Kantelu 14.4.2021
Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin nettisivuillaan 8.4. ja painetussa versiossaan 9.4.2021 julkaisemaan juttuun ”Vi måste lära våra söner att inte trakassera, våldta och mörda kvinnor”.
https://www.hbl.fi/artikel/vi-maste-lara-vara-soner-att-inte-trakassera-valdta-och-morda-kvin nor/
Kantelun mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että Englannissa 97 prosenttia kaikista naisista olisi joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kantelun mukaan oikea luku on 71 prosenttia. Kantelija viittasi tuoreeseen tutkimukseen, jossa on todettu myös, että kun tarkastellaan Yhdistyneen Kuningaskunnan 18 – 24-vuotiaiden naisten ikäryhmää, häirintää kokeneiden osuus nousee 86 prosenttiin, ei 97 prosenttiin, kuten jutun korjauksessa väitetään. Kantelija huomautti korjauspyynnössään lehteä myös siitä, että tutkimus koski koko Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ei pelkästään Englantia.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei ole vastannut kantelijalle ja korjasi juttuaan vasta saatuaan tietää kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta viisi kuukautta korjauspyynnön jälkeen
Päätoimittajan vastaus 20.9.2021
Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kantelun kohteena oleva teksti oli tyypillinen kolumni, jossa kirjoittaja esitti oman mielipiteensä laajemmasta ilmiöstä. Kolumnissa esitettiin näkemyksen tueksi tekstissä useita esimerkinomaisia lukuja ja tietoja.
Päätoimittajan mukaan alkuperäisessä kolumnissa kerrottiin, että 97 prosenttia englantilaisista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää. Luku perustui englantilaiseen kyselytutkimukseen, josta useat kansainväliset mediat uutisoivat. (https://www.unwomenuk.org/site/wp-content/uploads/2021/03/APPG-UN-Women-Sexual-H arassment-Report_Updated.pdf).
Päätoimittajan mukaan tieto oli kolumniin alun perin poimittu Open Access Government -sivustolta, joka kertoo tutkimuksesta edelleen nimenomaan otsikolla “Research finds that 97% of women in the UK have been sexuyally harassed” .(https://www.openaccessgovernment.org/97-of-women-in-the-uk/105940/)
Päätoimittaja toteaa, että JSN:n käsittelyynottopäätöksen jälkeen lehti on käynyt läpi tutkimusta tarkemmin ja on nyt oikaissut asian sekä verkkosivuillaan että painetussa lehdessä.
Hufvudstadsbladet myöntää, että luvussa sekä yllämainitussa otsikossa on ollut epätarkkuus siltä osin, että uutisoitu luku on koskenut 18 – 24-vuotiaiden ikäluokkaa eikä kaikkia englantilaisia naisia. Kolumnista puuttui siis alun perin viittaus ko. ikäluokkaan tai vastaava tarkennus.
Päätoimittaja toteaa, että kyselytutkimuksen mukaan tämän ikäluokan nuorista naisista 86 prosenttia kertoi aktiivisesti kohdanneensa seksuaalista häirintää ja vain kolme prosenttia ei muistanut koskaan kokeneensa mitään häirintää. 97 prosenttia nuorista naisista on siis joko kokenut häirintää tai ei ainakaan sano, ettei ole kokenut sitä.
Päätoimittajan mukaan monet kansainväliset mediat uutisoivat 97 prosentin osuudesta tuoreeltaan. Vaikka osa tutkimuksesta uutisoinneista tiedotusvälineistä on sittemmin korjannut alkuperäisen luvun 97 prosentista 86 prosenttiin, ei 97 prosenttia sellaisenaan voi tämän ikäluokan osalta pitää yksiselitteisesti vääränä tai virheellisenä lukuna, koska ainoastaan kolme prosenttia katsoo yksiselitteisesti, ettei ole tullut häirityksi.
Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittaja ei alun perin kiinnittänyt huomiota ikäluokkarajaukseen kirjoittaessaan 97 prosentista, mitä HBL ei edelleenkään ikäluokan osalta pidä virheellisenä. Kolumnissa ei keskitytty ko. tutkimuksen läpikäymiseen vaan muun argumentaation tueksi kerrottiin joitakin esimerkkejä korkeista häirintäluvuista.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Hufvudstadsbladet julkaisi netissä ja printtiversiossaan kolumnin, jossa väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista olisi kokenut seksuaalista häirintää. Kantelija huomasi, että lehden tieto perustui vastikään julkaistuun tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää oli kuitenkin kokenut 71 prosenttia kaikista 18 – 55+ -ikäisistä naisista Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, eikä pelkästään Englannissa. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttujaan ennen kuin se sai tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta yli viisi kuukautta kantelijan korjauspyynnön jälkeen.
Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet käsitteli kolumnissaan yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Kolumnissa oli kuitenkin olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista oli kokenut seksuaalista häirintää, kun oikea määrä oli 71 prosenttia. Olennainen asiavirhe oli seurausta siitä, että lehti ei ollut tarkistanut tietojaan alkuperäisestä lähteestä. Neuvosto pitää jutussa epätarkkuutena termien Englanti ja englantilaiset käyttämistä, kun tarkoitetaan Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja sen kansalaisia. Kyseessä oli kuitenkin kolumni, jossa kielenkäyttö on vapaampaa, eikä asiassa ollut sekaantumisen mahdollisuutta.
Neuvosto huomauttaa, että lehti olisi voinut korjata olennaisen asiavirheen heti saatuaan kantelijalta sähköpostitse korjauspyynnön. Viesti oli selkeäsanainen ja siinä pyydettiin virheen korjaamista viipymättä. Korjauspyyntö oli lähetetty sekä päätoimittajalle että jutun kirjoittaneelle toimittajalle.
Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet ei korjannut juttujaan Journalistin ohjeen 20 mukaisesti. Korjaus viipyi liian pitkään ja menetti siksi myös huomioarvonsa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisu tehty:
29.9.2021
Ratkaisun tekivät:
Kyösti Karvonen (1. varapuheenjohtaja), Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt