Kantelu 10.9.2020
Kantelu kohdistuu Vasabladetin 29.6.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Ann-Sofie fick covid-19 – ”Jag vill inte att folk ska vara rädda för mig bara för att jag varit sjuk”” sekä lehden seuraavana päivänä paperilehdessään julkaisemaan juttuversioon ”Ann-Sofie insjuknade i covid-19” ja etusivun nostoon ”Skrämmande att viruset slår so olika”.
Kantelija on jutussa nimettömänä esiintynyt koronapotilas, jonka sairastumisesta alkuperäinen juttuversio pääosin kertoi. Kuvaus perustui kantelijan ystävän haastatteluun.
Kantelijan mukaan Vasabladet julkaisi jutun ilman hänen suostumustaan ja rikkoi näin hyvää journalistista tapaa. Vaikka kantelijan ystävä kertoi jutussa myös omista koronaoireistaan, suurin osa jutusta keskittyi kantelijaan ja hänen taudinkuvaansa.
Jutussa kerrottiin, että kantelija oli maannut hengityskoneessa kesäkuun puolivälistä lähtien ja että vaikeimmallaan hän liikkui elämän ja kuoleman rajamailla. Siitä kävi myös ilmi, että kantelija asuu Ruotsissa mutta on kotoisin Pohjanmaalta. Lisäksi jutussa kerrottiin yksityiskohtia siitä, missä kantelija on oleskellut ja missä sairaaloissa häntä on hoidettu. Kantelun mukaan yksityiskohtia oli paljon, ja lukijoille kerrottiin muun muassa, että kantelijan sisko työskentelee lääkärinä. Lehti jopa kertoi yksityisviesteistä, jotka kantelija oli lähettänyt jutussa haastatellulle ystävälleen.
Kantelun mukaan jutussa oli myös useita asiavirheitä: Siinä muun muassa sanottiin, että kantelija oli julkaisuhetkellä toipumassa ja että hänen toivottiin pääsevän pian hengityskoneesta. Tämä ei kantelun mukaan pitänyt paikkaansa. Jutun julkaisuhetkellä kantelijan infektioarvot olivat nousussa, eivätkä lääkärit tienneet, selviytyisikö hän. Myöskään väite siitä, että kantelija kärsisi kissa-allergiasta, ei kantelun mukaan pitänyt paikkaansa.
Koska kantelija oli jutun julkaisuhetkellä nukutettuna, hänellä itsellään ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia hyväksyä jutun julkaisua, eikä myöskään kantelijan perhe ollut tietoinen jutusta. Kantelun mukaan lehti ei ollut yhteydessä muihin kuin jutussa haastateltuun tuttavaan, eikä se siten voinut tarkistaa tämän kertomien tietojen paikkansapitävyyttä. Jos kantelijalta tai hänen perheeltään olisi kysytty, he olisivat kantelun mukaan kieltäneet jutun julkaisun.
Lehti ei julkaissut kantelijan nimeä vaan viittasi häneen ”Pohjanmaalta kotoisin olevana ystävänä”. Kantelija kuitenkin katsoo, että hänen taustastaan ja taudinkuvastaan kerrottiin jutussa niin paljon, ettei hänen anonymiteettiään suojattu riittävästi. Kantelija oli mielestään jutusta tunnistettavissa erityisesti siksi, että hänen tuttavansa esiintyi jutussa nimellään ja kuvallaan. Kantelija arvioi olevansa pohjalaispiireissä helposti tunnistettavissa kertomuksesta. Samaan aikaan, kun Vasabladetin juttu ilmestyi, siihen haastateltu tuttava julkaisi aiheesta laajalle levinneen Facebook-päivityksen, jossa oli kantelijan nimi ja kuva.
Aiheen arka- ja yksityisluontoisuuden vuoksi kantelija katsoo, että lehden olisi pitänyt varmistaa, oliko kantelijan perhe tietoinen jutun julkaisemisesta. Haastattelun lukeminen lehdestä tuli heille shokkina samaan aikaan, kun kantelija taisteli hengestään sairaalassa.
Samana iltana, jona kantelun kohteena oleva juttu julkaistiin verkossa, yksi kantelijan ystävistä tiedusteli lehdeltä sähköpostitse, oliko kantelijan läheisiin oltu yhteydessä ennen jutun julkaisua. Seuraavana päivänä jutun kirjoittanut toimittaja otti yhteyttä kantelijan veljeen, joka toivoi, että kaikki kantelijaa koskevat yksityiskohdat poistettaisiin jutusta. Lehti päivitti nettijuttuaan 30. kesäkuulta kello 15 ja poisti siitä kaikki kantelijaan liittyvät kohdat. Siihen mennessä juttu oli ollut verkossa 19 tunnin ajan ja sitä oli jaettu useita kertoja Facebookissa.
Toivuttuaan siinä määrin, että sai tietää perheeltään jutusta, kantelija oli yhteydessä lehteen ja kertoi, ettei olisi hyväksynyt jutun julkaisua. Kantelun mukaan päätoimittaja pahoitteli tapahtunutta ja sanoi, että moni asia olisi voitu tehdä toisin, mutta tehtyä ei valitettavasti saisi tekemättömäksi. Lehti ei kuitenkaan myöntänyt julkisesti virhettään, ja kantelija toivoi oikaisua, jossa olisi kerrottu, että juttu oli julkaistu ilman kantelijan suostumusta.
Kantelun mukaan lehti rikkoi ensinnäkin Journalistin ohjetta 20, jonka mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Kantelija perustelee asiaa sillä, että vaikka lehti sai tietää aikaisessa vaiheessa, ettei kantelijan perhe hyväksynyt julkaisua, juttua korjattiin vasta seuraavana päivänä kello 15. Nettijutussa kerrottiin, että juttua oli päivitetty ja että sen näkökulma oli muuttunut. Kantelijan mielestä lehden olisi kuitenkin pitänyt kertoa selvemmin, että juttua oli muokattu, koska se oli julkaistu ilman kantelijan suostumusta. Paperilehdessä ei kantelijan tietojen mukaan julkaistu lainkaan oikaisua.
Kantelun mukaan lehti rikkoi myös Journalistin ohjetta 27, jonka mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluontoisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Kantelija perustelee asiaa sillä, ettei lehti millään lailla varmistanut, että hänen perheensä hyväksyisi julkaisun tai että jutussa esitetyt tiedot pitäisivät paikkansa. Lehti toimi tietoisesti, sillä jutussa nimenomaan todettiin, että kantelijasta käytettiin ilmausta ”pohjalainen ystävä”, koska tämä oli nukutettuna eikä voinut ottaa kantaa siihen, halusiko esiintyä jutussa. Vaikkei kantelijan nimeä mainittu jutussa, käytännössä hän ei mielestään esiintynyt siinä anonyymina.
Kantelija on liittänyt kanteluunsa Vasabladetin päätoimittajan kanssa käymänsä sähköpostikeskustelun.
Kantelussa mainittujen Journalistin ohjeiden lisäksi neuvosto on lisännyt siihen ohjeiden kohdan 28, koska kantelun on tulkittu kohdistuvan keskeisesti myös siihen.
Päätoimittajan vastaus 26.11.2020
Vastauksessaan Vasabladetin varapäätoimittaja ja vastaava julkaisija Nina Dahlbäck pahoittelee, että lehden julkaisema juttu oli tullut kantelijalle järkytyksenä. Vaikka lehti ei katso, että se olisi rikkonut Journalistin ohjeita 20 ja 27, se olisi päätoimittajan mukaan voinut olla harkitsevaisempi ennen jutun julkaisua ja jättää alkuperäisestä jutusta pois osan kantelijaa koskevista yksityiskohdista.
Juttu kirjoitettiin kesäkuussa 2020, johon mennessä Vasabladet oli julkaissut vain vähän juttuja pohjalaisia koskettavista koronatartunnoista. Jutun julkaisuhetkellä Pohjanmaalla oli ollut kaikkiaan noin 60 vahvistettua koronatapausta (kun kantelun vastaushetkellä marraskuun 2020 lopussa luku oli lähemmäs 1100). Osa pohjalaisista, kuten muistakin suomalaisista, koki päätoimittajan mukaan jonkinlaista epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Samaan aikaan väitettiin, ettei korona ole ”tavallista influenssaa pahempi”. Siten aiheella oli päätoimittajan mukaan yhteiskunnallista merkitystä: oli tärkeää kertoa pohjalaisille lukijoille, että korona on vakava sairaus, joka voi koskettaa ketä tahansa.
Lehti haastatteli koronavirukseen sairastunutta henkilöä, joka ilmaisi huolensa koronaan niin ikään sairastuneesta ystävästään. Koska sairaalaan joutunutta ystävää ei voitu tavoittaa, lehti päätti viitata häneen nimettömänä ja kutsua häntä ”Pohjanmaalta kotoisin olevaksi ystäväksi”, kuten jutusta kävi ilmi.
Kantelijan ystävä oli kertonut tämän sairaudesta sosiaalisessa mediassa jo ennen kuin Vasabladet julkaisi aiheesta juttunsa. Tämä kävi ilmi jutun lopusta. Päätoimittaja huomauttaa, että siten kantelijan lähimmän ystäväpiirin on täytynyt tietää, että hän oli sairastunut koronaan, mutta suuri yleisö ei voinut häntä tunnistaa. Pohjanmaalla on noin 180 000 asukasta ja 15 kuntaa ja tuhannet pohjalaiset asuvat, työskentelevät tai opiskelevat Ruotsissa tai heillä on siellä sukulaisia tai ystäviä. Suuri yleisö ei siten voinut tunnistaa kantelijaa jutun perusteella.
Kantelusta käy ilmi, että kantelijan ystävä kirjoitti päivityksiä yksityisellä Facebook-tilillään samana päivänä, jona Vasabladet julkaisi juttunsa. Samassa yhteydessä hän ilmaisi olevansa huolissaan kantelijasta ja mainitsi myös hänen nimensä ja julkaisi hänen kuvansa. Päätoimittaja toteaa, että Vasabladetia ei voida asettaa vastuuseen siitä, mitä yksityishenkilö julkaisee yksityisellä Facebook-tilillään. Tämä on kantelijan, hänen ystävänsä ja niiden sosiaalisen median foorumien välinen asia, joissa viestit julkaistiin.
Kantelussa todetaan, että lehti ei ottanut yhteyttä kantelijan sukulaisiin. Se pitää päätoimittajan mukaan paikkansa. Kuka sukulaisista olisi voinut ”antaa luvan” julkaisuun, hän kysyy vastauksessaan. Lehdellä ei ollut tiedossaan, kuka on kantelijan lähin omainen. Tämä on päätoimittajan mukaan myös toissijaista, koska omaiset eivät voi antaa lupaa täysi-ikäisen henkilön sairautta koskevien tietojen julkaisemiseen. Siksi kantelija anonymisoitiin jutussa.
Jälkikäteen on päätoimittajan mukaan selvää, että juttu olisi voitu tehdä toisella tavoin ja toisesta näkökulmasta. Hän myöntää, että juttu keskittyi liiaksi kantelijaan, vaikka siihen oli haastateltu tämän ystävää. Osa jutussa esitetyistä tiedoista olisi päätoimittajan mukaan pitänyt jättää pois. Lehden tarkoituksena ei ollut kuitenkaan vahingoittaa ketään. Tämän vuoksi vastaava päätoimittaja on pyytänyt kantelijalta anteeksi.
Samalla juttua tulee kuitenkin tarkastella päätoimittajan mukaan oikeassa kontekstissaan: haastateltava oli huolissaan ystävästään sellaisessa pandemian vaiheessa, jossa koronaan liittyi enemmän epävarmuutta kuin tänä päivänä. Toimittaja välitti haastateltavansa kertomuksen ja anonymisoi kantelijan.
Toimittaja otti yhteyttä kantelijan perheenjäseneen jutun julkaisua seuranneena päivänä eli 30. kesäkuuta ja keskusteli tämän kanssa jutun sisällöstä. Tämä johti siihen, että nettijuttu kirjoitettiin uudelleen toisesta näkökulmasta. Tämä käy ilmi muokatun jutun lopusta, jossa todetaan: Päivitetty 30.6.2019 [sic.] kello 15 – Jutun näkökulma muuttunut.
Kantelijan perheenjäsen ei osoittanut jutusta olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt korjata. Sen sijaan hän pyysi toimittajalle lähettämässään tekstiviestissä, ettei kantelijaa mainittaisi lainkaan jutussa, jos se uudelleenkirjoitettaisiin. Sisäisen keskustelun jälkeen toimitus päätti toteuttaa toiveen ja poisti jutusta kaiken kantelijaa koskevan. Tuolloin juttu oli jo julkaistu paperilehdessä.
Kun kantelija oli elokuun lopussa toipunut ja pystyi itse ottamaan yhteyttä lehteen, pyysi vastaava päätoimittaja anteeksi jutun julkaisusta kantelijalle aiheutunutta mielipahaa. Tätä seuranneessa sähköpostinvaihdossa kantelija ei vaatinut olennaisten asiavirheiden oikaisemista, vaikka kantelussa viitataan Journalistin ohjeeseen 20, jonka mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä. Lehti sai vasta Julkisen sanan neuvostolle tehdyn kantelun myötä tietoonsa, että kantelija olisi toivonut lehden julkaisevan korjauksen, jossa se olisi kertonut julkaisseensa jutun alun perin ilman kantelijan lupaa.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Vasabladet julkaisi netissä ja painetussa lehdessään jutun, joka kertoi kahdesta koronaan sairastuneesta ystävyksestä. Itse lievillä oireilla taudista selvinnyt haastateltava kertoi jutussa koronan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään, joka oli ollut tuolloin jo viikkoja nukutettuna hengityskoneessa. Jutussa kuvattiin erittäin yksityiskohtaisesti, kuinka ystävän sairaus oli edennyt ja missä häntä oli hoidettu. Lisäksi jutussa kerrottiin muitakin yksityiskohtia kantelijan terveydestä ja taustasta. Potilaan kerrottiin pahimmillaan häilyneen elämän ja kuoleman rajamailla.
Jutusta Julkisen sanan neuvostolle kannelleen ystävän sairaskertomus oli alkuperäisessä juttuversiossa pääroolissa, mutta hän esiintyi siinä nimettömänä, koska lehti ei ollut voinut pyytää julkaisulle asianomaisen suostumusta. Myöhemmin lehti poisti perheenjäsenen toiveesta kaikki kantelijaa koskevat osuudet jutusta, ja se kirjoitettiin kokonaan uudelleen toisesta näkökulmasta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri ja yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että henkilökohtaiset terveystiedot kuuluvat lähtökohtaisesti yksityisyyden suojan piiriin, mikä tiedotusvälineiden tulisi huomioida myös tartuntatauteja käsitellessään. Lisäksi Journalistin ohjeet edellyttävät, että sairaustapauksista uutisoitaessa on noudatettava hienotunteisuutta.
Neuvosto arvioi, että kantelija oli jutusta tuttavapiirinsä tunnistettavissa, ja siten julkaisu saattoi laajentaa niiden ihmisten joukkoa, jotka tiesivät kantelijan sairastumisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista.
Neuvosto toteaa, että kantelijan sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että hänen tarinansa kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumusta. Vaikka pandemian inhimillisten seurausten kuvaaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, tässä tapauksessa kyse oli tavallisesta kansalaisesta eikä hänen yksityiselämäänsä kuuluvien tietojen julkaisemista voinut perustella yleisellä tiedonintressillä.
Poistamalla kantelijaa koskevat osuudet nettijutustaan lehti pyrki noudattamaan kantelijan perheenjäsenen toivetta. Kantelija itse on sittemmin toivonut, että lehti olisi julkaissut korjauksen, jossa se olisi kertonut julkaisseensa alkuperäisen juttuversion ilman kantelijan suostumusta. Suostumuksen puuttuminen ei kuitenkaan ole asiavirhe, eikä jutussa ollut muitakaan virheitä, joista lehti olisi saanut korjauspyynnön. Siksi lehdellä ei ollut syytä julkaista erillistä korjausta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vasabladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 28, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.