5676/AL/14

Vapauttava

Lehti totesi, että lääkäri voi kertoa alaikäisten lasten sairaustietoja pelkillä vanhempien antamilla luvilla. Toimitus kieltäytyi korjaamasta virhettä, vaikka kantelija vetosi Valviran vastakkaiseen lausuntoon. Lehdellä oli käytössään sekä vanhempien että lasten kirjalliset suostumukset, joten kyse ei ollut korjausta vaativasta olennaisesta asiavirheestä.

Kantelu 8.12.2014

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehdessä 26.9.2014 (39/2014) julkaistuun juttuun ”Rikki sairaudesta, jota ei ole”. Jutussa lukee, että ”sairaala ei kommentoi tapausta julkisesti potilassuojaan vedoten”. Toimittajan mielestä sairaalan vaikenemisen syynä ei kuitenkaan ole salassapitovelvollisuus, sillä ”Valviran mukaan kommentointiin ei olisi ollut estettä, sillä vanhemmat ovat anteet siihen suostumuksensa”.

Kantelija on kysynyt Valvirasta, saako lääkäri kommentoida potilastapauksiaan julkisesti ja voivatko vanhemmat antaa luvan alaikäisen lapsensa tietojen julkiseen kommentointiin. Valvirasta tullut kirjallinen vastaus on kantelun mukaan hyvin yksiselitteinen. Lääkäri ei voi kommentoida alaikäisen potilaansa tietoja julkisesti tämän vanhempien suostumuksella. Koska Suomen Kuvalehti on julkaissut selvästi virheellisen tiedon eikä ole korjannut sitä pyynnöstä huolimatta, lehti kantelun mukaan rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20.

Kantelijan mielestä toimittaja antaa tarkoituksellisesti kuvan, että jutussa nimeltä mainitut lääkärit peittelevät joitain oleellisia tietoja piiloutumalla salassapitovelvollisuuden taakse. On erittäin ongelmallista, jos Suomeen rantautuu toimitustapa, jossa lääkäreiden ammattitaito ja heidän määräämänsä hoidot kyseenalaistetaan yksittäisten potilastapausten kautta – ja vielä annetaan ymmärtää, että lääkärit vain haluttomuuttaan eivät kommentoi tapauksia. Lääkärit eivät juuri koskaan voi tällaisissa tapauksissa kertoa kokonaan omaa näkemystään tilanteesta. Kantelija arvelee, että jutussa mainituilla lääkäreillä olisi paljonkin kertomista asiasta, mutta he ovat päättäneet varjella potilaitaan julkisuudelta sikäli kuin siihen pystyvät.

Suomen Kuvalehden vastaus 14.1. ja 13.2.2015

Päätoimittaja Ville Pernaa vastaa, että juttu käsittelee kahden 11- ja 12-vuotiaan lapsen sairauden hoitoa sekä niitä useita ristiriitaisia diagnooseja, joita päähenkilöt ovat lääkäreiltä sairauden eri vaiheissa saaneet.

Virheellinen tieto on kantelun mukaan jutun kohdassa, jossa päähenkilöitä hoitaneita lääkäreitä pyydetään kommentoimaan potilaidensa hoitoa. He kieltäytyivät salassapitovelvollisuuteen vedoten, jonka jälkeen artikkelissa Pernaan vastauksen mukaan avattiin kieltäytymisen syitä. Jutussa on lause: ”Valviran mukaan kommentointiin ei olisi ollut estettä, sillä vanhemmat ovat antaneet sille suostumuksensa.” Tämä on kantelussa nimetty virheellinen tieto.

Osana artikkelin kirjoittamista toimittaja ryhtyi selvittämään, onko tässä nimenomaisessa tapauksessa juridista estettä sille, että päähenkilöitä hoitaneet lääkärit kommentoisivat potilaidensa hoitoa. Kantaa kysyttiin sekä tietosuojavaltuutetulta että Valviralta. Kyseessä olivat 11 ja 12-vuotiaat potilaat, joita hoitaneille lääkäreille luvan tapauksen kommentoimiseen olivat antaneet sekä potilaat itse että heidän vanhempansa.

Tietosuojavaltuutetun todettua asian kuuluvan Valviralle, asian selvittelyä jatkettiin Valviran kanssa.
Artikkelin kirjoittanut toimittaja keskusteli 25.8.2014 puhelimessa ensin Valviran viestintäpäällikön ja sitten Valviran juristin kanssa. Häneltä toimittaja kysyi, onko hoitavalla lääkärillä tässä tapauksessa juridista estettä sen kommentoimiseen. Tämä ilmoitti myöhemmin, että tässä tapauksessa kommentointiin ei ollut estettä. Kantaa ei päätoimittajan vastauksen mukaan esitetty kirjallisesti eikä toimittaja nauhoittanut puhelua, koska se tuli hänen matkapuhelimeensa.

Kantelun tultua tietoon toimittaja oli uudestaan yhteydessä juristiin, joka 7.1.2015 käydyssä puhelinkeskustelussa totesi muistavansa sekä keskustelun että sen aikana esittämänsä kannan, jonka mukaan tapauksen kommentointiin ei ole juridista estettä: ”Tosiaan täällä on kokenutta kollegaa konsultoitu ja sellainen vastaus on sitten annettu kuin on annettu”. Puhelu on nauhoitettu ja litteroitu.

Päätoimittaja Pernaan mukaan artikkelin lause ”Valviran mukaan kommentointiin ei olisi ollut estettä, sillä vanhemmat ovat antaneet sille suostumuksensa” pitää paikkansa. Koska artikkelissa ei ole journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamaa oleellista asiavirhettä, ei lehdellä myöskään ole velvollisuutta korjata sitä.

Päätoimittaja Pernaa korostaa vielä sitä, että Suomen Kuvalehdellä oli sekä vanhempien että lasten luvat myös kirjallisina tietojen julkaisuun. Valviran kantelijalle antama linjaus koskee tilannetta, jossa olisi vain vanhempien lupa tietojen julkaisuun.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Suomen Kuvalehti käsitteli jutussaan alaikäisten sairaustietoja, joita lääkärit kieltäytyivät kommentoimasta. Lehti viittasi Valviran kantaan, jonka mukaan kommentoinnille ei olisi ollut estettä, koska vanhemmat olivat antaneet siihen suostumuksensa. Kantelija pyysi jutun julkaisun jälkeen Valviralta kirjallisen lausunnon, joka poikkesi lehden käyttämästä Valviran kannasta. Siihen vedoten kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheellisen tiedon.

Julkisen sanan neuvosto ottaa ratkaisussaan kantaa ainoastaan olennaisen virheen korjaamiseen Journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaan – eikä siihen, rikkoiko alaikäisten lasten sairaustietojen kertominen esimerkiksi yksityisyyden suojaa.

Suomen Kuvalehden toimituksella oli käytössään sekä lasten että vanhempien kirjalliset suostumukset sairaustietojen julkaisemiseen. Jutussa mainittiin ainoastaan vanhempien lupa. Tämän takia lukija sai vajavaisen kuvan asiasta. Neuvoston mielestä olisi ollut hyödyllistä, että lehti olisi täydentänyt juttuaan, kun kantelija oli toimitukseen yhteydessä ja toimitti sille Valviran lausunnon.
Neuvoston mielestä kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.
 
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Riikka Kaihovaara, Niklas Vainio, Veera Ristikartano ja Venla Mäntysalo.