Kantelu 21.10.2023
Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisen näköislehdessään 18.10.2023 julkaiseman jutun Israelin isku sairaalaan Gazassa on surmannut ainakin 500 ihmistä oikaisuun. Lehti julkaisi asiasta jatkojutun 20.10.2023 Sairaalan pihalla Gazassa räjähti, mutta mikä?
Kantelija pitää jatkojuttua riittämättömänä oikaisuna alkuperäiseen juttuun: lehti ei korjannut terroristijärjestö Hamasin tiedotteeseen perustunutta juttuaan tavalla, joka olisi oikaissut asian yhtä vahvasti kuin väärä tieto oli uutisoitu. Kantelun mukaan 75 prosenttia ihmisistä lukee vain otsikot, ja jatkojutun otsikon olisikin pitänyt olla esimerkiksi muodossa ”Israelin sairaalaiskuksi väitetty isku onkin Gazasta”.
Kantelun mukaan jatkojuttu oli kirjoitettu tavalla, joka osoitti paljon suurempaa epävarmuutta Israelin syyttömyydestä verrattuna siihen, että alkuperäinen uutinen esitti iskun täydellisesti Israelin syyksi. Kantelija katsoo, että kaikella tiedolla pari päivää myöhemmin oli mahdollista sanoa, että Israel ei ollut iskun takana, ja asiasta oli paljon tietoa, vaikka kyse olikin sotatapahtumista, joissa on aina epävarmuutta.
Kantelijan mukaan kyseessä oli merkittävä päivän ykkösuutinen, johon ottivat kantaa sekä Suomen kansanedustajat että europarlamentaarikot. Kantelija viittaa viestipalvelu X:ssä jaettuun sanomalehtisitaattiin todetessaan, että Keskisuomalaisen olisi tullut tehdä oikaisu samalla tavalla kuin BBC teki.
Kantelijan mukaan jo keskiviikkona 18.10.2023 oli niin varteenotettavia epäilyksiä ja tietoa ainakin X:ssä luotettavilta lähteiltä, että jo torstaina 19.10.2023 olisi pitänyt olla uutinen, että sairaalaiskusta kerrotut tiedot eivät olleet varmuudella luotettavia.
Kantelija viittaa kahteen kansanedustaja Pekka Toverin julkaisuun X:ssä 18.10.2023, jolloin oli jo vahvoja epäilyjä tiedon luotettavuudesta. Kantelija tuo esille, että Hamas on terroristijärjestö ja kysyy, eikö laatulehdillä pitäisi olla ymmärrys asiasta, kuten Toverilla. Lisäksi kantelija toteaa, että määritelmä terroristijärjestöstä on EU:n vahvistama.
Päätoimittajan vastaus 15.3.2024 ja varapäätoimittajan täydennys 10.4.2024
Keskisuomalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan mukaan kantelija on ilmeisesti ajatellut 20.10.2023 julkaistun uutisen (Sairaalan pihalla Gazassa räjähti, mutta mikä?)kaksi päivää aiemmin julkaistun uutisen oikaisuksi. Kantelija ei ole huomioinut sitä, että 19.10.2023 Keskisuomalaisen ulkomaansivu käsitteli pelkästään Gazan tapahtumia. Kyseisellä sivulla julkaistiin pääjuttuna STT:n uutinen Israel sallii avustuskuljetukset Egyptin kautta Gazaan sekä kainalojuttuna uutinen Suomalaisia on edelleen jumissa Gazassa.
Päätoimittaja toteaa, että 19.10.2023 julkaistussa pääjutussa todettiin jo ingressissä seuraavasti: ”Presidentti Bidenin mukaan Gazassa sairaalaan osui ’terroristiryhmän harhateille joutunut raketti’. Hamas puolestaan syyttää iskusta Israelia.” Kyseinen juttu käsitteli laajasti eri lähteisiin nojaten todisteita, jotka osoittivat Israelin syyttömyyttä sairaalaiskuun ja Hamasin todennäköistä osuutta tapahtuneeseen.
Päätoimittajan mukaan 20.10.2023 julkaistussa STT:n uutisessa Sairaalan pihalla Gazassa räjähti, mutta mikä? käsiteltiin Gazan tilannetta tuoden esille tuoreimpia tietoja siitä, millaista informaatiosotaa Israelin ja terroristijärjestö Hamasin välillä käydään. Esimerkkinä informaatiosodan eri muodoista jutussa käsiteltiin edellä mainittua sairaalaiskua.
Päätoimittaja kertoo, että kantelija oli keskiviikkona 18.10.2023 kello 21.33 lähettänyt toimituksen sähköpostiin ([email protected]) viestin pyytäen disinformaation korjaamista huomisessa lehdessä. Lehden verkkodeskin toimittaja oli vastannut kantelijalle jo seitsemän minuutin kuluttua kiittäen palautteesta ja ilmoittaen, että aiheesta on lisää uutisointia huomisen lehdessä. Jostain syystä kantelija on jättänyt huomioimatta tämän seuraavana päivänä (19.10.2023) julkaistun koko sivun juttukokonaisuuden, vaikka toimittaja hänelle vastauksessaan kertoi siitä jo ennakkoon.
Keskisuomalaisen näköislehti on painetun sanomalehden identtinen vastine. Päätoimittaja kertoo, että lehden painaminen alkaa kello 21.30, minkä jälkeen myöskään näköislehteä ei päivitetä muuta kuin hyvin poikkeuksellisissa ennalta suunnitelluissa tilanteissa, kuten vaali-iltoina. Tästä syystä aamulla painetussa lehdessä julkaistuihin uutisiin on voinut yön aikana tulla olennaisia uusia tietoja. Näiltä osin tilaajia palvelee parhaiten verkon kaiken aikaa päivittyvä uutistarjonta, päätoimittaja toteaa.
Päätoimittajan mukaan olennaiset asiavirheet korjataan Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä ja niin, että korjaukset tavoittavat mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Lehti on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että korjauksen huomioarvo on suhteutettu virheen vakavuuteen. Pienet nimivirheet voidaan päätoimittajan mukaan oikaista lyhyellä maininnalla, mutta jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, asiasta julkaistaan kokonaan uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Näin on päätoimittajan mukaan tehty myös kantelijan esille nostamassa tapauksessa, heti seuraavan päivän lehdessä ja itse asiassa jo aikaisemmin verkkolehdessä.
Päätoimittaja katsoo, että sotatapahtumien uutisointi on haasteellista, koska osapuolet pyrkivät ja pystyvät yhä moninaisimmin keinoin välittämään omia näkemyksiään ja jopa suoranaisia valheita. Lehti pyrkii aina varmistamaan tiedot useista, toisistaan riippumattomista lähteistä, ja erityisesti oman tuotannon osalta tähän käytetään runsaasti aikaa.
Päätoimittaja toteaa, että kantelussa mainitut uutiset ovat STT:n tuotantoa. Suomalaisessa mediakentässä STT:llä on hyvä maine luotettavana uutistoimistona. Silti myös STT:n uutiset luetaan huolellisesti lehden toimituksessa ennen julkaisua. STT:n jutuissa on harvoin virheitä, mutta jos näin on tapahtunut, STT on oma-aloitteisesti lähettänyt oikaisun tai muutoin korjannut virheellisen tiedon, kuten tässäkin tapauksessa.
Näillä perusteilla päätoimittaja katsoo, että lehti on toiminut hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Julkisen sanan neuvoston pyynnöstä Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen täydensi päätoimittajan vastausta täsmentäen, että printtilehden painoaikataulun takia 18.10. lehden ulkomaansivuilla julkaistun uutisen materiaalina pystyttiin käyttämään STT:n uutissähkeistä ainoastaan niitä, jotka oli julkaistu 17.10. kello 20.29, 20.37 ja 20.50.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
[…]
Keskisuomalainen julkaisi näköislehdessään kahden uutistoimiston tietoihin perustuvan jutun, jonka mukaan Israel oli tehnyt iskun sairaalaan Gazassa ja ainakin 500 ihmistä oli kuollut iskussa. Tieto Israelin osallisuudesta tapahtumiin kyseenalaistettiin eri uutislähteissä jutun julkaisupäivänä. Seuraavana päivänä lehti julkaisi printissä ensimmäisen jatkojutun. Toinen jatkojuttu julkaistiin kahden päivän kuluttua alkuperäisestä jutusta. Jatkojutuissa kyseenalaistettiin aiemmin esitetyt tiedot, ja jatkojutut julkaistiin myös verkossa.
Neuvosto toteaa, että kyseessä oli kehittyvä uutistilanne, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää, ja että uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Neuvosto katsoo, että lehti esitti näkemyksen Israelin syyllisyydestä varmana tietona, joka perustui Gazan hallinnon tiedotteeseen. Kuitenkin jo varhain jutun julkaisupäivän aikana ilmeni tietoa, jossa laajasti kyseenalaistettiin Israelin osallisuus sairaalaiskuun.
Neuvosto katsoo, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka oli jutun otsikon ja näkökulman kannalta keskeinen. Vaikka lehti täydensi raportointiaan, kun uutta tietoa oli saatavissa, lehti ei kuitenkaan julkaissut asiavirhettä koskevaa korjausta, eikä jatkojutuissaan viitannut alkuperäiseen juttuunsa yksilöiden sen sisältämää virhettä. Neuvosto huomauttaa, että korjatessaan asiavirheitä jatkojutulla tiedotusvälineiden tulisi tehdä lukijalle selväksi, mikä virhe on kyseessä ja missä jutussa se on alun perin julkaistu.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Sanna Mattila, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Anna Ovaska, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Riku Väisänen.
Päätöstä on korjattu 18.4.2024 klo 16.12. Inkeri Pasanen on Keskisuomalaisen, ei Aamulehden varapäätoimittaja.