Kantelu 9.6.2015
Kantelu kohdistuu Yle Uutisten Keski-Suomen 9.6.2015 julkaisemaan uutiseen ”Tällainen on Jyväskylän mini-Ikea – katso video” http://yle.fi/uutiset/tallainen_on_jyvaskylan_mini-ikea__katso_video/8060012.
Kantelu perustuu Journalistin ohjeiden kohtaan 16 eli piilomainontaan. Kantelun mukaan jutun tyyli on mainostava: ”Ikea yhdistää uudessa myymälässään nettikaupan ja tavaratalon parhaat puolet”. Siinä annetaan yksityiskohtaisia osto-ohjeita: ”Tilaustuotteisiin lisätään niiden toimitushinta. Heti mukaan ostettavat tuotteet maksetaan itsepalvelukassalla kortilla. Käteistä on turha varata ostoksille mukaan”.
Avajaistapahtuman ruokatarjontaa esitellään: ”Ikean avajaisia kuitenkin juhlitaan ruuan parissa, sillä piha-alueella myydään hodareita ja lihapullia ruokarekasta viikon ajan”. Lisäksi kantelija huomauttaa, että suurin osa juttuun liitetystä videosta on tuotevalikoiman visuaalista esittelyä.
Yleisradion vastaus 13.8.2015
Päätoimittaja Atte Jääskeläisen vastauksen mukaan Jyväskylä on kaupan alalla edelläkävijän maineessa. Suomen ensimmäinen Prisma-hypermarket perustettiin Jyväskylän Seppälän alueelle. Myös Suomen ensimmäinen Siwa-valintamyymälä avattiin Jyväskylässä. Kauppakatu Jyväskylän keskustassa muutettiin kävelykaduksi vuonna 1993. Samalla kadun varteen rakennettiin uusia kauppakeskuksia, joihin sijoittui runsaasti erilaisia erikoistavarakauppoja. Tämä oli uutta Suomessa.
Sittemmin kauppakeskukset ovat Jääskeläisen mukaan osin tyhjentyneet pitkäkestoisen taantuman ja verkkokaupan kehittymisen seurauksena. Osa erikoiskaupoista on siirtynyt kaupungin keskustan laidoilla sijaitsevien hypermarketien yhteyteen (Seppälä, Keljo, Palokka). Jyväskylä on Keski-Suomen kaupan keskus, joka tavoittaa laajat asiakasvirrat ympäröivästä maakunnasta.
Keväällä huonekalujätti Ikea ilmoitti perustavansa uudentyyppisen myymälän Jyväskylään. Se oli päätoimittaja Jääskeläisen mukaan iso uutinen Jyväskylässä ja Keski-Suomen maakunnassa. Kaupunkien välinen kisa Ikea-brändin saamisesta paikkakunnalle on ollut kova jo kauan. Erityisen mielenkiintoisen uutisesta teki se, että vastaavia verkko- ja vähittäiskaupan yhdistäviä ”Mini-Ikeoita” ei ollut perustettu muualle kuin Espanjaan ja Saksaan. Jyväskylän liike toimisi ikään kuin koekenttänä Pohjoismaiden markkinoita varten.
Liikkeen perustamista ja avaamista seurattiin keskisuomalaisissa medioissa erityisen tarkkaan, koska yleisö oli kiinnostunut uutisesta ja myös siksi, että Ikean painoarvo erikoistavarakaupassa on Jääskeläisen mukaan valtava.
Yleisradion vastauksen mukaan piilomainonnalla tarkoitetaan tavaran valmistajan tai palvelun tarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa niin, että televisioyhtiön tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja kun se saattaa johtaa yleisöä harhaan toiminnan luonteen suhteen. Tällaista esittämistä pidetään Jääskeläisen mukaan tarkoituksellisena, erityisesti kun se tehdään maksua tai muuta vastiketta vastaan.
Kantelija moittii piilomainonnaksi jutussa olevaa ilmaisua ”Ikea yhdistää uudessa myymälässään nettikaupan ja tavaratalon parhaat puolet.” Yleisölle on Jääskeläisen mukaan voitava kertoa tunnetun liikebrändin toimintatavasta vaikka kyseessä on kaupallinen yritys. Mini-Ikean konsepti poikkeaa tunnetun yrityksen aiemmasta toimintamallista ja kuluttajilla on oikeus tietää, että kyseessä ei ole tavaratalo vaan tilaus- ja noutopiste, jossa on myös mahdollisuus vähittäiskauppaan.
Kantelijan mukaan jutussa on tarjottu yksityiskohtaisia osto-ohjeita: ”Tilaustuotteisiin lisätään niiden toimitushinta. Heti mukaan ostettavat tuotteet maksetaan itsepalvelukassalla kortilla. Käteistä on turha varata ostoksille mukaan.” Jääskeläisen vastauksen mukaan kuluttajille on oleellista tietää, että tuotteiden nettohintoihin, jotka löytyvät esimerkiksi liikkeen kuvastoista ja nettisivuilta, lisätään vielä toimitushinta. Tosin kolmenkymmenen euron toimitushinnan olisi voinut mainita myös jutussa.
Kuluttajia on Jääskeläisen mukaan myös syytä informoida siitä, että liikkeessä ei käydä käteiskauppaa, vaan ostokset maksetaan vain pankki- tai luottokortilla. Kantelija moittii myös Ikean avajaisviikon ruokatarjoilun esittelyä: ”Ikean avajaisia kuitenkin juhlitaan ruuan parissa, sillä piha-alueella myydään hodareita ja lihapullia ruokarekasta viikon ajan”. Kantelija on jättänyt sitaattia edeltävän virkkeen (Ravintolapalveluita uuteen Ikeaan ei tule) tarkoituksellisesti pois.
Ravintolapalvelut ovat merkittävä osa Ikean maailmanlaajuista brändiä. Jääskeläinen muistuttaa, että erityisen kuuluisia ovat Ikean ravintoloissa myytävät lihapulla-annokset. Kuluttajien kannalta on merkittävä tieto, että Jyväskylän Ikeassa ei ole ravintolaa, mutta avajaisviikolla kuitenkin vastaava palvelu on olemassa, mutta tarjonta on suppeaa. Erityisen mielenkiintoista on se, että tarjontaan on kuulunut myös hot dog -annoksia, koska ne eivät normaalisti ole kuuluneet Ikeoiden tarjontaan. Esimerkiksi Saksassa keskustelu Ikeoiden hot dogeista on ollut vilkasta.
http://www.bild.de/geld/wirtschaft/guenstig/ikea-hotdogs-trick-41342564.bild.html
http://www.zeit.de/2015/02/ikea-altona-hot-dogs
Kantelija toteaa, että suurin osa juttuun liitetystä videosta on tuotevalikoiman visuaalista esittelyä. Juttuun liitetyllä videolla on päätoimittaja Jääskeläisen mukaan haluttu tuoda esiin konkreettisesti olennaiset poikkeamat Ikean tavarataloihin. Tarjonta on erittäin suppeaa. Kuluttajien on syytä tietää, että valikoima on pienempi kuin normaalissa kodintarvikeliikkeessä tai huonekalukaupassa. Mini-Ikean tilat ovat myös huomattavan pienet verrattuna isoihin Ikea -liikkeisiin. Jyväskylän myymälä on 22 kertaa pienempi verrattuna esimerkiksi Kuopiossa sijaitsevaan Ikean kauppahalliin. Myös kaupankäynnin menetelmät poikkeavat verrattuna muihin vastaaviin liikkeisiin tai isoihin Ikea-tavarataloihin.
Yhteenvetona kanteluun Jääskeläinen toteaa, että jutussa ”Tällainen on Jyväskylän uusi mini-Ikea – katso video” ei ole kantelijan tarkoittamaa piilomainontaa eikä jutussa ole sekoitettu toimituksellista ja ilmoituksellista materiaalia. Kuluttajia on informoitu Ikean uudesta liiketoimintakonseptista ja sen poikkeamista ketjun tavarataloihin sekä avajaisviikon tapahtumista. Yle ei ole julkaissut sisältöä mainostarkoituksessa eikä pyrkimyksenä ole ollut edistää Ikean liiketoimintaa. Jutulla ei ole pyritty luomaan vaikutelmaa markkinoinnista eikä johtamaan yleisöä harhaan jutun tarkoituksen osalta.
Kysymyksessä on Jääskeläisen mukaan journalistinen sisältö, jonka tehtävänä on tarjota yleisölle informaatiota heidän arkeensa vaikuttavasta ajankohtaisesta aiheesta. Ylen julkaisutoiminnassa voidaan käsitellä myös kaupallisia ilmiöitä ja yrityksiä tavalla, joka palvelee kuluttajia. Ikean uutta myymälää koskenut juttu on esimerkki tästä. Asian käsittelyssä tulee aina ottaa lähtökohdaksi sisällölliset ja journalistiset perusteet.
Ratkaisu
JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.
Yleisradio kertoi verkossa uuden kaupan avaamisesta Jyväskylään. Noin viidenkymmenen sekunnin videoleikkeessä kauppias kertoi lähes neljäkymmentä sekuntia tuotevalikoimasta ja myymälän toimintatavoista.
Julkisen sanan neuvoston mielestä oli luontevaa, että Yleisradio palveli yleisöään jutulla, jossa kerrottiin uudenlaisen kaupan avaamisesta. Yle kuitenkin esitteli myymälää ja sen tuotteita sekä palveluja mainosmaisesti ja kritiikittömästi.
Vaikka uutinen oli huonosti tehty, Yleisradion tarkoituksena oli palvella yleisöä jutullaan, jossa kerrottiin uudenlaisen kaupan avaamisesta paikkakunnalle. Uutinen ei siten ollut piilomainontaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vapauttavan päätöksen puolesta äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Maria Kaisa Aula, Paula Paloranta ja Heikki Valkama.
Langettavan päätöksen puolesta äänestivät:
Hannu Helineva, Ulla Järvi, Niklas Vainio ja Johanna Vehkoo.