5610/AL/14

Langettava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan mainoksen, joka ei riittävän selvästi erottunut toimituksellisesta aineistosta.

Kantelu 3.10.2014

Kantelu kohdistuu Tuulilasin verkkosivuilla 3.10.2014 julkaistuun mainokseen ”Ruplat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”.

Tuulilasi.fi:ssä julkaistu mainos rikkoo kantelijan mielestä Journalistin ohjeiden kohtaa 16: ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.” Tuulilasi.fi:n etusivulla olevat kuva ja linkki kyseiseen artikkeliin eivät millään tavalla paljasta, että kyseessä on mainos tai mainoksen ja toimituksellisen sisällön yhdistelmä. Itse artikkelissa on alussa sana ”MAINOS”, mutta hieman alempana on myös kuvan yläpuolella teksti ”JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN”, vaikka selkeästi koko loppuosakin on mainosta.

Kantelija kirjoittaa, että joku lukija on jo kritisoinut kommentissa artikkelin mainosluonteisuutta, ja toimituksen näkökulma käy ilmi vastauksessa kommenttiin: ”Juttusarja toteutetaan yhteistyössä AD-autokorjaamoverkoston kanssa. Asia ilmaistaan MAINOS-sanalla, joka erottaa julkaisun kampanjasivuston blogisisällöstä.”

Tuulilasin vastaus 24.10.2014

Päätoimittaja Lauri Larmela kertoo vastauksessaan, että kantelijan tarkoittamaa Tuulilasi.fi:ssä olevaa ”Maailman pisin koeajo” -aihetta koskevaa blogia päivitetään säännöllisesti. Kyseinen blogi erottuu muusta tuulilasi.fi -sivustolla olevasta toimituksellisesta aineistosta jo lähtökohtaisesti. Erottuminen selviää muun aineiston ja blogin visuaalisesti eroavaisuudesta. Mainokset ovat myös selkeästi erotettavissa.

Journalistin ohjeiden mukaan ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainontaa on torjuttava”. Tuulilasi on päätoimittaja Larmelan mukaan toiminut ohjeiden mukaisesti. Blogiin on selvästi kirjoitettu, että kysymyksessä on mainos. Larmela korostaa, että mainos-sana esiintyy blogissa voimakkaampana, kuin ohjeiden tarkoittamien ”ilmoitusten” erottautuminen edellyttää. Mainos-sana viittaa selkeämmin mainontaan kuin pelkkä ilmoitus-sana.

Lisäksi blogissa on kirjoitettu mainos-sana omaksi otsikokseen, isoilla kirjaimilla ja vielä lihavoituna.
Lukijalle ei siis voi jäädä epäselväksi, että mainos-otsikon alla oleva teksti on muuta kuin toimituksellista aineistoa ja liittyy lehden yhteistyökumppaniin. Tuulilasi on päätoimittajan vastauksen mukaan kyseisen erottavuusvaatimuksen vuoksi kirjoittanut mainos-sanan yllä kuvatulla tavalla ei-toimituksellisen aineiston päättymisen jälkeen.

Päätoimittaja Larmelan mukaan viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä vertailukelpoisia ovat lähinnä Helsingin Uutisten vaalikonetta koskeva ratkaisu 5014/SL/12 ja Ilta-Sanomien McDonaldsia koskeva ratkaisu 4965/SL/12. Ensin mainitussa ratkaisussaan neuvosto totesi, että vaalikoneessa toimituksen kokoama ja vaaliehdokkaiden maksama sisältö erottui otsikkoon lisätyllä sanalla ”ilmoitus”. Larmela korostaa, että Tuulilasin käyttämä mainos-sana aiemmin selvitetyssä muodossaan on varmasti erottautumiskyvyltään vahvempi.

McDonalds-ratkaisussa neuvosto katsoi myös, että erilaisilla ilmoitusmerkinnöillä oli tehty riittävän selväksi, että kantelun kohteena olevassa sisällössä oli kysymys markkinointiaineistosta. Tältäkin osin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on Larmelan mukaan em. seikka tehty selvemmäksi, kuin viitatussa tapauksessa.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tuulilasi julkaisi verkkosivuillaan 43-osaisen sarjan ”Maailman pisin koeajo”. Siinä seurattiin lehden käyttöönsä pyytämän Datsunin matkaa Intiasta Suomeen. Sarjan jaksoista yksi oli nimetty seuraavasti: ”Rupiat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”. Kyseessä oli AD-korjaamoketjun mainos.

Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan kahteen aiempaan ratkaisuun vuodelta 2012. Neuvosto on sen jälkeen kiinnittänyt verkossa julkaistujen juttujen ja mainosten erottuvuuteen erityistä huomiota. Ratkaisuissa on korostettu, kuinka tärkeää se on tiedotusvälineiden luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Aiheesta on järjestetty toimituksille opastukseksi kaksi seminaaria.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Tuulilasin ”Maailman pisin koeajo” -sarjan lähtösivulla oli perustavaa laatua oleva ongelma: 43 kuvallisen linkin sekaan sijoitettuja muutamaa mainosta ei ollut erotettu millään tavalla. Lukija ei klikatessaan tiennyt, millaisen aineiston pariin hän joutui eikä siten voinut valita, lukiko mainosta vai juttua. Vasta kun kuvalinkin klikkasi auki, lukija saattoi päätellä, kummasta aineistosta oli kyse.

Näin avautunut postaus ei erottunut ulkoasultaan muista saman sarjan jutuista. Lisähämminkiä aiheutti se, että toimitus kutsui mainostekstiä jutuksi kirjoittamalla ”JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN”. Toimituksen luonnehdinta johtui siitä, että juttua jäljittelevän mainostekstin sisään oli sijoitettu selvästi erottuva toinen mainos. Juttua jäljittelevän tekstimainoksen alussa ja lopussa oli sana MAINOS. Se ei riitä. Lukijan olisi pitänyt tajuta jo kuvalinkistä, että kyse oli mainoksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tuulilasi on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, ja Heikki Vento.