Kantelu 29.12.2015
Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisen 11.12.2015 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Sote-uudistus – Lääkärien kaksoisrooli selkiytyy”. Siinä on seuraava kohta: ”Nyt julkisen puolen lääkäreillä on ollut mahdollisuus toimia myös yksityisinä ammatinharjoittajina. Lääkärit ovat siten voineet pitää iltaisin ja viikonloppuisin myös yksityisvastaanottoa. Käytäntö on ollut suomalainen erikoisuus, jollaista ei ole ollut esimerkiksi muissa pohjoismaissa.”
Väite esitetään kantelun mukaan selkeästi faktana, eikä se ole ymmärrettävissä tavanomaisena yhteiskunnallisen arviona. Julkisen viranhaltijan esteellisyyden suhteen Ruotsin lainsäädäntö on aivan identtinen Suomen lainsäädännön kanssa. Kantelun mukaan asia selviää helposti esimerkiksi Ruotsin lääkäriliiton sivuilta:
https://www.slf.se/Lon–arbetsliv/lagavtal/Flera-arbetsgivare/Ratt-att-ha-bisyssla/
”Du får på eget initiativ arbeta hos annan arbetsgivare eller bedriva egen verksamhet. Det regleras i bisysslebestämmelserna. Bestämmelserna för offentligt anställda säger att arbetstagaren på begäran ska anmäla bisyssla och att arbetsgivaren kan förbjuda dem på tre grunder;
• att den inverkar hindrande för arbetsuppgifterna,
• att den är konkurrerande eller
• att den är förtroendeskadlig, t.ex. genom att påverka arbetstagarens handläggning av ärenden i sitt arbete.”
Jos Ruotsin säädöksiä verrataan Suomeen, niin samankaltaisuus on selvä:
”Kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 17 ja 18 §:ssä säädetään viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista sekä sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta. Sivutoimiluvan myöntää työnantaja. Lain 18 §:n mukaan harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.”
Ruotsin lainsäädäntö on kantelun mukaan siis aivan samanlainen kuin Suomessa ja lääkäreillä on oikeus sivutoimiin Ruotsissakin. Tätä oikeutta myös käytetään ahkerasti, mikä selviää esimerkiksi tekemällä Google-haku hakusanoilla ”Bisyssla, Läkare”. Esimerkiksi neljällä kymmenestä vuokralääkärifirman palveluksessa keikkailevista lääkäreistä on julkinen virka: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=125&artikel=5756242
Kantelijan kaksi sukulaista ovat töissä lääkäreinä Pohjoismaissa. Toinen on Tanskassa ja toinen Ruotsissa. Kantelija on kysynyt molemmilta kommenttia Keskisuomalaisen väitteeseen, jonka mukaan julkisen sektorin lääkäreiden sivutoimet eivät olisi mahdollisia Tanskassa tai Ruotsissa:
Vastaus Ruotsista: ”Ruotsissa ei ole kategorista kieltoa. Moni lääkäreistä toimii myös vuokralääkäreinä silloin tällöin tai leikkaa polikliinisia päiväkirurgisia toimenpiteitä yksityisellä sektorilla päätyön ohella. Näistä sivutoimista pitää tietenkin ilmoittaa työnantajalle, jolla ei yleensä ole mitään sitä vastaan, että on sivutoimia.”
Vastaus Tanskasta: ”Tunnen gastrokirurgin, ortopedikirurgin, monia silmälääkäreitä, jotka tekevät töitä sairaalatyön ohella monessa muussa paikassa. Joten en ollenkaan usko, että se on kiellettyä täällä. Enkä ole sellaisista suunnitelmista mitään kuullut.”
Kantelija lähetti korjauspyynnöt 11. ja 13.12.2015 Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen sähköpostiosoitteeseen [email protected].
Keskisuomalaisen vastaus 29.1.2016
Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että Keskisuomalaisen 11.12.2015 julkaisema pääkirjoitus käsittelee lääkäreiden kaksoisroolin mahdollista selkiytymistä sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistuksessa. Kantelijan mielestä seuraava kohta pääkirjoituksesta sisältää virheellistä tietoa: ”Nyt julkisen puolen lääkäreillä on ollut mahdollisuus toimia myös yksityisinä ammatinharjoittajina. Lääkärit ovat siten voineet pitää iltaisin ja viikonloppuisin myös yksityisvastaanottoa. Käytäntö on ollut suomalainen erikoisuus, jollaista ei ole ollut esimerkiksi muissa pohjoismaissa”.
Esimerkkikohdan kahdessa ensimmäisessä lauseessa kerrotaan Mervolan mukaan Suomessa yleisesti tunnetusta käytännöstä. Pääkirjoituksessa ei väitetä, että laki kieltäisi lääkärien kaksoisroolin muissa Pohjoismaissa. Kantelija kertoo, että myös Ruotsissa julkisen puolen lääkäreillä on oikeus sivutoimiin. Tätä ei pääkirjoituskaan kiistä. Päätoimittajan mukaan ilmiön laajuus tekee siitä kuitenkin suomalaisen erikoisuuden vähän samalla tavalla kuin voi sanoa saunan olevan suomalainen erikoisuus, vaikka saunoja toki muualtakin maailmasta löytyy.
Mervolan mielestä pääkirjoituksessa ei ole esitetty virheellistä tietoa, vaan yleisen käytännön nimittäminen suomalaiseksi erikoisuudeksi on normaalia pääkirjoituksiin kuuluvaa asioiden arvottamista, lehden linjan mukaista kannanottamista ajankohtaiseen asiaan. Kantelija lähestyi Keskisuomalaista sähköpostilla. Asiassa ei päätoimittajan mukaan nähty syytä oikaisulle. Pääkirjoituksessa ei ollut asiavirhettä.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksen aiheena oli sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikutus lääkärien kaksoisrooliin, kun he toimivat sekä julkisella että yksityisellä puolella. Tekstissä kaksoisroolin mainittiin olevan suomalainen erikoisuus, jota ei ole esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kantelija pyysi tähän korjausta kahdessa erillisessä sähköpostissa, jotka hän lähetti toimitukselle. Viesteihin ei reagoitu.
Sähköpostiviesteissään toimitukselle ja kantelussaan JSN:lle kantelija osoittaa, että lääkärien kaksoisrooli on mahdollinen Ruotsissa ja myös Tanskassa. Koska pääkirjoitus käsitteli nimenomaan lääkärien kaksoisroolia, kyse ei ole pelkästään asioiden arvottamisesta tai kannanotosta, vaan olennaisesta asiavirheestä. Lehti sai myös kiistatta tiedon virheestään toimitukselle lähetetyissä sähköposteissa.
Neuvoston mielestä pääkirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata, kun toimitus sai siitä tiedon.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.