5884/SL/15

Langettava

Kolumnisti kirjoitti, että ”Verotilastojen mukaan parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa jo nyt 70 prosenttia kaikista ansiotuloveroista”, vaikka tarkoitti ainoastaan valtionveroa, joka on progressiivinen. Jos kunnallisvero olisi otettu huomioon, suhdeluku olisi ollut olennaisesti erilainen. Kyseessä on olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Kantelu 24.6.2015

Kantelu kohdistuu 10.6.2015 Helsingin Uutisissa julkaistuun päätoimittajan kolumniin ”Elämme kiristäjien armoilla”. Kantelijan mukaan kirjoittaja korostaa, että parempituloisten verojen kiristämistä haluavien populistien puheet perustuvat tietämättömyyteen. Tässä kontekstissa kirjoittaja esitti faktatietona seuraavan väitteen: ”Verotilastojen mukaan parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa jo nyt 70 prosenttia kaikista ansiotuloveroista.”

Kantelun mukaan kolumnistin tieto on suuruusluokaltaan virheellinen ja sen vuoksi myös Journalistin ohjeissa tarkoitettu olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt heti korjata. Toimitukselle menneen korjauspyynnön mukaan suurituloisin kymmenys maksoi kaikista vuoden 2013 ansiotuloveroista 32 prosenttia eikä suinkaan 70 prosenttia. Kantelija perustaa laskelmansa Tilastokeskuksen julkaisemaan Tulonjaon kokonaistilastoon.

Helsingin Uutisten vastaus 12.8.2015

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että kolumnin teemana oli Turun yliopiston dosentin Mikko Wennbergin julkaisema tutkimus progressiivisella perusteella kerättyjen verojen kohdentumisesta eri tuloluokkiin. Wennbergin ansiona on, että hän selvitti progression vaikutuksia perusteellisemmin kuin mm. Tilastokeskus, jonka tietoihin perustuvat mm. valtiovarainministeriön kannanotot. Verohallinto ei ole kiistänyt Wennbergin tutkimuksen tuloksia, joka vie pohjan pois kantelijan väitteeltä tahallisen asiavirheen julkaisemisesta.

Aiheesta käytiin laajaa keskustelua useissa medioissa niin uutisaiheena kuin yleisönosastoillakin. Kyseessä oli kiistatta yhteiskunnallisesti kiinnostava ja merkittävä aihe. Mm. Akava ja Perheyritysten liitto teettivät aiheesta myös omat tutkimuksensa, joiden tulokset ovat yhteneväisiä Wennbergin tulosten kanssa. Näitäkään tuloksia valtiovarainministeriö ei ole kiistänyt.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1433930804454.html 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79776-5800-eukk-ehdotus-ex-paaministeri-jakoi-havahduttavan-kuvan

http://www.akava.fi/akavalainen/ajassa/viikon_luku/keskituloiset_maksavat_yli_puolet_valtion_ansiotuloverosta

 

Kuten kantelijan ja päätoimittajan välisestä kirjeenvaihdosta ilmenee, kantelija halusi laajentaa kolumnin tarkastelukulmaa. Hän mm. toteaa viestissään: ”Kirjoituksesta kävi ilmi, että Wennbergin luvut koskivat vain valtion ansiotuloveroa. Hän päätyi hurjiin lukuihin suhteuttamalla parhaiten ansaitsevan kymmenyksen maksamat ansiotuloverot pelkästään pieneen osaan koko ansiotuloverojen kertymää.”

Kantelija argumentoi ensin aivan oikein, että Wennbergin tarkastelukulma on rajallinen eikä se käsittele koko verotusta. Sama lähestymistapa käy Pietilän mukaan kiistatta selväksi myös kolumnin tekstistä. Kantelija haluaa kuitenkin laajentaa omissa viesteissään tarkastelukulmaa ja ottaa mukaan koko veronmaksun, jolloin progressiivisen verotuksen osuus jää vähemmälle huomiolle. Kantelija puhuu Pietilän mukaan eri asiasta kuin, mistä kolumnissa kirjoitetaan.

Huomionarvoista on, että kantelija toteaa itsekin kirjeenvaihdossa, että ”Wennbergin luvut koskivat vain valtion ansiotuloveroa”. Pietilä sanoo toteavansa vastauksessaan kantelijalle, että Suomessa tuloverotus jaetaan valtion ansiotuloveroon, kunnallisveroon ja kirkollisveroon, joista ainoastaan valtion ansiotulovero on progressiivinen. Kantelija on siis täysin tietoinen kolumnin tarkastelukulmasta, mutta vääristää tahallaan keskustelua muuttamalla näkökulmaa.

Päätoimittaja Pietilä vastaa, ettei ole kiistänyt kantelijan laajempaa näkökantaa, joka kritisoi Wennbergin tutkimusta ja hänen omaa kirjoitustaan. Siksi hän sanoo tarjonneensa kantelijalle mahdollisuutta kirjoittaa laajemmasta näkökulmasta ja perustella näkemyksiään omassa kirjoituksessaan. Tältä osin Pietilä katsoo täyttäneensä päätoimittajan velvollisuuden antaa tilaa myös toisenlaisille mielipiteille ja näkemyksille, jotka kritisoivat lehden julkaisemaa sisältöä.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Helsingin Uutisten päätoimittaja käsittelee kolumnissaan verotusta mm. seuraavalla tavalla: ”Arkkipiispa ja muut populistit haluavat kiristää parempituloisten veroja. – – Verotilastojen mukaan parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa jo nyt 70 prosenttia kaikista ansiotuloveroista. Yli 100 000 euroa ansaitsee 65?000 henkilöä eli 1,5 prosenttia kaikista veronmaksajista. He maksavat jo nyt 30 prosenttia kaikista ansiotuloveroista.” Kantelija pyysi olennaisen asiavirheen korjausta, mutta toimitus ei siihen suostunut, vaan tarjosi mahdollisuutta mielipidekirjoitukseen.

Päätoimittajan vastauksesta käy ilmi, että hän kirjoittaa kolumnissaan ainoastaan progressiivisesta valtionverosta, vaikka tekstissä puhutaan kahdessakin kohtaa kaikista ansiotuloveroista. Julkisen sanan neuvoston mielestä varsinkin kunnallisveron jättäminen pois laskelmasta on olennainen asiavirhe, koska se perustuu nimenomaan ansiotuloihin. Virhe olisikin pitänyt korjata – varsinkin, kun kirjoittaja vielä viittaa virallisluonteisesti verotilastoihin.

Lisäksi neuvosto kiinnittää huomiota siihen, että kolumnisti esittää poikkeuksellisen radikaalin väitteen, mutta ei kerro millään tavalla lukijoilleen sen lähdettä eikä myöskään perustele sitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Maria Kaisa Aula, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.