsutaan nimellä Kim. Miehen kerrotaan työskennelleen baarinhoitajana esikaupungin kapakassa, minkä lisäksi jutussa mainitaan, että miehellä on lapsi. Neuvoston mielestä kantelijan henkilöllisyys ei paljastunut jutusta muille kuin kantelijan lähipiirille, jotka muutenkin olivat tietoisia asiasta.Julkaistut seikat eivät myöskään kuuluneet kantelijan yksityiselämän suojan piiriin, koska kantelija oli kertonut samoista asioista jo aikaisemmin Aftonbladetille, jonka artikkeliin Vasabladetin juttu perustui. Jutussa oli vain yksi virhe, jonka lehti tarjoutui oikaisemaan niin, ettei kantelijan henkilöllisyys olisi paljastunut. Tätä mahdollisuutta kantelija ei kuitenkaan halunnut käyttää. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Vasabladet ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.——————————————————————————–KLAGANVasabladet publicerade den 22.5.1999 en artikel, som berättade om två svenskar som kämpat som frivilliga i Kosovo. Rubriken för artikeln löd: ”Vasabor blev legosoldater för UCK/Ex-Vasabor slåss för UCK”.Artikeln baserade sig på en intervju som hade publicerats i Aftonbladet och i artikeln upprepades den felaktiga uppgiften om att klaganden inte ens hade gjort värnplikten i Sverige utan att han skulle ha fått sin träning på Stockholms gator. Klaganden har gjort sin värnplikt och han har levt ett helt normalt liv och inte varit någon ” störing”. Han har inte heller varit legosoldat i ordets egentliga mening, eftersom han hjälpt sina medmänniskor frivilligt utan ekonomisk ersättning.Vasabladet hade inte varit i kontakt med klaganden innan artikeln publicerades och tidningen kontrollerade inte heller med klaganden om uppgifterna höll streck. Klaganden erbjöds möjlighet till genmäle men klaganden ville inte ha ytterligare offentlighet åt saken.Klaganden anser att man har gett en negativ bild av honom i artikeln, vilket har försvagat hans möjligheter att få arbete i Vasa. Fastän endast hans förnamn nämndes i artikeln, så är klaganden lätt att känna igen, vilket har försvårat klagandens möjligheter att erhålla arbete.TIDNINGENS SVARVasabladets chefredaktör Maj-Britt Höglund konstaterar i sitt svar, att texten var en normal nyhetstext, där man om de ovannämnda personerna använde namnen ”Pelle” och ”Kim”. Publiceringsdagens kväll kontaktades Vasabladets redaktion av en person som presenterade sig som Kim, med krav på upprättelse och ekonomisk kompensation. Den ifrågavarande personen erbjöds omedelbart möjlighet till genmäle, antingen som insändare eller i form av en intervju.Klaganden hänvisar i sin klagan till att den svenska tidningen Aftonbladet på eget initiativ gav honom ekonomisk ersättning. Enligt de uppgifter chefredaktör Höglund fått från Aftonbladet var den ifrågavarande ersättningen synnerligen anspråkslös och innefattade det att tidningen bekostade klagandens hemresa från Kosovo till Sverige. Före det hade de svenska myndigheterna konstaterat att de inte är ansvariga för en svensk medborgare som frivilligt reser utomlands för att verka som legosoldat.Klaganden påstår att personer i hans närmaste krets har känt igen honom som ”Kim” i artikeln. Chefredaktör Höglund konstaterar att klagandens närmiljö redan varit medveten om klagandens förehavanden och därför kunnat konstatera vem ”Kim” i texten är. För den stora majoriteten av Vasabladets läsare har ”Kims” identitet inte avslöjats på basen av artikeln.AVGÖRANDEKlaganden omnämns i nyheten som en svensk man bosatt i Vasa, och han kallas i artikeln ”Kim”. Mannen uppges ha arbetat som bartender på en krog i en förstad, dessutom nämns det i artikeln att mannen har ett barn. Nämnden anser att klagandens identitet inte har avslöjats för andra än klagandens närmiljö, vilken även annars var medveten om saken.De omständigheter, som publicerats har inte heller hört till det som omfattas av privatlivets skydd, eftersom klaganden hade berättat samma saker redan tidigare för Aftonbladet, vars artikel Vasabladets nyhet baserades på. I artikeln fanns endast ett fel som tidningen erbjöd sig att korrigera så att klagandens identitet inte skulle ha röjts. Denna möjlighet ville klaganden ändå inte utnyttja.På dessa grunder anser Opinionsnämnden för massmedier att Vasabladet inte har brutit mot god journalistisk sed.