6474/SL/17

Langettava

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 6.2.2017 

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 27.1.2017 kanteen, jossa on ollut uutisotsikko ”Vaimo sairastui syöpään” sekä lehden juttuun ”Kunnasten rankka vuosi”. 

Kantelijan mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiska-lehden numerossa 4/2017 päivää aiemmin. Uutinen oli ollut myös kansiuutisena.

Kantelija kertoo, että Seiska oli haastatellut Kaj Kunnasta, joka kertoo omasta aiemmasta aivoinfarktistaan sekä vaimonsa tuoreesta syöpädiagnoosista sekä tuntemuksistaan tilanteessa.

Ilta-Sanomien juttu julkaistiin kansiuutisena heti seuraavana päivänä, kantelija toteaa. Jutussa on haastateltu Kaj Kunnasta, joka kertoo samat tiedot kuin Seiskan jutussa päivää aiemmin. Ilta-Sanomien juttu on sisällöltään täysin identtinen Seiskan jutun kanssa.

Kantelija toteaa, että Ilta-Sanomat on julkaissut jutun kansiuutisena, mutta minkäänlaista lähdeviittausta ei ole esitetty kannessa, jutun otsikossa tai ingressissä. Vain artikkelin leipätekstissä on mainittu Seiskan kertoneen asiasta ensimmäisenä. Kantelijan mukaan on selvää, ettei tämänkaltainen lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla tai lööpillä.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on luonnollisesti varsin tietoinen lähdeviittausten merkityksestä. Lähdeviittauksia koskevia JSN-ratkaisujakin on annettu lukuisia, myös Ilta-Sanomista.

Kantelijan mukaan mitään merkittävää omaa sisältöä Ilta-Sanomien jutussa ei ole. Juttuun on haastateltu Kaj Kunnasta samaan tapaan kuin Seiskassa, mutta jutun idea, sisältö ja uutiskärki ovat samat kuin Seiskalla edellisenä päivänä.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on JSN:n ratkaisukäytännön valossa rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Kantelija mainitsee vastaavina aiempina tapauksina muun muassa JSN:n ratkaisut 3569/SL/05, 3952/SL/08, 4476/SL/10, 4604/SL/11, 4605/SL/11 ja 5192/SL/13 sekä 5765/SL/15.

Ilta-Sanomien vastaus 4.4.2017

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan Ilta-Sanomien etusivun uutinen ja artikkeli käsittelivät tunnettua televisiokasvoa, urheiluselostaja Kaj Kunnasta. Kunnas on viime aikoina kertonut avoimesti eri tiedotusvälineille henkilökohtaisesta elämästään. Kunnas on saanut aivoinfarktin, ja talvella paljastui, että hänen vaimollaan on syöpä. Tästä kertoi ensimmäisenä tiedotusvälineenä Seiska, minkä myös Ilta-Sanomat on tuonut selvästi esiin jutussaan.

Päätoimittaja korostaa, että ihmisen terveydentilasta raportoiminen on aina herkkä asia. Lehti ei ole julkaissut uutista ennen kuin se on varmistanut, että uutinen pitää paikkansa. Lehti on päätoimittajan mukaan toiminut JO 10:n mukaisesti. Ilta-Sanomien toimittaja tavoitti Kunnaksen ja haastatteli häntä juttua varten. Haastattelussa Kunnas vahvisti tiedot puolisonsa syövästi ja kertoi myös lisätietoja uutiseen liittyen.

Päätoimittajan mukaan jutun sisältö tai haastateltavien kommentit eivät ole identtisiä Seiskan jutun kanssa. Jutussa ei ole yhtään sitaattia tai suoraa lainausta Seiskan jutusta. Kunnas on kertonut Ilta-Sanomille myös tietoja, joita ei ole Seiskan jutussa. Ilta-Sanomien selvittämää tietoa on esimerkiksi tieto siitä, miten Kunnaksen puolison syöpä havaittiin.

Juttu tehtiin ensin verkkojulkaisuun, ja sitä laajennettiin seuraavan päivän painettuun lehteen, päätoimittaja kertoo. Printtijutussa ja päivää aiemmin verkossa olleessa jutussa mainitaan, että asiasta kertoi ensimmäisenä Seiska tai että asiasta uutisoi Seiska. Verkossa on linkki Seiskan verkkojuttuun. Päätoimittajan mukaan lähdeviittaus on selvä ja täysin riittävä. 

Päätoimittaja toteaa myös, että Ilta-Sanomien mukaan kantelussa esitetty väite, että Seiska olisi tullut mainita jutun otsikossa tai ingressissä tai etusivun otsikossa, on virheellinen. Seiskan nostaminen otsikkoon olisi kahdestakin syystä ollut väärin: 1) Jutussa ei siteerata Seiskaa. 2) Jutussa kerrotaan myös asioita, joita Seiskan juttu ei edes mainitse ja jotka perustuvat Ilta-Sanomien omaan toimitukselliseen uutistiedonhankintaan.

Päätoimittajan mukaan sitä ei voi, eikä saa, rajoittaa, miten tiedotusvälineet löytävät tai valitsevat julkaistavat uutisaiheet. Tiedotusvälineiden uutisoinnin ja ideoiden löytämisen taikka käytön vapautta ei ole rajoitettu, eikä myöskään pidä rajoittaa suoraan tai välillisesti. Tiedotusvälineiden uutiskärkien valintaa ei myöskään ole rajoitettu, eikä sitä voida rajoittaa.

Päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tiedotusvälineen uutisen, etusivun tai niiden otsikoiden sisältö ratkaistaan toimituksellisin perustein. Tiedotusvälineen päätösvaltaa ei voi myöskään perustaa toisen tiedotusvälineen vaatimuksiin, koska kyseistä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Koska uutisoinnin tai erilaisten uutistiedonlähteiden käytön vapautta ei ole rajoitettu, ei myöskään voida edellyttää ehdotonta tai pitkälle menevää säätelyä siitä, miten tiedotusvälineen tulee tehdä lähdeviittauksensa. 

Päätoimittajan mukaan kotimaisen vapaan lehdistön toimintakeinoja ei tulisi miltään osin kohtuuttomasti tai epäreilusti rajoittaa. Tämä koskee myös vapaata uutislähteiden ja ideoiden käyttöä sekä uutiskärkien valintaa varsinkin, jos uutisella on käytännössä vain yksi olennainen uutiskärki.

Päätoimittaja mainitsee uudelleen, että Seiska on mainittu uutistiedon lähteenä jutussa. Juttu ja etusivun uutinen perustuivat Ilta-Sanomien omaan toimitukselliseen työhön ja tiedonhankintaan mukaan lukien tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja täydentäminen. Artikkelissa kerrotaan myös näkökulmia, joita Seiskassa ei ole. Seiskan jutun rooli rajoittuu uutisen idean, päätoimittaja toteaa. 

Päätoimittaja pyytää JSN:ää pohtimaan kantelua syvällisesti ja aiemmista JSN-päätöksistä riippumatta. Tapauksessa on hänen mukaansa kyse kahdesta isosta toimitukselliseen työhön ja toimintavapauteen liittyvästä periaatteesta, joihin päätoimittaja pyytää JSN:ää kiinnittämään huomiota: 

1. Mitä vaikutuksia vapaalle ja monipuoliselle kotimaisele tiedonvälitykselle olisi sillä, jos uutisen, asian tai uutistapahtuman omistusoikeus olisi vain yhdellä tiedotusvälineellä? Voisiko esimerkiksi urheiluselostaja Kaj Kunnaksen vaimon syöpä kuulua uutisena vain ja ainoastaan Seiskalle?

Päätoimittajan mukaan seurauksena olisi lehdistön vapauden rajoitus ja yleisön tiedonsaannin rajoittuminen. Päivittäin tiedotusvälineet tarttuvat aiheisiin, joista joku toinen tiedotusväline Suomessa tai maailmalla on kertonut ensin. Kotimaiset tiedotusvälineet seuraavat toisiaan ja muita tiedotusvälineitä. Myös näin tiedotusvälineet pääsevät uusien uutisaiheiden äärelle. Niissä maissa, joissa on vapaa lehdistö, ei tunneta omistusoikeutta uutiseen tai uutistapahtumaan. Myöskään Suomessa muut tiedotusvälineet eivät sitä edellytä. Tekijänoikeussuojan ja muiden aineettomien oikeuksien noudattamista toki edellytetään, mutta ne eivät sellaisenaan suojaa ideaa tai uutiskärkeä.

Jos tiedotusväline omalla työllään tarkistaa faktoja ja hankkii lisätietoja sekä täydentää uutista, se ei ole JSN:n päätöksessä 5765/SL/15 tarkoitettua ”skuupin kaappaamista”, päätoimittaja tulkitsee. Hänen mukaansa kantelussa esitetty vaatimus nostaa Seiska otsikkoon merkitsisi käytännössä sitä, että mikä tahansa Seiskan kertoma tieto olisi pysyvästi Seiskan omaisuutta. 

2. Onko toimituksen omalla työllä mitään merkitystä? Jos JSN ei anna arvoa toimituksen omalle työlle asiassa, JSN päätynee langettavaan ratkaisuun, päätoimittaja tulkitsee.

Päätoimittajan mukaan on alan etu, että tiedotusvälineiden itsesääntelyn säännöt ja ohjeet kannustavat tarkistamaan, varmistamaan ja tekemään huolellista toimituksellista työtä. Nyt Ilta-Sanomien toimittaja on käyttänyt paljon aikaansa materiaalin hankkimiseen sekä tietojen ja taustojen tarkistamiseen. Nykyisin julkisuuden henkilöitä ei välttämättä saa kiinni yhdellä puhelinsoitolla tai sähköisellä viestillä. 

Päätoimittaja kysyy, että mikäli JSN päätyisi siihen periaatteelliseen lopputulokseen, että ensimmäisenä jostakin uutisesta, asiasta tai uutisaiheesta kertonut tiedotusväline saisi omistusoikeuden siihen, milloin omistusoikeus päättyisi vai päättyisikö se lainkaan. Mikä olisi JSN:n ratkaisun signaali ja seuraukset, jos lähde olisi aina lisättävä otsikkoon täysin riippumatta siitä, onko tiedotusväline tehnyt omaa uutistyötä vai ei? Miksi tiedotusvälineiden olisi syytä hankkia täydentäviä tai tarkentavia lisätietoja tai tavoitella omaa haastattelua, jos otsikossa tai ingressissä tunnustus olisi omasta työstä huolimatta aina annettava toiselle? Palvelisiko se yleisöä, lukijoita, että media täyttyisi toistensa lainauksista, sitaateista, joihin ei edes yritettäisi hankkia lisätietoa tai täydennystä?

Päätoimittajan mukaan kantelijan vaatima käytäntö olisi lukijoiden harhaanjohtamista. Miksi yleisölle tulisi luoda otsikossa virheellinen mielikuva siitä, että koko juttu ja haastattelut perustuvat vain Seiskaan?

Päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineet voivat nopeassa, digitaalisessa ja globaalissa ajassa myös tahtomattaan tehdä virheitä. Mikäli JSN:n ratkaisukäytäntö muuttuisi sellaiseksi, että tietojen tarkistamiseen, lisätietojen hankintaan ja haastattelun tekemiseen ei kannusteta, vaan niistä päinvastoin rangaistaisiin antamalla krediitit toiselle tiedotusvälineelle, olisivat seuraukset haitallisia maamme lehdistön vapaudelle, toimitukselliselle toimintavapaudelle ja yleisön oikeudelle saada tietoa.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on toiminut Journalistin ohjeiden, lausumien ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Ilta-Sanomat kertoi näyttävästi kannen pääotsikossa ja jutussa, että julkisuuden henkilön vaimo oli sairastunut syöpään. Tiedot sairastumisesta perustuivat Seiskan edellisen päivän skuuppiin. Ilta-Sanomat mainitsi Seiskan lähteenä vasta jutun keskellä eikä maininnut sitä kannessa lainkaan.

Ilta-Sanomat tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot julkisuuden henkilöltä. Lehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt merkittävästi uutta tietoa, vaan toisen tiedotusvälineen aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.

Julkisen sanan neuvoston mielestä asianmukaisten lähdeviittausten edellyttäminen ei rajoita tiedonvälitystä tai uhkaa yleisön tiedonsaantia, kuten päätoimittaja epäilee. Journalistin ohjeet ja niitä täydentävät lausumat sekä JSN:n ratkaisukäytäntö mahdollistavat hyvin laajan toisen työn lainaamisen, kunhan lähteet merkitään riittävän selvästi. 

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Lisäksi lausuma ja neuvoston ratkaisukäytäntö siitä ovat edellyttäneet lähteen merkitsemistä myös kanteen.

Tässä tapauksessa lähdettä ei ollut merkitty asianmukaisesti jutun alkuun eikä lehden kanteen. Ilta-Sanomia myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänesti:

Jyrki Huotari.

Hänen eriävä mielipiteensä:

Ilta-Sanomat jatkoi Seiskan henkilöuutista. Lähdeviittaus ei ollut tarpeen Ilta-Sanomien kannessa, koska lehti hankki tiedot alkuperäislähteeltä, eikä kyse ollut suorasta toisen median siteerauksesta. Jutussa lähdeviittaus oli tehty asianmukaisesti.