5722/SL/15

Vapauttava

Lehden kolumnisti käytti epätäsmällistä ilmaisua Kreikan työttömyysluvuista. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä. Lehti julkaisi oikaisupyynnön mielipidekirjoituksena, jolloin kantelija sai julki oman näkemyksensä asiasta. Äänestyspäätös 9–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide ja kommentti vapauttavan päätöksen perusteisiin.

Kantelu 28.1.2015

Kantelu kohdistuu Pohjalaisessa 27.12.2014 julkaistuun kansanedustaja Jussi Niinistön kolumniin ”Kreikan kohtalo voi laueta käsiin ennen vaaleja”.

Kantelijan mukaan kirjoittaja väitti, että ”kreikkalaisista työttöminä on enemmän kuin joka neljäs”. Väite antoi lukijalle väärän kuvan työttömyyden todellisista mittasuhteista ja on sen vuoksi olennainen asiavirhe. Kantelun tietojen mukaan työttömien osuus työikäisistä kreikkalaisista on noin 15 prosenttia eikä 25 prosenttia. Kreikan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on tuo Niinistön mainitsema 25 prosenttia.

Kantelija lähetti toimitukseen korjauspyynnön samana päivänä ja pyysi olennaisen asiavirheen korjausta. Kantelijan tietämättä toimitus muokkasi korjauspyyntöä ja julkaisi sen lupaa kysymättä verkkolehden yleisönosastossa.

Kantelijan mielestä lehden menettely ei vaikuta olevan hyvän journalistisen tavan mukaista, vaan päinvastoin, syvästi moraalitonta. Lehti ei myöskään korjannut olennaista asiavirhettä.

Pohjalaisen vastaus 6.2.2015

Päätoimittaja Toni Viljanmaa vastaa, että kantelija vaati oikaisua kansanedustaja Jussi Niinistön verkkokolumniin, jossa Niinistö pohti Kreikan työttömyystilannetta. Niinistö kirjoitti, että ”kreikkalaisista työttömiä on enemmän kuin joka neljäs”. Kantelija viittasi Kreikan Tilastovirastoon, jonka mukaan työttömiä on 11 prosenttia kaikista kreikkalaisista ja 15,3 prosenttia työikäisistä kreikkalaisista.  Eurostatin joulukuisen 2014 tilaston mukaan Kreikan työttömyysaste oli lokakuussa 25,8 prosenttia. Se tarkoittaa työttömien osuutta työvoimaan kuuluvista. Tämä on EU:ssa vakiintunut tapa kertoa työttömyydestä, ja siihen epäilemättä viittaa kolumnikirjoituksessaan myös kansanedustaja Jussi Niinistö.

Viljanmaan mielestä Niinistön kolumnissa lausuttu epätäsmällisyys ei ollut oikaisua vaativa ns. olennainen asiavirhe. Kantelijan sinänsä asiaa tarkentava täsmennys päätettiin julkaista yleisönosastolla.

Kantelijan informoiminen kirjoituksen sijoittamisesta yleisönosastolle olisi kieltämättä ollut paikallaan. Hyvää journalistista tapaa ei Pohjalaisen mielestä kuitenkaan rikottu, sillä kirjoittaja halusi samansisältöisen tekstin oikaisuksi painettuun lehteen, lukijoiden tiedoksi. Pohjalainen saattoi kantelijan näkemyksen lukijoiden puntaroitavaksi ja jatkokeskustelun virikkeeksi yleisönosastolle.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Pohjalaisen kolumnistina toiminut kansanedustaja kirjoitti muun muassa, että ”Kreikkalaisista työttömiä on enemmän kuin joka neljäs, ja maan velkataakka on valtava”. Kantelija lähetti toimitukselle korjauspyynnön, jonka lehti julkaisi mielipidekirjoituksena informoimatta kantelijaa etukäteen.

Kolumnistin ilmaisu Kreikan työttömyystilanteesta ei ollut täsmällinen: joka neljäs työikäinen kreikkalainen ei ollut työtön joulukuussa 2014, vaan joka neljäs työmarkkinoiden käytössä ollut kreikkalainen oli työtön. Neuvoston mielestä on kuitenkin selvää, että kolumnisti on viitannut maan työttömyysasteeseen, jota yleisesti käytetään kuvaamaan työllisyystilannetta. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Toimitus myös valaisi työttömyyslukujen problematiikkaa julkaisemalla kantelijan korjauspyynnön mielipidekirjoitukseksi muokattuna. Siitä kävi selvästi ilmi, mikä Kreikan työttömien osuus on työikäisten määrään suhteutettuna. Neuvosto pitää lisäinformaatiota periaatteessa hyvänä, mutta kiinnittää päätoimittajan huomiota siihen, että kirjoituksen julkaisuaikeesta olisi etukäteen pitänyt sopia kirjoittajan kanssa. Teksti ei kuitenkaan sisältänyt arkaluontoista tietoa eikä ollut millään tavalla loukkaava. Tämän vuoksi neuvosto pitää toimituksen laiminlyöntiä vähäisenä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Vapauttavan puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj), Hannu Helineva, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo ja Salla Vuorikoski.
Langettavan puolesta äänesti Pirjo Auvinen.

Pirjo Auvisen eriävä mielipide:
Kantelijan osoittama asiavirhe on olennainen, ja Kreikan talouskriisin takia aihepiiri erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Siksi lehden olisi pitänyt korjata se virheenä eikä muuntaa kantelijan yhteydenottoa yleisöosastokirjoitukseksi.

Heikki kuutin kommentti vapauttavan päätöksen perusteisiin:
Katson, että virheen korjaaminen kantelijan yleisönosastokirjoituksena hänen tietämättään hämärtää toimituksen vastuuta tekemästään virheestä ja antaa kuvan, että virheestä ilmoittaminen olisi vain kantelijan henkilökohtainen mielipide. Asiassa ei olisi riittänyt kantelijalle ennakkoon tehty ilmoitus, vaan poikkeukselliseen menettelyyn olisi tarvittu häneltä erillinen lupa. Muilta osin yhdyn neuvoston ratkaisuun.