Kantelu 28.5.2015
Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin 7.8. julkaisemaan juttuun ”Många likheter mellan hösten 1991 och 2015”.
http://hbl.fi/nyheter/2015-08-07/765564/manga-likheter-mellan-hosten-1991-och-2015
Kantelijan mukaan haastateltavan sitaatti ”man talade om att 30 000 små företagare gick i konkurs och att tusen företagare begick självmord” on perätön. Kantelijan mukaan mitään täsmällisiä tilastotietoja marraskuun 1991 aiheuttaminen konkurssien ja yrittäjäitsemurhien määristä ei voi olla olemassa. Hänen mukaansa pienyrittäjien konkursseja ja yrittäjien itsemurhia ei kuitenkaan ole voinut tapahtua haastateltavan muistamia määriä. Kantelija perustelee väitettään vuosien 1990–97 kuolinsyy- ja konkurssitilastoilla.
Kantelijan katsoo, että kyseessä on olennainen asiavirhe, joka korjaamista hän on pyytänyt toimitukselta.
Hufvudstadsbladetin vastaus 22.9.2015
Päätoimittaja Susanna Ilmonin mukaan Hufvudstadsbladetin juttu perustuu vuonna 1991 STK:n puheenjohtajana toimineen Arto Ojalan haastatteluun. Ojala tuo haastattelussa esille käsityksensä 1990-luvun dramaattisista vuosista ja seurauksista, joita markan devalvointi, korkeat korot ja valuutan kelluminen aiheuttivat yrityksille ja ihmisille. Kantelijan esille nostamat luvut ovat suoraan haastateltavan sitaatista.
Päätoimittaja toteaa, että haastateltavaa siteerataan sekä jutussa että kuvatekstissä siten, että lukijalle käy selväksi, että kyse on haastateltavan omasta käsityksestä eikä tilastollisista totuuksista. (”Ojala kommer ihåg att man talade om att” — ” minns Arto Ojala”/”Ojala muistaa, että puhuttiin”—”Ojala muistelee”). Päätoimittaja painottaa myös, että lukijalle tehtiin selväksi, että artikkelissa käsiteltiin laajoja taloudellisia kysymyksiä ja monimutkaisia yhteiskunnallisia tapahtumia, joihin vaikuttavat useat eri tekijät.
Päätoimittajan mukaan haastateltava on tarkastanut ja hyväksynyt tekstin. Päätoimittaja toteaa, että hänellä ei ole syytä epäillä haastateltavan asiantuntevuutta saati muistia.
Päätoimittaja kertoo, että sekä hän että jutun kirjoittaja ovat olleet yhteydessä kantelijaan. Kantelijalle on myös tarjottu mahdollisuutta esittää ajatuksensa lehden mielipidesivulla, mutta kantelija kieltäytyi tarjouksesta.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Hufvudstadsbladetin jutussa vertailtiin Suomen poliittisen ja taloudellisen tilanteen samankaltaisuuksia syksyllä 1991 ja syksyllä 2015. Juttu perustuu 1991 STK:n johtaja Arto Ojalan haastatteluun. Hänen fokuksensa on vuonna 1991 tehdyssä devalvaatiossa ja sen seurauksissa, joita hän jutussa muistelee.
Kantelijan perustelut haastateltavan muistojen virheellisyydestä rakentuvat hänen tekemiinsä laskutoimituksiin vuosien 1990–1997 välisenä aikana tilastoiduista pienyritysten konkursseista ja yrittäjien itsemurhista. Hufvudstadsbladetin juttu käsittelee kuitenkin koko 1990-lukua.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, samoin kuin kantelijakin kantelussaan, että täsmällistä tilastotietoa markan devalvoinnin aiheuttaminen konkurssien ja yrittäjäitsemurhien määristä ei ole olemassa. Haastateltavan esittämät arviot perustuivat muistitietoon. Tilastotiedot konkursseista ja itsemurhista lehden tarkoittamalla pidemmällä aikavälillä tukevat haastateltavan arvioita.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.