KANTELUJakobstads Tidning julkaisi 8.12.1998 artikkelin, jossa uutisoitiin lentomatkalla sattunut kuolemantapaus otsikolla ”Död på flyget var från J:stad”. Artikkelin ingressissä kerrottiin, että 34-vuotias pietarsaarelainen Mika Pettersson sai surmansa lennolla Bangkokista Budapestiin. Lennolla kuollut matkustaja oli artikkelin mukaan ollut vakava turvallisuusriski. Kuollut matkustaja mainittiin nimeltä, minkä lisäksi artikkelin yhteydessä julkaistiin valokuva vainajan passista.Kantelija on vainajan isä, ja hänen mielestään nimen, kuvan ja muiden henkilötietojen julkaiseminen on tapahtunut hyvin loukkaavasti ja perusteettomasti parhaaseen juorutyyliin. Kirjoitus toimi alkusysäyksenä ja mallina muille kirjoituksille. Kirjoituksessa ei ollut mitään todistettavissa olevia tietoja siitä, mitä todella tapahtui ko. lennolla. Vainajan isänä kantelija voi todistaa, että Mika Pettersson ei ollut koskaan riidanhaluinen tai väkivaltarikollinen.Mika Pettersson kuoli lennolla, eikä hänellä näin ollen ole mitään mahdollisuuksia puolustautua, joten julkaiseminen oli perusteetonta, kohtuutonta ja epäeettistä. Vainaja ei myöskään voi aiheuttaa mitään uhkaa yhteiskunnalle tai lentomatkustajille, joten julkaisemiselle ei ollut myöskään yleistä tarvetta. Vallinneissa olosuhteissa julkaisemista ei voida pitää oikeutettuna, vaikka kaikki artikkelissa olisi ollut totta. Mika Pettersson ei myöskään ollut julkisuuden henkilö.LEHDEN VASTAUSJakobstads Tidningin päätoimittaja Lars hedman kertoo, että henkilökunnan todistuksen mukaan Pettersson oli käyttäytynyt lennolla väkivaltaisesti yrittäen mm. avata matkustamon ovea, lyöden lentäjää ja rettelöiden matkustajien kanssa. Hänen todettiin olevan niin suuri turvallisuusriski, että hän sai rauhoittavan ruiskeen matkustajana olleelta lääkäriltä. Petterssonille tuli hengitysvaikeuksia, ja kone joutui laskeutumaan Istanbuliin, jossa Pettersson todettiin kuolleeksi. Tapahtuma sai suuren huomion suomalaisessa, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä lehdistössä. Jakobstads Tidning kirjoitti tapauksesta ensimmäisen kerran 8.12.1998. Artikkeli perustui STT:n välittämään tietoon sekä Petterssonin tunteneiden Pietarsaarelaisten henkilöiden kontaktointiin. Saman päivän lehdessä oli myös Finnairin turvallisuuspäällikön haastattelu. Kuvat välitti Lehtikuva. 13.12.1998 lehti julkaisi Petterssonin kuvalla varustetun negrologin, johon vainajan ystävät toimittivat tekstin ja kuvat.Pettersson oli Jakobstads Tidningenin jakelualueella tunnettu henkilö sekä kehonrakennusurheilijana että liikemiehenä. Kun uutinen Bangkokin lennon tapahtumista levisi valtakunnan median kautta, Pietarsaaressa tuli yleiseen tietoisuuteen, että kyseessä oli juuri Mika Pettersson. Hienotunteisuuden vuoksi sekä välttääkseen huhujen leviämistä ja spekulaatioita miehen henkilöllisyydestä, lehti päätti julkaista Petterssonin nimen. Lehti pitäytyi suoran asiallisessa linjassa ja perusti uutisointinsa yksinomaan lentohenkilökunnan silminnäkijätodistuksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Lehti kirjoitti, että hän ”käyttäytyi väkivaltaisesti”. Toisin kuin kantelija väittää, lehti ei kirjoittanut, että Pettersson olisi ollut ”riidanhaluinen” tai ”väkivaltarikollinen”.Lehden mielestä lentoturvallisuudesta keskusteleminen on tärkeää, ja lehti tarkensi keskustelua tällä paikallisella näkökulmalla. Lehti ei ole mielestään rikkonut hyvää journalistista tapaa vaan lehti on välittänyt tosiasioita tärkeässä yhteiskuntakeskustelussa ottaen huomioon paikalliset mittasuhteet valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävässä uutisessa.RATKAISUJulkisen sanan neuvosto haluaa korostaa pidättyvyyden merkitystä uhrien nimien julkaisemisessa. Tämä merkitsee myös sitä, että uhrin yksityiselämää koskevia tietoja ei pidä julkaista tarpeettomasti. Neuvoston mielestä rikoksen tai onnettomuuden uhrin nimet tulisi julkaista vain, jos nimen julkaisemisella on huomattavaa yleistä merkitystä esimerkiksi uhrin aseman johdosta. Myös tavallinen kansalainen voi joutua julkisuuden piiriin, jos hän on osallisena tapahtumassa, jolla on huomattavaa yleistä merkitystä tai merkittävää muuta uutisarvoa. Toisaalta pelkästään onnettomuuden tai väkivallanteon poikkeuksellisuus, erikoinen luonne tms. syy ei yksinään riitä perusteeksi uhrin nimen kertomiselle. Tässä tapauksessa henkilö syyllistyi lennolla tekoon, jolla on ollut yleistä merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Toimintansa seurauksena hän syystä tai toisesta menehtyi saatuaan rauhoittavan ruiskeen. Jakobstads Tidning uutisoi tapahtuman mainiten myös surmansa saaneen nimen. Neuvoston mielestä nimen julkistaminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Pettersson oli, vaikkakin tavallisena kansalaisena, osallisena tapahtumassa, jolla on huomattavaa yleistä merkitystä ja muuta uutisarvoa. Uhri oli paikkakunnalla tunnistettavissa, ja nimen julkaisemisella vältettiin huhujen leviämistä sekä spekulaatioita miehen henkilöllisyydestä.Tapahtumasta uutisoiminen kuului luontevasti paikkakunnan tapahtumia seuraavan lehden tehtäviin, eikä uutisointi neuvoston mielestä ollut Petterssonia leimaavaa tai sensaationhakuista. Lehti pitäytyi asiallisessa linjassa ja perusti uutisointinsa yksinomaan lentohenkilökunnan silminnäkijätodistuksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Jakobstads Tidning tässä asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa. KLAGANJakobstads Tidning publicerade den 8.12.1998 en artikel om ett dödsfall under en flygresa under rubriken ”Död på flyget var från J:stad”. I artikelns ingress uppgavs att 34-årige Mika Petterson från Jakobstad avled under en flygresa från Bangkok till Budapest. Passageraren, som dött under flygresan hade enligt artikeln varit en allvarlig säkerhetsrisk. Den döde passageraren nämndes vid namn och dessutom publicerades i anslutning till artikeln en bild av den avlidnes pass.Klaganden är den avlidnes far och han anser att publiceringen av namnet, bilden och personuppgifterna har skett på ett mycket kränkande och omotiverat sätt i bästa skvallerstil. Artikeln utlöste också andra skriverier och fungerade som mall för dem. I artikeln fanns inga bevisade uppgifter om vad som egentligen hände på det ifrågavarande flyget. Den avlidnes far kan intyga att Mika Pettersson aldrig varit en bråkstake eller en våldsbrottsling. Mika Pettersson dog under flygturen och han har därmed ingen möjlighet att försvara sig, varför publiceringen var omotiverad, oskälig och oetisk. Den avlidne kan inte utgöra något hot mot samhället eller flygpassagerare, varför det inte heller fanns något allmänt behov för publiceringen. Under rådande omständigheter kan man inte betrakta en publicering som berättigad, fastän allt i artikeln skulle vara sant. Mika Pettersson var inte heller en offentlig person. TIDNINGENS SVARJakobstads Tidnings chefredaktör Lars Hedman uppger att enligt personalens vittnesmål hade Pettersson betett sig våldsamt under flygningen och bland annat försökt öppna kabindörren, slagit till piloten och trakasserat medpassagerarna. Han ansågs vara en såpass stor säkerhetsrisk att han fick en lugnande spruta av en läkare bland passagerarna. Pettersson fick problem med andningen och planet tvingades landa i Istanbul, varvid Pettersson konstaterades vara död. Händelsen fick stor uppmärksamhet i finländsk, nordisk och internationell press.Jakobstads Tidning skrev om fallet för första gången den 8.12.1998. Artikeln baserade sig på information som förmedlats av Finska Notisbyrån samt kontakter med personer i Jakobstad som kände Pettersson. I samma dags tidning ingick också en intervju med Finnairs säkerhetschef. Bilderna förmedlades av Lehtikuva. Den 13.12.1998 publicerade tidningen en nekrolog med bild av Mika Pettersson, texten skrevs av den avlidnes vänner och de levererade också bilderna. Pettersson var en känd person inom Jakobstads Tidnings spridningsområde både som kroppsbyggnadsidrottare och som affärsman. När nyheten om händelsen på planet från Bangkok spreds via riksmedierna blev det allmän kännedom i Jakobstad att det handlade om just Mika Pettersson. Av finkänslighet och för att undvika ryktesspridning och spekulationer om mannens identitet, beslöt tidningen att publicera Petterssons namn. Tidningen höll sig till en strikt saklig linje och baserade sin rapportering enbart på flygpersonalens ögonvittnesskildringar och expertkommentarer. Tidningen skrev att han ”betett sig våldsamt”. Till skillnad från vad klaganden påstår skrev tidningen inte att Pettersson skulle har varit en ”bråkstake” eller ”våldsbrottsling ”.Tidningen anser att diskussionen om flygsäkerheten är viktig och fokuserade debatten på den med den lokala synvinkeln. Tidningen anser sig inte ha brutit mot god pressetisk sed utan tidningen har förmedlat fakta i en viktig samhällsdiskussion med beaktandet av de lokala dimensionerna i en nyhet som haft riksomfattande och internationell betydelse. AVGÖRANDEOpinionsnämnden för massmedier vill betona betydelsen av återhållsamhet vid publicering av namn på offer. Det innebär också att man inte i onödan skall publicera uppgifter om offrets privatliv. Nämnden anser att namn på offer för brott eller olyckor skall publiceras bara om publiceringen av namnet har avsevärd allmän betydelse till exempel med anledning av offrets ställning. Också en vanlig medborgare kan hamna inom offentlighetens krets om han är delaktig i ett skeende som har stor allmän betydelse eller betydande annat nyhetsvärde. Å andra sidan är inte enbart det ovanliga eller den speciella karaktären i en olycka eller våldshandling ett tillräckligt skäl för att uppge namnet på offret.I detta fall gjorde sig personen under en flygning skyldig till en gärning som har haft allmän betydelse för flygsäkerheten. Som en följd av sin handling omkom han av någon orsak, efter att ha fått en lugnande injektion. Jakobstads Tidning rapporterade om händelsen och nämnde också den avlidnes namn. Nämnden anser att publiceringen av namnet inte bryter mot god journalistisk sed. Pettersson hade, fastän som en vanlig medborgare, varit delaktig i en händelse som hade avsevärd allmän betydelse och betydande övrigt nyhetsvärde. Offret kunde identifieras på orten och genom att publicera namnet kunde man undvika ryktespridning och spekulationer om mannens identitet.Att rapportera om händelsen hörde på ett naturligt sätt till de uppgifter som en tidning som bevakar lokala händelser har. Rapporteringen var enligt nämnden inte sensationsinriktat eller kränkande för Pettersson. Tidningen höll sig till en saklig linje och baserade sin rapportering enbart på flygpersonalens ögonvittnesskildringar.Därför anser Opinionsnämnden för massmedier att Jakobstads Tidning i denna fråga inte har brutit mot god journalistisk sed.
Meny